Matteuksen 12
1 Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.
Kuchindi echo Jesu wakayinka mubuzuba bwakulyokezya wayinda mumyunda yazilyo. Basikwiya bakwe bakafwa anzala eelyo bakasanguna kukulula mayila nkwalikumpela akwalya mituutu.
2 Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.
Pesi baFalisi nibakabona oobo bakati kuli Jesu, “Bona, basikwiya bako bachita zitali mumulawu kuchitwa mubuzuba bwakulyokezya.”
3 Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?
Pesi Jesu wakati kulimbabo, “Takwe nimwakabalide Devidi mbakachita nakaba anzala, abaabo balumi mbakali aabo?
4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?
Wakanjila mungánda ya-Leza akulya chinkwa chakutwa, chitensi kumulawu kuti alye alubo chitali kumulawu akulabo mbakali abo, pesi kazili kumuawu kupela kubapayizi.
5 Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?
Tamubalide mulawu kuti mubuzuba bwakulyokezya bapayizi muchikombelo balataluka mulawu wabuzuba bwakulyokezya pesi tabakwe mulandu?
6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.
Pele ndati kulindinywe umwi mupati kwinda ngánda yaLeza ulaano.
7 Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.
Namwakalizi echi nchichalikwamba, 'mebo ndiyanda luse pepe chipayizyo; temwalikubapa kambo batakwe mulandu.
8 Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
Eelyo mwana amuntu ngu Mwami wazuba lyakulyokezya.”
9 Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.
Mpawo Jesu wakazwa oko akwinka kuchikombelo.
10 Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.
Amubone, kwakali muntu wakalinyanide kuboko. Bafalisi bakabuzya Jesu, bakati, “sena chililuleme kusikila mubuzuba bwakulyokezya?” Ikuti bamutamikizye kubisya.
11 Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?
Jesu wakati kulimbabo, “Inga ulaba mwalumi biyeni akati kanu, ngwani, na wali ambelele imwi, aboobo, na imbelele eyi yawida mudindi mubuzuba bwakulyokezya, takonga ulijata na akwigusya aanze?
12 Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.
Chiinda bulemu biyeni, eelyo kumuntu nekuba kumbelele! Aboobo chililuleme kuchita chibotu mubuzuba bwakulyokezya.”
13 Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
Mpawo Jesu wakati kumuntu, 'Tandabika kuboko kwako.” Wakatandabika, alubo lwakabwedezegwa mukupona, mbuli kwenzinyina kuboko.
14 Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.
Pesi ba Falisi bakayinka bakubamba mbubonya kabalikumuvwiya. Bakali kuyandula mbubanga balamujaya.
15 Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.
Mbuli mbwakaziba Jesu, wakazwa oko. Bantu banji bakamutobela, lino wakabasilika boonse.
16 Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,
Wakabalayilila kuti batachiti kuti azibinkane kulibamwi,
17 Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:
zikazuzikizigwe, zyakambwa muli Isaya musinsimi, kuti,
18 Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.
“Bona, mulanda wangu ngundakasala; Muyandwi wangu umwi, oyo muuya wangu ngundibotelwa. Ndiyobika muuya wangu alinguwe, eelyo uyobakambawukila bululami kulibamasi.
19 Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.
Takoyojana buyumuyumu na kukulililisya; nikuba umwi kumumvwa ijwi lyakwe mumigwagwa.
20 Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,
Takwe nayotyola limwi ityetye lyakapwayulwa; takwepe nayozima kamuni kasuka kamulilo, kusikila wendelezya bululami mukuzunda,
21 Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.
Abalabo bamasi bayoba bulangizi muzina lyakwe.”
22 Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.
Eelyo umwi muntu utakuboni katambuli, wakanjidwe adimoni, wakeetwa kuli Jesu. Wakamusilika, azezyo zyakazwa kuti utambuli muntu wambula akubona.
23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?
Makamu wonse akagamba akwamba, “ooyu muntu ngaulaba mwana wa Devidi na?”
24 Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.
Pesi baFalisi nibakamvwa malele aaya bakati, “Ooyu muntu tatandi madimoni kunze kwa Bbelezebbulu, mupati wamadimoni.”
25 Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.
Pele Jesu walizi miyeyo yabo mpawo wakati kulimbabo, “Bwami boonse bukazyania lwabo, buyomwayisigwa, alubo kufumbwa dolopo niba ng'anda ikazyania lwayo tikayimikili pe.
26 Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?
Ikuti satani watanda satani, unoli ulikulikazya lwakwe. Bwami bwakwe nga bulimikila byeni?
27 Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.
Lino na ndilatanda madimoni a Bbelizebbulu, ani batobezi banu batandyanzi? Nkambo kachechi, bayoba babetesi banu.
