Matteuksen 10
1 Ja hän kutsui tykönsä kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille vallan riettaisia henkiä vastaan, niitä ajaa ulos, ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta.
Jisu ninyigv lvbwlaksu vring gola anyia gokkumto okv bunua alvmanv dow a charanvnv okv lvvma nvgwngnv okv achiayak nvgwng nvnga mvpuripu dubv jwkrw a jitoku.
2 Mutta nämät ovat kahdentoistakymmenen apostolin nimet: ensimmäinen Simon, joka Pietariksi kutsutaan, ja Andreas, hänen veljensä, Jakobus Zebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,
So si Apostol vring gola anyi gv aminv: mintubv Saimon (Pitar vnam) okv ninyigv boru Andriu; Jems okv ninyigv boru Jon, bunyi gv abu v Jibedi;
3 Philippus ja Bartolomeus, Tomas ja Matteus, Publikani, Jakobus Alpheuksen poika, ja Lebbeus, liialta nimeltä Taddeus,
Pilip okv Bartolomiu; Tomas okv Metiu lampu naakumyanv; Jems Alpius gv kuunyilo, okv Tadius;
4 Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka myös hänen petti.
Saimon ringrianv, okv Judas Iskariot, Jisunyi kupnv.
5 Nämät kaksitoistakymmentä lähetti Jesus, joille hän oli käskenyt, sanoen: älkäät menkö pakanain teille, ja Samarialaisten kaupunkiin älkäät sisälle menkö;
So nyi vring gola anyia Jisu svbv mingvrila vnglin moto: Nonuno Jentail mooku lo vmalo Samaritan banggu vdwlo vngma bvka.
6 Mutta menkäät paremmin kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.
Vmabvya nonuno Israel gv svlar nyekunv nyi vdwgvlo vnglaka.
7 Niin menkäät ja saarnatkaat, sanoen: taivaan valtakunta on lähestynyt.
Vngnyika okv japgo laka, ‘Nyidomooku gv Karv ngv nvchi duku!’
8 Sairaita parantakaat, spitalisia puhdistakaat, kuolleita herättäkäät, perkeleitä ajakaat ulos. Lahjaksi te saitte, niin myös lahjaksi antakaat.
Lvvma nvnga mvpu laka, sinv nga turkur molaka, yvvdw taik ridunv mvpu jilaka, okv uyuvram vdwa chara laka. Nonuno arv jimabv naapvnv, vkvlvgabv jinyubv jilaka.
9 Ei teidän pidä varustaman itsiänne kullalla eikä hopialla, eikä vaskella teidän vyöllenne,
Nonugv jekap lo ain, raaji, okv morko go gvma bvka;
10 Eikä evässäkillä matkalle, eikä kahdella hameella, eikä kengillä, eikä sauvalla; sillä työmies on ruokansa ansainnut.
moing vngkulo giagonv kochak vmalo jvkoklaklwk bornyi vmalo lvsup anyi vmalo bangngi guka gvyoka. Rinv anga ogugo dinchi pvdw jirung dunv.
11 Vaan kuhunka ikänä kaupunkiin taikka kylään te sisälle menette, niin kyselkäät, kuka siinä on mahdollinen, ja olkaat siellä siihenasti kuin te lähdette.
Vdwlo nonu Banggu lo vmalo napumlo aalwk redw, aagv rila nonua alvbv aamu jinv go kaaying laka, okv ninyia lvkobv dooming gvlaka nonugv ho mooku lokv vnglinma dvdvlo.
12 Mutta kuin te huoneeseen sisälle menette, niin tervehtikäät sitä (ja sanokaat: rauha olkoon tälle huoneelle!)
Vdwlo nonuno naam gulo aaridw, ‘mvngpuv nonua lvkobv doi laka’ vla minlaka.”
13 Ja jos huone on mahdollinen, niin tulkaan teidän rauhanne hänelle; jollei hän ole mahdollinen, niin teidän rauhanne teille palajaa.
Ho gv naam nyi v nonua alvbv naarwk siredw, nonugv kumrwklvtak nga ho doolwk molaka; vbvritola bunu nonua alvbv naarwk sima bolo, vbvribolo nonugv kumrwklvtak nga naakur lakuka.
14 Ja kussa ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja puhdistakaat tomu jaloistanne.
Okv vdwlo banggu gunv vmalo nampum gunv nonua alvbv naarwk sima boloka vmalo tvria maboloka vbvrikunamv ho mooku a kayulaka okv lvchu gv pvmar haka moolu laka.
