Matteuksen 13
1 Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.
Ho alu akin hoka Jisu naam ha vngyula svparsvlv kiambv itoku, hoka nw dootung tvla tamsarto.
2 Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.
Ninyia doyumdochinv nyi vdwv achialvbv twngtv kunam lvgabv nw svpw gulo aala dooto, nyipam gv agum lo dakrilo.
3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.
Nw minchisinam minv nvla bunua ogumvnwngnga minjito. “Alu gulo nyi ako rongolo radv chibv vnglinto.
4 Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
Nw rongolo radv ha chirilo, megonv lamtvlo hopvto, okv pvta vdwv aala hum dvtoku.
5 Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;
Kvgonv lvngtak aolo hopvto, hoka kvdw miang go dooto. Amw v Vjakgobv boksu dato, ogulvgavbolo kvdw v rungrwng mato.
6 Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.
Vbvritola vdwlo doonyi v chaalin tokudw, agar anga kaayok toku; ogulvgavbolo miamiv rungrwngbv harlwk madvto, agar angv baapubv sinyok toku.
7 Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.
Amw kvgonv mootum tv pvdwng lo hopvto, hv singlin toku, singnv vdwv hum yuptwngpatoku.
8 Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Vbvritola amw kvgonv alvnv kvdw lo holwk toku, okv radv vdwv svngla dape pelin lakula; kvgonv chaam bv, kvgonv chamkvbv okv kvgonv lwnggobv lintoku.”
9 Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Okv Jisu minyabv minto, “Tvvtoka, nonuno nyarung doodu bolo!”
10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?
Vbvrikunamv lvbwlaksu vdwv Jisu gvlo aala tvvkato, “No nyi vdwa gaam minrinyi ogubv minchisinam minvla mindunv?”
11 Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.
Jisu mirwkto, “Nyidomooku gv Karv gv lvga nga nonua minji ropvkunv, vbvritola bunua minji madv.
12 Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.
Yvvnyi hv ogugo doodunv hum jitamre, ninyia kaiyayabv doomu kunam lvgabv; vbvritola yvvdw oguka kaama dunv ninyigv achukgo doonam haka dvrit reku.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.
Ngoogv bunua minchisinam minvla minam gv lvga ngv bunu kaagapdo, vbvritola kaapama, okv bunu tvvdu, vbvritola tvvpama okv chima.
14 Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.
Vkvlvgabv Aijaya gv nyikrw kaanam hv bunua mindu: ‘So nyi vdw si tvvdu okv tvvdu vbvritola tvchinma; bunu kaadi kaadidu, vbvritola kaapa ma,
15 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.
ogulvgavbolo bunugv haapok vdwv pvcha nyapv, okv bunugv nyarung nga mvtum sinyapv okv bunugv nyik a nyikching sinyapv. Vbv mvmabolo bunugv nyikkv kaapare, bunugv nyarung ngv tvvpare, bunugv haapok v chiri kunvpv, okv bunu nga dakrwk reku, Pwknvyarnv mindu, okv bunua ngo mvpu pvku nvpv.’
16 Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.
“Nonu gvbvdv vdwgo gamdakpv! Nonugv nyik v kaapadu, nonugv nyarung ngv tvvpadu.
17 Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.
Ngo nonua jvjvbv mindunv, nyijwk achialvgo okv Pwknvyarnv gv pakbu achialvgo, nonugv kaagv dvnam a kaadubv mvngyato, vbvritola bunu kaapama, okv nonugv tvvgv dvnam a tvvdubv mvngnyato, vbvritola bunu tvvpa riakuma.
18 Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:
“Vbvrikunamv, tvvria nyato, okv chinlaka amw chinam minchisinam si ogu vdw.
19 Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.
Yvvdw Pwknvyarnv gv Karv gv doin a tvvgv rila hum tvvchin madunv hv lamtvlo amw hoolunv jvbv ridunv. Bunu gvlo amw chilwk nama uyu vrammv aala dvrit dunv.
20 Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;
Amw v lvngtak aolo hopvnv nvngv hobunua mindunv doin a tvdanam gula himpula torwk sinv vdwa.
21 Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.
Vbvritola bunu ho rungrwngbv miami hv harlwk madu, okv bunu doobwng jinv gubv rikuma. Vkvlvgabv vdwlo doin gv lvkwngbv adwkaku vmalo mvdwkmvkuv aari kudw, bunu vjakpi gubv topu riku.
