Matteuksen 13
1 Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.
Faiꞌ naa boe Yesus kalua mia ume naa, de neu endoꞌ sia dano Galilea suun.
2 Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.
Boe ma atahori hetar reu heo rala E. Ma Ana hene neu endoꞌ sia ofaꞌ sa ata mananafuꞌ sia naa, de nanori. Basa atahori mana sia madꞌa ata rena E.
3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.
Ana nanori se naeꞌ nendiꞌ nekendandaaꞌ hetar. Ana dui nae, “Hambu atahori mana ue-rae sa neu sia osin, de nggari fini.
4 Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
Leleꞌ ana nggari fini ra, hambu ruma tudꞌa sia dalaꞌ. Boe ma mbuiꞌ ra rema de bito rendi basa fini ra.
5 Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;
Te fini ruma tudꞌa sia rae fatu-fatuꞌ. Fini a nanumbu losaꞌ a, huu rae isiꞌ mbeiꞌ a.
6 Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.
Te reo-rendu ma, numbuꞌ ra male de meto hendi se. Huu oka nara nda masoꞌ losa rae rala sa.
7 Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.
Hambu fini ruma fai tudꞌa sia uru manggouꞌ. Boe ma uru manggouꞌ a hapi nisa numbuꞌ naa ra.
8 Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Te hambu fini ruma tudꞌa sia rae isiꞌ. Fini naa ra ranumbu, ma raꞌamoko losa rabꞌoa. Ruma fee baliꞌ buna-bꞌoa nara dedꞌesin lao telu nulu, ruma losa nee nulu, ma ruma losa natun esa.
9 Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Seka ma ndikiꞌ, na, rena malolole, o!”
10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?
Basa ma Yesus ana mana tungga nara rema de ratane E rae, “Taꞌo bee de Pak nanori atahori hetar naa ra mendiꞌ nekandandaaꞌ?”
11 Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.
Boe ma Yesus nataa nae, “Huu Lamatualain nau fee nggi mihine parendan, naa de Au ufadꞌe memaꞌ nekendandaaꞌ ia sosoan. Te mete ma atahori laen, na, Au unori endiꞌ a nekendandaaꞌ.
12 Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.
Huu atahori mana nahine Lamatuaꞌ hihii-nanaun, dei fo Lamatuaꞌ fee ne bau nahine. Te atahori nda mana nau tao afiꞌ neu Lamatuaꞌ hihii-nanaun sa, dei fo Lamatuaꞌ fee ne lili hendi saa fo ana nahineꞌ a.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.
Au unori se endiꞌ a nekendandaaꞌ a, huu: ‘Ara rita ena, te nda rahine sa. Ara rena ena, te nda tao afiꞌ sa.’
14 Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.
Ara onaꞌ atahori fo Lamatualain mana ola-olan Yesaya suraꞌ nae, ‘Dei fo ama rena, te ama nda nau mihine sai-sai sa. Dei fo ama mita, te ama nda nau bubꞌuluꞌ saa fo manadadꞌiꞌ naa sa.
15 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.
Huu atahori ia ra rala nara manggateeꞌ ara raꞌambambakeꞌ ndiki nara, ara raꞌapopokeꞌ mata nara. Dadꞌi hela neu fo ndiki nara mbake taꞌoꞌ a naa leo, ma hela neu fo, mata nara poke taꞌoꞌ a naa leo. Hela neu fo Au sudꞌi boe tao malole se, huu ara nda nau tao afiꞌ neu Au sa.’
16 Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.
Te hei ia ra, nenefee papala-babꞌanggiꞌ, o! Huu ama mita no mata mara ena, ma ama rena no ndiki mara ena.
17 Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.
Mimihere Au! Feꞌesaꞌan Lamatuaꞌ mana ola-olan no atahori rala ndoos ra nau rae rita saa fo hei mitaꞌ ia, te ara nda bisa sa. Ara o nau rena saa fo ama renaꞌ a, te ara nda bisa sa.”
18 Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:
Olaꞌ basa ma, Yesus nafadꞌe se nae, ‘Dadꞌi ia na ama rena nekendandaaꞌ ia sosoan.
19 Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.