15 Totisesti sanon minä teille: huokeampi pitää oleman Sodoman ja Gomorran maalle tuomiopäivänä kuin sille kaupungille.
Ngo nonua jvjv nga minjidunv jwngkadaka alu lo Pwknvyarnv ho banggu gv nyi vdwa svnga Sodom okv Gomora banggu gv nyi vdwa aya yari nvpv!
16 Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat sutten keskelle: olkaat sentähden taitavat niinkuin käärmeet, ja vakaat niinkuin kyyhkyiset.
“Tvvriato! Ngo nonua vnglin mogv rinvla svlar a svcha chatwng lo vngmunam aingbv. Nonuno tabw gv apiabv hima sunvbv rilaka okv taakw jvbv angam nvgobv rilaka.
17 Mutta kavahtakaat ihmisiä; sillä he ylönantavat teidät raastupiinsa, ja synagogissansa he hosuvat teitä.
Himasulaka nonua naatungla tumjinv okv kvbanaam lo boolwk jinv doodu nvla, okv bunu nonua Jius kumkunaamlo dvngri nvla.
18 Te viedään myös päämiesten ja kuningasten eteen minun tähteni, heille ja pakanoille todistukseksi.
Ngoogv lvgabv nonua dvbv vdwgv okv rigvdogvnv vdwgv kaagialo mvrit rinvla okv Jentail vdwa okv bunua Alvnv Yunying nga minjinam lvgabv.
19 Kuin he teitä ylönantavat, älkäät murehtiko, kuinka eli mitä teidän pitää puhuman; sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän pitää puhuman.
Vdwlo bunu nonua mvrit kolo aagv rikudw, nonu ogu gonyi minse ngvdw vmalo oguaingbv mindu bvdw vla mvngru mabvka. Vdwlo mindubv riri kudw nonua minse nga jiri kunv.
20 Sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan teidän Isänne Henki, joka teissä puhuu.
Nonugv gamchar dvdv ngv nonu gvngvma, hv nonugv Abu gv Dow v nonu gvlokv japdunv.
21 Mutta veli antaa ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan, ja lapset karkaavat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä,
“Nyi vdwv atugv achiboru vdwa mvki modubv laklwk reku, okv abu vdwv vbvdvdvbv bunugv umvuu vdwa rire; umvuu vdwv anvabua rinying reku okv bunua mvki moreku.
22 Ja te tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti vahvana pysyy, hän tulee autuaaksi.
Ngoogv lvgabv nyichar mvnwngngv nonua kaanwng mareku. Vbvritola yvvdw ataranya lobv gakbwngla rilin doolin rinv hv turnama paariku.
23 Mutta koska he teitä siinä kaupungissa vainoovat, niin paetkaat toiseen. Totisesti sanon minä teille: ette ehdi kaikkia Israelin kaupungeita toimittaa, siihenasti kuin Ihmisen Poika tulee.
Vdwlo bunu nonua banggu ako lo mvdwkmvku rikudw, banggu ako gunvlo joklwk laka. Ngo nonua jvjvbv mindunv nonu Nyia Kuunyilo gv aatv madvbv Israel gv banggu mvnwnglo rise gwngse nga rinya nyumare.
24 Ei ole opetuslapsi parempi opettajaansa, eikä palvelia parempi isäntäänsä.
“Purinv vmiv Tamsar nvnga kaiyama dunv; nyira ngv ninyigv atua kaiyama dunv.
25 Siinä on opetuslapselle kyllä, että hän on niinkuin hänen opettajansa, ja palvelia niinkuin hänen isäntänsä. Jos he ovat itse isännän beelsebubiksi kutsuneet, kuinka paljoa ennemmin he hänen perheensä kutsuvat?
Vkvlvgabv purinv vmiv ninyigv tamsarbo aingbv rirung dubv mvngdum laka, okv nyira ngvka vbvdvdv bv ninyigv atu aingbv. Vpin ara gv nyiloyachok ka Biljebul vla minbolo, vpin gv nyi vdwa hum tvrukaya yadubv bunua minre!
26 Älkäät sentähden heitä peljätkö; sillä ei ole mitään peitetty, joka ei pidä ilmoitettaman, ja salattu, joka ei tule tiettäväksi.
“Vkvlvgabv nyi vdwa busu mabvka, ogugonyi vjak takmamla vvpv pvdw mvkok reku, okv arwnglo vvsinam ma chimpa morikunv.
27 Jota minä teille pimeissä sanon, sitä sanokaat valkeudessa, ja mitä te korvissanne kuulette, sitä saarnatkaat kattoin päällä.
Ngo kanv lo nonua ogugo minpa pvdw nonuno um pua tota lo ridv laka, okv nonuno ogugo tvsi pvdw nonu hum naam mwnglo ao lokv gokpa jilaka.