22 Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi. (aiōn g165)
Amw v tvv pvdwng gulo holwknvngv hobunua mindunv doin a tvgvrila; vbvritola ninyigv singdung lvgabv mvngrula, okv nyitvnyigam lvgabv mvngbiu namv doin ha yuptoku, okv bunu apw asi svvlin kuma. (aiōn g165)
23 Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Okv amw hv alvnv kvdw lo chilwk kunam hv ho bunua mindunv yvvdw doin ha tvvgvrila hum tvchin dunv; apw asi svvlin dunv, megonv chaam bv, kvgonv chamkvbv, okv kvgonv lwngbv bv.”
24 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
Jisu bunua kvvbi minchisinam go minjito: “Nyidomooku gv Karv ngv svbv ridunv. Nyi ako ninyigv rongolo alvnv amw a chilwkto.
25 Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.
Ayu yupgolo, mvnwngnga yupmu tvla, nyimak ako aala vvng amw mego ampu apumlo paklwk pila vngyu toku.
26 Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.
Vdwlo agar hv garlin tokudw anw hv paalin raptoku vbvrikunamv vvng nga kaapa raptoku.
27 Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?
Nyi hvkvgv pakbuv aala ninyia tvvkato, ‘Atu, no gv rongolo no amw alvnv vkv paklwk pvnv; vvng ngv ogolo lokv aapvnvdw?’
28 Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?
Nw mirwksito, ‘Nyiru nvgonv hum ripv.’ Bunu ninyia tvvkato, ‘No ngonua vngla vvng nga bulin svgo vla mvngdure?’
29 Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.
Nw mirwksito, “Ma, nonuno vvng nga bulin rinyi ampu ngaaka butak linjila.
30 Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.
Vvng hala ampu nga bunyia lvkobv svngba rimutvka Nvvkumdw lobv. Vbvrikunamv ngo nvvkum jinv vdwa vvng nga naakum chotokv, puching tvkv, ramyok tvkv vla minre, okv ampu nga nvvkumla ngoogv nesunglo baglwk laka vla minreku.’”
31 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;
Jisu bunua kvvbi minchisinam akodv mindvto; “Nyidomooku gv Karv ngv svbv ridunv. Nyi ako yingmw chargo naalaila ninyigv rongolo hum paklwk to.
32 Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
So si amw mvnwngnga charching yachoknv, vbvritola vdwlo hv svngrap tokudw, hv tamitasa mvnwngnga kaiyachok nvgobv ritoku, hv singnv gubv ritoku, vbvrikunamv pvta mvnwngngv aala ho gv hakbv dvdvlo asup mvlwkla doonya toku.”
33 Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.
Jisu bunua vjaklodvbv minchisinam go minji jidvto: “Nyidomooku gv Karv ngv vbv ridunv. Mvvga ako vpap naala okv hum moida ata keji champigo naala pvchwng lo mvyomvchidu goochama dvdvlobv.”
34 Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,
Jisu minchisinama minv nvla ogumvnwngnga nyipam a minjito; Nw minchisinama mintak mabv bunua ogugoka mimato.
35 Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.
Nw gv svbvrinam si nyijwk gv minpv nama jvjvbv rilin modukubv rito, Vdwlo ngo bunua gaam minridw ngo minchisinam minv nvla minre; Ngo bunua krim Sichingmooku sam pwklinyarlin rilokv naala vjak lobv chima nama minjire.”
36 Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.
Vdwlo Jisu nyipam a vngyula naam lo aato kudw, ninyigv lvbwlaksu vdwv nw gvlo aala tvvkato, “Tamsarnv, noogv rongo vng nga minchisila minammv ogu hvdw ngonua minjilabv.”
37 Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.
Jisu mirwksito, “Alvnv amw chilwkkunv nyi angv si Nyia Kuunyilo ngv;
38 Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.
rongo ngv nyiamooku si, alvnv amw v Karv gv nyi vdwv; vvng ngv Alvmanv Angv gv nyi vdwv;
39 Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit. (aiōn g165)
okv vvng amw a chilwknv angv Uyudvbv. Nvvkumdw aluv nyiamooku gv ataranya ngv, okv nvvkum rianv vdwv nyidogindung ngv. (aiōn g165)
40 Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman. (aiōn g165)
Vvng nga oguaingbv nvvkumla vmvlo ramyok dvdw, vkv aingbv rire nyiamooku gv ataranya alulo; (aiōn g165)
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,
Nyia Kuunyilo ngv ninyigv nyidogindung vdwa vnglin more ninyigv Karv lokv, yvvbunudw nyi vdwa rimur modunv, okv kvvbi alvmanv ridunv, ho vdwa naakum more,
42 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
okv bunu vdwa achialvbv vmv gukulo bunu orlwk reku, hoka bunu kapriku okv bunugv hijung nga kotwkkrwk sila dooreku.
