< Matteuksen 13 >
1 Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.
Lan daali, jesu den ñani o deni, ke kali, Galile ñincianma jaali kunu ke bangiba,
2 Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.
Bi niba boncianla den taani o kani, o den kua ki kali o ŋadigu nni, ya niba n yabi yeni kuli den ye li jaali po.
3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.
Jesu den maadi'ba mi maama boncianla yeni mi kpanjama ke yediba: “o kpakuolo den ñani ke ba pagi i bonbuoli.
4 Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
Wan den pagini ya yoginu, li tiani den ba u sankunu, ke ti bonyugidi den cua ki dini yi.
5 Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;
I tiani mo den ba tancaga tingin, mi tama n ke yabi naan kani, li den pudi tontoni, nani mi tama n ki yabi yeni.
6 Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.
Ama u yienu n den paagi li bonbuli kaala den mali ki kuodi, kelima laa den pia jiin moani
7 Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.
I tiani mo den ba i kokoni nni, i kokoni den fii ki dini yi.
8 Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Bonbuo tiani mo den ba ki tingŋana nni, ki den pudi ki loni, i ne den loni, kobiga kobiga, i tian mo piluoba luoba, i ne piitata.
9 Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Yua n pia atuba ki ba gbadi, wan cengi.
10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?
Bi ŋ̇ɔdikaaba den nagini jesu kani ke den yedo: “be ya po yo ka maadiba mi kpajam.
11 Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.
Jesu den guani ki yedi: “bi puni yinba wani n bandi tanpoli dienma nni bondoginikaali, ama laa tie bi ya po ka.
12 Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.
Kelima yua n pia bi ba pa o ki pugini wan ya pia boncianla, ama yua n ki pia wani bi gaa o kani ba wan pia yaali.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.
Li tie lani ya po yo ke maadiba mi kpanjam, kelima ba ke bi nua bi kan la liba, ba ki bi cengi mɔ, bi gbadi liba ki bandila.
14 Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.
Bi ya po li tieni ki gbeni, nani Isayi yua n sɔgini u tienu maama ki yedi: i ba cengi yeni i tuba ke kan gbadi liba, ke nɔnli yeni i nuni, ke kan liba kuli.
15 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.
Li tie yeni bani ke Isayi masɔginkaaba kua ki gbeni, wan den yediba yaali, i ba cengi ama i gbadi liba, i ba nɔnli ama i kan la liba, kelima bi naa niba pala juagi, bi gnali bi tuba kaa bua gbadi, bi tie yeni ki kaa bua ki ŋaa bi tuonbiidi ke min nɔnli'ba ki bua'b bii ki faabi'ba.
16 Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.
Li pamanli ye yeni yi, kelima i nuni nua, i tuba mɔ gba.
17 Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.
N waani yi mɔnmɔni, u tienu maama sɔnginkaaba boncianla, yaabi n tiegi den bua ki la ya bonla ki nua ne, ama baa la, bi den bua ki gbadi yi gba yaali ne ama baa gbadi.
18 Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:
Lan wani yi cengi o kpakuoli kpanjama yeni li bundima.
19 Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.
Ya yoginu ko nilo cengi tanpoli dienmin maama ki naa gbadi lan bua ki yedi yaali, sitaan cua ki ñani ban buli yaala o pali nni, wani n tie ya bonpagikaala n ba u sankunu.
20 Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;
Ya bonbuoli n ba i tancagi tinga nni mɔ tie yua n cengi mi maama ki gaanma tontoni yeni li pamanli.
21 Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.
Ama o kan fidi ki sedi ya yoginu ki mi yepaama cua o kani, bii bi niba ya wan'o fala ŋanduna nni, waa pia jiini, se wan gbali ki ba.
22 Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi. (aiōn )
Yinba i konkoni tinga mɔ tie yaabi n kpaani ki tua piada, ba kpaagi bontiali po se i ligike tie yaali n dagidi bi po, bi sundi u tienu po, ba tiendi u tienu n buali, bi tie nani ya tinga gbie i konkoni yeni. (aiōn )
23 Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.