Fini mana tudꞌa sia dalaꞌ a, naeni atahori mana rena Hara-liiꞌ soꞌal Lamatualain toꞌu parendaꞌ, te ana nda nahine no matetuꞌ sa. Basa ma nitu ra malanggan nema rambas nendi Hara-liiꞌ naa mia atahori naa ralan.
20 Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;
Fini mana tudꞌa sia rae fatu-fatuꞌ a, naeni atahori mana rena Lamatuaꞌ Hara-liin, ma ana simbo no rala nemehoꞌot.
21 Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.
Te Hara-liiꞌ naa ra nda raꞌoka sa. Naa de nda nenembedaꞌ dooꞌ sia atahori naa ralan sa. De leleꞌ atahori laen tao raꞌasususaꞌ e huu simbo Hara-liiꞌ naa ra, ma ana nggari hendi se neuꞌ ena.
22 Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi. (aiōn g165)
No fini mana tudꞌa sia uru manggouꞌ a taladꞌan, onaꞌ atahori mana rena Hara-liiꞌ naa. Te ana sebꞌo-mue noꞌ a ue-tataos mataꞌ-mataꞌ fo nasodꞌa noꞌ a lole-ladꞌaꞌ ra. De basa ue-tataos naa ra, seti hendi Hara-liiꞌ naa mia ralan, de nda naꞌena ngguna saa sa ena boe. (aiōn g165)
23 Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Te fini mana tudꞌa sia rae isiꞌ a, onaꞌ atahori mana pasa ndikin fo simbo Hara-liiꞌ naa, ma tungga Lamatuaꞌ hihii-nanaun. Boe ma ana taoꞌ a dala-dala maloleꞌ, onaꞌ fini mana mabꞌoaꞌ a. Hambu ruma raboa dedꞌesin lao telu nulu, ma ruma lao nee nulu, ma ruma lao natun esa.”
24 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
Yesus nafadꞌe seluꞌ nekendandaaꞌ esa fai nae, “Lamatualain toꞌu parendaꞌ naa, onaꞌ atahori esa nggari fini maloleꞌ sia osin.
25 Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.
Temba neu ma, basa atahori mana sunggu masambetaꞌ ra. Boe ma atahori deꞌulaka nema, de nggari uru fui dekeꞌ ra risiꞌ osi a.
26 Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.
Leleꞌ osi a nabꞌuna-nabꞌoa, ma atahori mana tao ues nara rita uru fui a mori belaꞌ no are nggandum sia naa.
27 Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?
Boe ma reu rafadꞌe tenu osiꞌ a rae, ‘Papa! Faiꞌ naa hita sela fini maloleꞌ sia papa osin, to? Taꞌo bee de uru a naeꞌ boe?’
28 Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?
Malangga nataa nae, “Naa, atahori deꞌulakaꞌ ue-tataon.’ Boe ma mana tao ues nara olaꞌ rae, ‘Papa, hai mii miue hendi uru a, do?’
29 Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.
Te nataa nae, ‘Afiꞌ! Leleꞌ hei miue uru a, neꞌo hita sela-nggari malole nara nenelea hendiꞌ boe.
30 Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.
Hela se mori belaꞌ losa fula-fai etu-oruꞌ a losa. Leleꞌ naa, dei fo au ufadꞌe atahori mana tao ues ra ae, “Ama miꞌidꞌuru miꞌihuluꞌ uru fui ra dei. Ma futu se mbumbutu-mbumbutuꞌ, fo dedꞌee hendi se. Basa naa midꞌudꞌuru buna-bꞌoa maloleꞌ ra, fo mbedꞌaꞌ nisiꞌ soka-poleꞌ rala.”’”
31 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;
Basa ma, Yesus olaꞌ fai nae, “Au fee seluꞌ nekendandaaꞌ esa fai, fo ama bisa mihine taꞌo bee fo Lamatualain dadꞌi Maneꞌ soaꞌ neu atahori hetar. Fefeun atahori nara onaꞌ deke anadikiꞌ sa fo atahori sela sia osin rala.
32 Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
Mae dekeꞌ naa, anadikiꞌ seli, te mete ma mori nema, na, dadꞌi hau huu ine monaeꞌ sia osi. Sambe mbuiꞌ ra rema randuna sia dana nara.”
33 Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.