28 Ja älkäät peljätkö niitä, jotka ruumiin tappavat, ja ei voi sielua tappaa; mutta peljätkäät enemmin sitä, joka voi sekä sielun että ruumiin helvetissä hukuttaa. (Geenna g1067)
Ayakka mvki jinv nga busu mabvka, vbvritola yaji yalu ha mvki nyumare; vmabvya ayak hala yaji yalu ha uyumooku lo mvyak jinv Pwknvyarnvnyi busu yalaka. (Geenna g1067)
29 Eikö kaksi varpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoo maan päälle ilman teidän Isättänne;
Morko abar mvngchik lokv nonu pvdwng nvvnyi go rvvla madunvre vbvritola nonugv Abu mvngma rinyi pvdwng nvgoka kolv lo hoolu madunv.
30 Niin ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut.
Nonu gvbv dumpo dwmw haka kiro pvkunv.
31 Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat, kuin monta varpusta.
Vkvlvgabv busu mabvka; Nonu pvdwng mvnwng haka arv doya nvngv!
32 Sentähden jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa.
“Yvvdw nyi vdwgv tvvpam kaapam lo rvbwngvrwngbv Jisu ngo gv-ngv vla minre kudw, ngooka ninyia nyido mooku tolo doonv ngo Abu gv kaagia lo vbvrire.
33 Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Vbvritola yvvdw nga nyi vdwgv tvvpam kaapam lo mia siredw, ngooka ninyia nyido tolo doonv ngo Abu gv kaagialo mia siitv ngurure.
34 Älkäät luulko, että minä olen tullut rauhaa lähettämään maan päälle: en ole minä tullut rauhaa, vaan miekkaa lähettämään.
“Nyia mooku so nga himpukain a aagvla aapvnv vla mvngma bvka. Ma, ngo sarsopoyo nga aagvdubv aama, vbvritola riokse nga aagv yapvnv.
35 Sillä minä tulin ihmistä isäänsä vastaan riitaiseksi tekemään, ja tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa vastaan.
Ngo aapvnv kuunyilo vdwv bunugv abu vdwa rinying modubv, kuunyijar vdwv bunugv anv vdwa rinying modubv, nyang vdwv bunugv ayu vdwa rinying modubv;
36 Ja ihmisen vihamiehet on hänen perheensä.
Nyi gunv gv kairungbv nyiru minsu namv ninyigv ogu naam gv nyi gubv rire.
37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.
“Yvvdw nga lvyabv ninyigv anv okv abua pakdunv, hv ngoogv lvbwlaksu vla mindubv riyoma; yvvdw nga lvyabv ninyigv kuunyilo okv kuunyimv ha pakdunv, hv ngoogv lvbwlaksu vla mindubv riyoma.
38 Ja kuka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, ei se ole minulle sovelias;
Yvvdw ninyigv daapo nga joorapla ngoogv kochinglo vngming gvma dunv hv ngoogv lvbwlaksu vla mindubv riyoma.
39 Joka löytää henkensä, hänen pitää sen hukuttaman, ja joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hänen pitää sen löytämän.
Yvvdw ninyigv singdung nga kai modubv mvngdunv, hv ngooyare, okv yvvdw ninyigv singdung nga ngoogv lvgabv ngoomu dunv hv singya re.
40 Joka teitä holhoo, hän holhoo minua, ja joka minua holhoo, hän holhoo sitä, joka minun lähetti.
“Yvvdw nonua alvbv naarwk sidunv, hv nga alvbv naarwksinam mv; okv yvvdw nga alvbv naarwk sidudw, hv nga vngmunv nw nyika alvbv naarwk sita dunv.
41 Joka prophetaa holhoo prophetan nimellä, hän saa prophetan palkan, ja joka vanhurskasta holhoo vanhurskaan nimellä, hän saa vanhurskaan palkan.
Yvvdw Pwknvyarnv gv gindungpingko nga naarwk sidunv, ogulvgavbolo hv Pwknvyarnv gv gindungpingko ngv, hv nw gvlo rijo nga paare. Okv yvvdw alvnv nyi ha alvbv naarwk sidunv, ogulvgavbolo hv alvnv nyi hv, hv nw gvlo rijo nga paare.
42 Ja kuka ikänä juottaa yhden näistä vähimmistä kylmällä vesipikarilla ainoastaan, opetuslapsen nimellä, totisesti sanon minä teille: ei hän pidä palkatta oleman.
Nonu jvjvbv mvngrung laka yvvdw nga reming gvnv miangyachok nvgonyi isi koobu go jidunv ogulvgavbolo hv nga reming gvnv ngv, hv jvjv rungbv rijo nga paarungre.”
