Matteuksen 12
1 Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.
Ki fiya cuwa, Yecu kwen yam ki kakuk fobka mor tankini. Bibei tomange ceu nuwa wura ti, la ci kwer dor cangero ti citi cai.
2 Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.
La fariciyawa to nyori, cin yii Yecu, “To be bei tomange mweu diker ci matiye werfundo ciyabo a mani ki kakuk fobka.
3 Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?
La Yecu yi ci ki ka karanta bo diker Dauda mane kange nobo loce ki fiya cuwo ci nuwa wura tiya?
4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?
Con doken bi kur kwamar, con ca cari wiye wo werundo ciya cinenbo kange nobo cineneu, ciyam kin nob wabeb koni.
5 Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?
Ka mor werfuna, ki kakuk fobka, nob wabbe kwama mor kikur kwamare ma dike werfundo ciyanbe, nyori, ci tacibe ki kero bwia?
6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.
Min yi kom niwo la bikur kwamareu wo fo.
7 Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.
Na ki ka nyimom ye wuro nuntiyeri, 'miki cwi cire duwe kebo twika nuwange ko wucake, no kom ki warbo ker dor niwo man ki bwiran kereu.
8 Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
Bibwe nifire co teluwe kakuk fobka ke.
9 Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.
La Yecu dubom bikole cuwo, doken bi kur wabbero Urcalimau.
10 Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.
wori, nii kange kanko nom nowe wini. Fariciyawa me Yecu dong dongka a twa ni ki kakuk fobka ka? o na cin taco ki ker bwiranke.
11 Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?
Yecu yi ci we fo more kume no kwame ce yarken bouk ki kakuk fobka ri mani a tau ti cokumme?
12 Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.
Na wine la kece kwame kaka nifir? nyori werfundo ciya a ma diker ken ki kakuk fobka.
13 Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
La Yecu yi niwo, “Taruu kangeko, la con taruu kang ceko, la kango yilaken kwamer na wineu.
14 Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.
La fariciyawa erken kale cin mwer kangi dor Yecu. ciki do nure ciya twalum Yecu tiye.
15 Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.
Yecu to nyori co ci dubom bi kole cuwe. nuwe. nubo ducce bwanteng ce, con twam ci.
16 Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,
Con yi ciki nyial ciya yire nii.
17 Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:
wo na ci dim dike ci tok nyii nii wabe kwabe Icaya, tokti ki.
18 Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.
Too Yii tomange me wo ma cok ceu, ma bilankange ceu, Man ne co yuwa tangbek miko naci yii nubo wo kebo Yahudawa.
19 Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.
Mani ca kwobkan ker ti, Mani ca ci wiye ti ki diir, mani a nuwa dircer ti nure.
20 Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,
Ma ca kyan dike fwinongum ti, ma ca dom kra ko dadom bwiyakau, can ya ki warka turani.
21 Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.
Mor dene ce nubo kumtacile an fiya yim yo neri.
22 Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.
Nyori cin bou ki nii kange, fukma, mani nuwa tuu, wiki ninga fiye Yecu wiye. Con twam cona wo Nyori nii cuwo tok ker, ti toi tak.
23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?
Nubo wmerkangum gwamme nuwa nyimangka la me, wo co bibwe Dauda ka?
24 Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.
La fariciyaa nuwa diker nyimankako Yecu maneri cin yi ki, “Nii wo ki cok ninga kin bahalzabu liya kelkelebe.
25 Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.
La Yecu nyimom dike ci kwati ner cere, yi ci ki, Liyar do wo yalkangum me ri, mani a ti-ti cinar lor tikangum yobe mani a titi, kako luwe fwemme ri, an wurom.
26 Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?
No bwekelkele cok bwekele ri ki maa kiiye ki dor cero. La a mangyi na liyar do wo ti?
27 Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.
No miki cok ninga kin Ba'alzabu ri, bi bei kimeu ki cok ki ye? nyori ci ciya yila warka kimek tiye.
28 Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.
No miki cok ninga ki yuwa tangbe kwama wucake ri, nangi liyar kwamaro bou kimen.
29 Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?
A man nyii nii doken lo nii bikwanne na ku kwi, co co bwam cobo ri? na nimre kange me ri ki ma kiiye kange mo, takeu, niwo mwerbo kange me ri, ki watangken.
30 Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
31 Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.
Na wori mi yi kom ti, “bwirangke kange dilanka gwam an curanwi. La dilanka yuwatangbeko wucake mani a curang ti wi.
32 Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa. (aiōn g165)
Ni wuro tok dikro bwir dor bibwenifireu a cutang wi wo tok kero bwir dor yuwa tangbe wucakeu a curang cinen ti wi fo kale wo kange wo boutiye. (aiōn g165)
33 Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
Ywel tiyo a yori, bi tuti ce an yori kaka ywel tiyo a bwira bi tuti ce a bwira.
34 Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Kom bi bei na cuwe, kom nubobwir a ma nyii ka tok dikero keng tiye? Mor dikero ducce nereu co nyiiyo toktiye.
35 Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.
Ni ken ki coku dikero kendo ner cereu, nii bwir ki cok dikero bwir ko ner cereu.
36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;
Mi yikom ti ki kakuk warka nubo an ne warke dor dikero bwir ko ci toke.
37 Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.
Ki kero nyii mweu an coknen ki kero nyii mweu an kuwa nen.
38 Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.
Nyori kangem nob mulang kar kange Fariciyawa ciya Yecu nin ki “nii merangka, nyi cwiti nayi to yirom muneng”
39 Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.
la Yecu yi ci ki, “Kom nubo bwir, kom nob burotumbo kaldo weu, ko do yirom ti mani k fiya ti no kebo ka wo Yunana nii tomangeu ce ri.
40 Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.
Nyori Yunana da kuma taar, kakuko taar mor fwer jingi dur, na cuwo bi bwe nii an daa kume taar, kakuko taar mor bitine.
41 Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.
Nubo niniba a kweni an tii kange nubo kaldo we ki kakuk wara, ci an kuwa ci wori cin yiloten ki fulen kerek Yunana ro, la to nii kange wo la Yunana wo.
42 Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
Liya bangeu an kweni kane nobo kaldo, an kuwaa ci. ca bou cile kale wo na ci nuwa yilen Culemanu ro, la to nii kange wo laa Culemanuweu wo.
43 Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.
No yuwa tangbe ko bwir cerum nii nen di ki yaya fiyeni wo mwem mani yeu na ci fiya fobke, mani ca fiyati.
44 Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.
La yi ki man yilaken lomiyo ma cerueweu. No ci yilaken di, can fiya luwa, nyinangum Yulangum yora.
45 Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.
La con tuten kange kebceb niber wo bwira la ceu bou ciko na ci yi nyo, la cwile nii wo an bwira la wo fiyau, a yila nyo kange kaldo bwir ko wuro.
46 Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.
La Yecu dibo tokka kereko nubo mwerum cineneu ri, nece kange yitobcebo bou tim kale, cwiti na cin to co.
47 Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.
Kange yico, “To nemwe kange yitub mweb tirangum kale, cwiti na ci tok ker kange mo.
48 Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?
Yecu yi co nii wo yico kereu, we nemi, we yitub mibo?
49 Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: minun äitini ja minun veljeni.
La con taar kang ceko fiye be bei tomange ce nineu yico, “To” buro co nemi kange yitob mibo.
50 Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.
No nii wo ma diker temi wo di kwama cwitiye ri, nii cuwo co nemi co nemi kange yitob mib.