Yesus fee seluꞌ nekendandaaꞌ esa fai nae, “Lamatualain atahorin, onaꞌ bibꞌit roti fo inaꞌ sa haꞌi fo sambor no tarigu sak esa. Boe ma roti a reis losa naꞌamoko, huu bibꞌit roti mbei anaꞌ naa.”
34 Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,
Yesus nanori atahori hetar nendiꞌ dudꞌuit mataꞌ hetar. Ana olaꞌ nendiꞌ a nekendandaaꞌ.
35 Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.
Ana nanori taꞌo naa tungga saa fo Lamatualain mana ola-olan suraꞌ memaꞌ ena nae, “Dei fo Au unori endiꞌ nekendandaaꞌ. Dei fo Au ufadꞌe dala-dalaꞌ fo atahori nda feꞌe rene rita sa, eniꞌ a mia Lamatualain tao raefafoꞌ ia losa ia nema.”
36 Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.
Basa ma, Yesus lao hela atahori hetar naa ra, de baliꞌ ume neu. Boe ma ana mana tungga nara rema, de roꞌe tulun sia E rae, “Amaꞌ Tulun mufadꞌe hai nekendandaaꞌ soꞌal uru mana moriaoꞌ a sosoan dei!”
37 Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.
Boe ma Yesus nataa nae, “Atahori mana nggari fini maloleꞌ naa, naeni Au, Atahori Matetuꞌ ia.
38 Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.
Ma osi naa, naeni raefafoꞌ ia. Fini maloleꞌ naa, naeni atahori mana dadꞌi Lamatualain bobꞌonggin ena. No uru mana mori aoꞌ naa, naeni nitu ra malanggan atahori nara.
39 Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit. (aiōn g165)
Boe ma, atahori deꞌulakaꞌ mana nema nggari fini uru naa, naeni nitu ra malangga monaen. Ma fai etu-oruꞌ naa, naeni fai mateteꞌen. Atahori mana etu-oru buna-bꞌoaꞌ naa, naeni Lamatualain ate nara mia sorga. (aiōn g165)
40 Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman. (aiōn g165)
Leleꞌ fai mateteꞌen, ara radꞌuru rala uru ra fo hotu hendi se. (aiōn g165)
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,
Huu Au, Atahori Matetuꞌ ia, dei fo haitua ate mana sia sorga rema. Dei fo ara reu radꞌuru basa atahori nda mana tungga Lamatuaꞌ parendan sa. Ma ara reu radꞌuru rala basa atahori mana neu kokoe-nanasi atahori laen ra, fo ara nda tungga Lamatuaꞌ parendan sa.
42 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Dei fo ara mbia hendi basa atahori deꞌulakaꞌ ra risiꞌ ai naraka rala reu, onaꞌ uru nenehotu hendiꞌ naa. Sia naa, dei fo ara feꞌe na ramedꞌa doidꞌosoꞌ ritaꞌ mamate nara, ma nggae eiei nda raloeꞌ sa.
43 Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Te atahori mana nasodꞌa no ndoos tungga Lamatualain hihii-nanaun, dei fo ara leo rakandoo ro Ama Maneꞌ sia sorga. Sia naa, ara raronda onaꞌ relo a. Naa! Atahori mana nau nahine Au, pasa ndikim malolole, o!”
44 Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.
Yesus fee seluꞌ nekendandaaꞌ esa fai nae, “Atahori mana nau nahine soꞌal Lamatuaꞌ toꞌu parendan, onaꞌ atahori mana nau hambu sudꞌiꞌ-saa mafelit, fo atahori funiꞌ mia rae rala. Atahori naa nema ali, ma ana hambu sudiꞌ-saa naa ra sia naa, naa de namahoꞌo nala seli. Basa ma, ana nasambombori baliꞌ sudiꞌ-saa naa. Boe ma ana baliꞌ lailai, de neu seo hendi basa hata-heton. De ana neu hasa nala rae naa, fo eni bisa hambu sudꞌi-saa mafelit naa.”
45 Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.
Yesus fee seluꞌ nekendandaaꞌ fai nae, “Atahori mana nae nahine Lamatuaꞌ toꞌu parendan naa, onaꞌ atahori mana danggan esa nau hambu mutiara mafelit. De ana sangga-sanggaꞌ mutiara fo nae hasa.