43 Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Vbvrikunamv Pwknvyarnv gv nyi vdwv bunugv Abu gv Karv lo doonyi ungnam aingbv rireku. Vbvrikunamv nonuno nyarung gvdu nvlo tvvria laka!
44 Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.
“Nyidomooku gv Karv ngv svbv ridunv. Nyi akonv rongo gulo yikungyira vvsi namgo kaapa toku, hum nw lvkodv mvtum toku okv himpu puyingla vnglaku ninyigv ogumvnwngnga piokla kula okv vngkur laku ho gv rongo nga rvvtoku.
45 Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.
“Nyidomooku gv Karv ngv svbv rita dunv. Nyi akonv svngtor singku kaapunv makar dubv rito,
46 Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
okv vdwlo nw kaapuyaung nvgo kaapa tukudw, nw vnglaku ogugo svnggvrigv pvkudw mvnwngnga piokla kula ho gv svngtor singku nga rvvtoku.
47 Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.
“Nyidomooku gv Karv ngv svbvka rita dunv. Ngui naanv nyi megonv bunugv vsap a svparsvlv lo orlwk nyala nvgwngnv ngui vkv naanyato.
48 Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.
Vdwlo vsaplo yarbing tokudw, bunu hum agum lo svvlin toku okv dootung nyatola ngui a darpin sidula: alv nvnga bunugv pvtak lo lwkto okv alvmanv vdwa ora nyatoku.
49 Näin on tapahtuva maailman lopulla: Enkelit menevät ulos ja eroittavat pahat vanhurskasten keskeltä, (aiōn g165)
Ataranya alu lo vbvching rireku: nyidogindung ngv vnglin nyala alvnv nyi vdwgv apum lo alvmanv nyi vdwa naakum riku (aiōn g165)
50 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
okv bunua achialvbv vmv guku lo orlwk reku, hoka bunu hijung nga kotwkkrwk sila dooreku.
51 Sanoi Jesus heille: ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoivat hänelle: ymmärsimme, Herra.
Jisu bunua tvvkato, “Nonuno so vdw sum tvvchinpvri?” Bunu “vkv” vla mirwksito.
52 Mutta hän sanoi heille: sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja.
Vkvlvgabv nw bunua mirwkto, “Vbvrikunamv so gv minam si Pvbv tamsarnv mvnwngngv Nyidomooku gv Karv lo lvbwlaksu bv rikubolo, hv bunu naam atuv ninyigv karchung gv yikungyira nga aku jeka anw jeka lvkobv naalinnv atu jvbv ridu.”
53 Ja tapahtui, kuin Jesus lopetti nämät vertaukset, läksi hän sieltä.
Vdwlo Jisu so gv minchisinam sum bunua minjila minya tokudw, nw ho mooku a vngyu toku
54 Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?
okv ninyigv banggu lo vngkur toku. Nw jius kumkunaamlo tamsar toku, okv nw gvlo tvvnv vdwv tvngarvnga nyatoku. Bunu tvvkato, “Nw svkvnv mvngkimvnglak kv ogolo paapv nvyu? Okv ninyigv lamrwpanam rinam v oguvkudw?
55 Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?
Nw yikungyira mvnv gv kuunyilo mangvri? Meri ninyigv anv mangvri? Okv Jems, Josep, Saimon, okv Judas bunu ninyigv boru mangvri?
56 Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?
Ninyigv bormv vdwv so dooma dvnvdw? Nw so mvnwng sum ogolokv paapv nvyu?”
57 Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
Okv vbv bunu ninyia toa nyatoku. Jisu bunua minto, “Nyijwk ka ninyigv banggu naam lo okv nw atugv vpin nyi ngv mvngdv madunv, vbvritola mooku mvnwnglo mvngdv nama paayadunv.”
58 Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.
Ogulvgavbolo bunu mvngjwng namgo kaama, okv nw hoka achialvgo lamrwpanam goka riji mato.