Ya bonbuoli ba ki tingŋanga nni, li tie yaaba n cengi mi maama ki gaa mi gbadima yeni mɔmɔni, li tie bani n luoni li bonluonkaali, kobiga kobiga, piiluoba luoba, yeni piitata.
24 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
Jesu gɔ den pua'ba kpanjam tɔma ki yedi;'tanpoli dienm naani nani ya nibi nden buli o kuanu nni.
25 Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.
Wan den gɔa ya yoginu, ko yibali den cua buli i naniidi u kuanu nni, ki guani ki kuni.
26 Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.
Li bonbulkaali n den pudi ki loni ti muabiandi'ti yaali n tie naniidi yen mɔ kɔ den dɔgidi.
27 Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?
O kuadaano, tuonsɔnba den cua ki yedi'o, canba, ŋaa den buli bonbuoŋanm ka a kuanu nni? Be ya po yo ki naniidi mɔ nan ji ye lien n?
28 Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?
O den guani ki yediba, li tie yibali n sɔni lan ya tuonli, lani ki bi naacenba ŋmiano: a bua tin gedi ki pan ŋabi bii?
29 Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.
Canba den guan'ba: yen ka, ya jie mani ke yi da te taani ki ŋabi i bonbuoŋanmi,
30 Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.
ŋaa li kuli n ya kpedi hali li dipeli, lan yoginu n ba yedi a dipela, ban cindi ŋabi i naniidi (ti muabiadi) ki loli ki sia( ju) ama ki yi taani i diŋanmi n bɔnbualin.
31 Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;
Jesu gɔa den pua'ba mi kpajatianma ki yedi: “tanpoli dienma naani nani ya bonbigu n wa (ñidi) ki cie mi juobinm, ke o nilo den taa ki ŋuu o kuanu n.
32 Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
Lan ya bonbii ñidi bii wa ki cie i bonbii kuli, ama bu ya kpedi ya yoginu bu yen tua ticianbu ki cie o gogdigu naan kani ki ti bonyugidi ba fidi ki cua ki tieni bi tiadi bu beni nni.
33 Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.
Jesu gɔ den togidiba kpanjatiali ki yedi: “tanpoli dienma gɔa tie nani li dabinli yeni, o pua den taa ki muani yeni yiemu taa ki sieni ki li kuli fii (k nɔbi)
34 Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,
Jesu den bangi li niwuligu ki maadi'ba laa bonli kuli yeni mi makpanjam, waa den maadi yenba ka ki pua kpanjam.
35 Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.
Li kuli ne den tie lan kuani u tienu nisɔngikaaba maam po man tieni, m maadi mi kpanjam, n ba maadi'ba mi kpanjam ki dɔgidi ya bona n den wuo hali ŋanduna cilima yoginu.
36 Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.
Jesu nden cabi lan ya niwuligu, o den kua o diegun nni, lan ya yoginu bi ŋɔdikaaba den nangini o kani ki
37 Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.
yedi'o: bundi ti po ya naniidi den ye o kuan nni kpanjam, ki jesu ŋmianma, yua buli i bonbuliŋanm tie mini o nisalo bijua.
38 Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.
O kuanu mɔ tie ŋanduna, ya bonbuoli ŋan mɔ tie u tienu n die ya niba, aljani nni bila, ti muabiidi tie ya niba n tiendi sitaani n yedi ban tieni yaali.
39 Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit. (aiōn )
Yibali yua buli i naniidi tie sitaani, li adipela n ba pe i di ya yoginu tie ŋanduna juodima. Adipela mɔ tie malekinba. (aiōn )
40 Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman. (aiōn )
Nani ban yi loli ti muabiidi ki loli maama ki ju o mu nni, li ba tie yeni li ŋandunli juodima yoginu. (aiōn )
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,
O nisalo bijua ba sɔni o malekinba ba ñani o diemin ne kuli, yaali tie bonbiili kuli yeni yaabi n tiendi mi biadima.