46 Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
Leleꞌ ana hambu mutiara sa meulaun seli, ma ana baliꞌ neuꞌ ena, de neu seo hendi basa hata-heton. Basa ma ana neu hasa mutiara naa, fo eni bisa hambu e.”
47 Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.
Yesus fee seluꞌ nekendandaaꞌ nae, “Lamatualain toꞌu parendan, onaꞌ mana puꞌa ra reu mboꞌi puꞌat esa sia dano. Boe ma puꞌat naa hambu uꞌu mataꞌ-mataꞌ.
48 Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.
Leleꞌ puꞌat naa sofeꞌ no uꞌu, ma mana puꞌa ra reu haꞌi rala se, fo rendi dano suun neu. Boe ma ara endoꞌ de raisi uꞌu mia puꞌat. Uꞌu maloleꞌ ra, ara tao nisiꞌ rela rala neu. Te uꞌu nda maloleꞌ sa na ara nggari hendi se.
49 Näin on tapahtuva maailman lopulla: Enkelit menevät ulos ja eroittavat pahat vanhurskasten keskeltä, (aiōn g165)
Onaꞌ naa boe, neu fai mateteꞌen. Dei fo Lamatualain ate nara rema mia sorga, fo bingga-banggi atahori deꞌulakaꞌ mia atahori rala ndoos ra. (aiōn g165)
50 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Dei fo ara nggari basa atahori deꞌulaka ra ai naraka rala reu. Dei fo ara ramedꞌa doidꞌosoꞌ manaseliꞌ sia naa, ma nggae eiei nda raloeꞌ sa,”
51 Sanoi Jesus heille: ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoivat hänelle: ymmärsimme, Herra.
Olaꞌ basa taꞌo naa, ma Yesus natane se nae, “Hei mihine basa saa fo Au olaꞌ faꞌ ia ra, do? Ara rataa rae, “Mihine, Lamatuaꞌ!”
52 Mutta hän sanoi heille: sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja.
Boe ma Yesus nataa baliꞌ se nae, “Malole! Huu meser agama esa-esaꞌ mana tebꞌe-tebꞌeꞌ nanori Lamatualain Dedꞌea-oꞌolan fo mana suraꞌ eniꞌ mia dalahulun, ma toꞌu nahereꞌ Au nenori ngga oras ia, na, ana onaꞌ tenu umeꞌ sa soaꞌ a soi nggudꞌan, fo natudꞌu hata-heto mbaran, naꞌabꞌue no hata-heto feun.”
53 Ja tapahtui, kuin Jesus lopetti nämät vertaukset, läksi hän sieltä.
Leleꞌ Yesus nanori basa atahori nendiꞌ nekendandaaꞌ ma, Ana lao hela mamanaꞌ naa,
54 Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?
de lao nisiꞌ kambon. Sia naa, Ana ume hule-oꞌeꞌ rala neu de nanori atahori ra. Basa atahori mana rena E, titindindiiꞌ a. Ara ola-olaꞌ rae, “Awii! Atahori ia mahinen dei! Ana neu nanori mia bee ia? Taꞌo bee de Ana tao nalaꞌ manadadꞌiꞌ naa ra?
55 Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?
Tao-tao te Eni tukan hau a Anan. Hita tahine maloleꞌ inan Maria; ma odꞌi nara, naeni Yakobis, Yusuf, Yudas no Simon.
56 Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?
Hita o tahine feto nara boe, huu basa nggita leo sia kamboꞌ sa na! Dadꞌi Ana hambu mahineꞌ naa, mia bee nema fai? Boe ma Ana hambu koasa manaseliꞌ naa, mia seka fai?”
57 Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
Naa de ara ramanasa losa nda nau rae rena E sa ena. Te Yesus nafadꞌe nae, “Memaꞌ tebꞌe! Sia mamanaꞌ laen, atahori ra hiiꞌ a fee hadꞌa-hormat neu Lamatualain mana ola-ola nara. Te sia kambon ma ume isi nara, atahori ra nda nau fee hadꞌa-hormat neu e sa.”
58 Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.
Huu rala nara manggateeꞌ de ara nda nau ramahere Yesus sa, naa de Ana nda tao manadadꞌi hetar sia naa sa.