28 Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.
Pesi do katwatanda madimoni a muuya wa Leza, mpawo bwami bwa Leza bwasika akati alindinywe?
29 Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?
Alubo kulibiyeni kuti umwi anjile mung'anda yamuntu usimide akubba makwebo akwe katamusungide muntu usimide chakusanguna? Elyo uyobba makwebo akwe kuzwa mungánda yakwe.
30 Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
Umwi utali andime ukazyanya andime, alubo ayoyo utabungani andime ulamwayula.
31 Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.
Aboobo ndati kulinduwe, chibi choonse akusampawuula bantu bayolekelelwa, pesi kutukila muuya takukwe kulekelelwa pe.
32 Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa. (aiōn g165)
Kufumbwa uwambula ijwi atala amwana muntu, ooyo uyolekelelwa. Pesi kufumbwa uwambula bubi atala a Muuya Uusalala, oyo takoyolekelelwa, na munyika eyi, na kuleeyo ichizosika. (aiōn g165)
33 Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
Chita musamu ubote ayala michelo yawo ibote, na kuchita musamu kuba mubi, amuchelo wayo ubije, mbuli kuti musamu uboneka amichelo yawo.
34 Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Nywebo nubana banzoka, mbomunga muli babi, ngamulamba buti izintu zibotu? Kuzwa mumoyo mulizinji mulomo nzuwambula.
35 Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.
Muntu mubotu kuzwa kuzintu zibotu zyamoyo wakwe ulagusya nzizyonya, pele muntu mubi wakuzintu zibi zyamoyo wakwe mulazwa bubi kupela.
36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;
Ndati kulinduwe mubuzuba bwalubeta bantu balakupa bupandanuzi kuli alimwi ijwi litali kabotu ndibakaamba.
37 Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.
Kuzwa kumajwi ako uyolulamikwa, akumajwi ako uyopegwa mulandu.”
38 Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.
Elyo balembi bamulawu bamwi, abaFalisi bakasandula akut, “Muyiisi tuyanda kubona chitondezyo kuzwa kulinduwe.”
39 Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.
Pesi Jesu wakasandula akuti kulimbabo, kufumbwa bubi abumambi kuzukulu lyasunu lyabayandula chitondezyo. Pesi tokwe chitondezyo pe chiyopegwa kunze kwachitondezyo cha Jona musinsiimi.
40 Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.
Mbanga Jona wakali amazuba atatu mubula bwamuswi mupati, alakwe Mwana Muntu uyoba amazuba atatu amansiku atatu mumoyo wanyika.
41 Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.
Bantu baku Ninivu bayoyimikila kunembo lyalubeta azukulu eli lyabantu aboobo liyopegwa mulandu. Nkambo bakeempwa mukukambawuka kwa Jona, lino amubone, umwi mupati kwinda Jona uli aano.
42 Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
Mwami mwanakazi wakumusama uyobuka kulubeta abantu bakwe bazukulu eli lyabantu akulipa mulandu. Wakazwa kumajinkilo anyika kuti azomvwe busongo bwa Solomoni, alubo bona, umwi mupati kwinda Solomoni ulaano.
43 Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.
Na muuya mubi wazwa kumuntu, wakwinda mukati kamasena atakwe maanzi akuyandula kulyokezya, pesi tawubujani pe.
44 Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.
Mpawo lyakat, “Ndiyobweda kungánda yangu nkundakazwa; Nilyakabwed, lyakujana ng'anda eyo yakakukulwa akubambwa obotu.
45 Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.
Elyo lilayinka akubweza bweza imbi myuuya ili musanu ayibili mibi kwinda nguwo, lino ilasika kuzokkala omo. Abobo bubi bwamuntu kumamanino bwakabisisisya kwinda kumatalikilo. Mbukuyoba mbubobo kuzukulu lyabubi eli.”
46 Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.
Nakachili kwambula Jesu kumakamumakamu, amubone, banyina abakulana bakwe bakayimikila aanze, kabayandula kuti bambule anguwe,
47 Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.
Umwi wakati kulinguwe, “Bona banyoko abanike bako balimvwi aanze bayanda kwambula anduwe.”
48 Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?
Pesi Jesu wakasandula kuliyoyo wakamwambila, “Mbani baama bangu alubo mbaani banike bangu?”
49 Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: minun äitini ja minun veljeni.
Eelyo wakatandabika kuboko kwakwe akutondeka basikwiya bakwe mpawo wakati, “Bona, mbabo baama abanike bangu!
50 Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.
Nkambo kufumbwa uchita luyando lwa Taata ulikujulu, muntu oyo mukulana wangu, muchizi wangu, mbebaaba bangu.”