42 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Ki luba o mu buogun nni naani kani n bia ke bi ba buudi ki ŋmani a ñina.
43 Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
Li yoginu, bi niteginkaaba (bi nimɔnba) ba yendi nani o yienu yinyienma yeni bi baa dienma nni.
44 Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.
Tanpolu dienma gɔa tien nani ya piama n wuo o kuanu yeni, ki o nilo laama (piidi) ki gɔ guani ki wuonma, wan gbie yeni ya pamanli po ko den gedi ki ban kuadi wan pia yaali kuli ki guani ki daa u kuanu yeni.
45 Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.
Tanpoli dienma gɔa tie nani ya kpenkpendo den kpaani mi lanbima ki li ŋani boncianla.
46 Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
Wan den laanma ki mi daagu n paa maama po, o den gedi ki ban kuadi wan pia yaali kuli ki da.
47 Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.
tanpoli dienma gɔ tie nani, ti janbaandi ki bi taa ki lu mi ñinciama nni, bi yi cuo i janbuoli kuli, yaabi n ŋani yeni yaabi n ki ŋani, ti janbaandi ya gbie yeni i jam, bi jankpaanba yi dadi ki ñani mi ñinciama jali po.
48 Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.
Bi yi gandi ya jami ŋani ki tieni ti bauodi nni, ama bi ba lu yaabi n ki ŋani wani.
49 Näin on tapahtuva maailman lopulla: Enkelit menevät ulos ja eroittavat pahat vanhurskasten keskeltä, (aiōn )
Li ba tua yeni ŋanduna juodima, malekinba ba cua u tienu n ja ti buudi naani kani, ki paadi bi nibiadiba. (aiōn )
50 Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Bi ba lu'ba ya mu n bia nni, naani kani ki bi baa buudi yeni fala ki ŋmani bi ñina.
51 Sanoi Jesus heille: ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoivat hänelle: ymmärsimme, Herra.
Naani yi gbadi laa bonla kuli bonŋanla a? Bi ŋɔdikaaba den guano.
52 Mutta hän sanoi heille: sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja.
Nn ti gbadi, lani ki jesu den yedi yeni u tienu maama gbanbanda siigan yua n tua tanpoli dienma n ŋɔdika, baa naani nani ya nilo n pia o dieli ki ñangi o ŋalimankpelo nni yen wan pia ya ŋalmani paano.
53 Ja tapahtui, kuin Jesus lopetti nämät vertaukset, läksi hän sieltä.
Ya yoginu ki jesu den maadi'ba lan ya bonli kuli ki gbeni, o den taa o ŋɔdikaaba ki ñani li kani.
54 Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?
Wan den pundi Nasaleti o den kua li bali maama bangima dieli nni ki bangi, li den lidi yaabi n den cengi o bangima kuli ki maadi.
55 Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?
O naa nilo ki tie nani tinbi yen kaa? o ba laa yanfuonma m ɔ lee? O tieni ledi yo o ki tiendi mi bancianm? Waa tie o kpagikpielo bijua kaa? Maliyama ka tie o naa, Jaka, Josefi, Simɔno yeni Juda ka tie o waanmu( o ninjaba).
56 Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?
o ninsiabi mɔ kuli taani ki ye yen'ti ti dogun
57 Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
Ya niba n ye li kani den yie kaa tuo ki gaa jesu nani u tie kilisiti, lan wani jeasu pali den biidi yeni ban tie maami po ko yedi'ba, bi kan fali u tienu nisɔnginka kaan tɔgi se o dan dogun nni yeni o diegun nni.
58 Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.
Waa den tieni bancianm boncianla laa kaanu, kelima bi pajuaga ya po.