Markuksen 9
1 Ja hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: muutamat näistä, jotka tässä seisovat, ei pidä kuolemaa maistavan siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan voimalla tulevan.
And he sayde vnto them: Verely I saye vnto you: There be some of the that stonde here which shall not taste of deeth tyll they have sene the kyngdome of God come wt power.
2 Ja kuuden päivän perästä, otti Jesus tykönsä Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja vei heidät erinänsä korkialle vuorelle yksinänsä: ja hän kirkastettiin heidän edessänsä,
And after. vi. dayes Iesus toke Peter Iames and Iohn and leede them vp into an hye mountayne out of ye waye alone and he was transfigured before them.
3 Ja hänen vaatteensa tulivat kiiltäväksi ja sangen valkiaksi niinkuin lumi, ettei yksikään vaatteen painaja taida niin valkiaksi painaa maan päällä.
And his rayment dyd shyne and was made very whyte even as snowe: so whyte as noo fuller can make apon the erth.
4 Ja heille ilmestyi Elias Moseksen kanssa, jotka puhuivat Jesuksen kanssa.
And ther apered vnto them Helyas with Moses: and they talked with Iesu.
5 Ja Pietari vastaten sanoi Jesukselle: Rabbi, hyvä on meidän tässä olla: tehkäämme siis tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden.
And Peter answered and sayde to Iesu: Master here is good beinge for vs let vs make. iii. tabernacles one for the one for Moses and one for Helyas.
6 Vaan ei hän tietänyt, mitä hän puhui; sillä he olivat hämmästyneet.
And yet he wist not what he sayde: for they were afrayde.
7 Ja pilvi tuli, joka ympäri varjosi heidät, ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.
And ther was a cloude that shaddowed the. And a voyce came out of the cloude sayinge: This is my dere sonne here him.
8 Ja kohta kuin he ympäri katsahtivat, ei he enään ketään nähneet, vaan Jesuksen yksin heidän kanssansa.
And sodenly they loked rounde aboute them and sawe no man more then Iesus only wt the.
9 Mutta kuin he menivät alas vuorelta, kielsi hän heidät kellenkään niitä sanomasta, mitä he näkivät, vaan sitte kuin Ihmisen Poika on kuolleista noussut.
And as they came doune from the hyll he charged the that they shuld tell no ma what they had sene tyll the sonne of man were rysen fro deeth agayne.
10 Ja he pitivät sanan mielessänsä, ja tutkivat keskenänsä, mitä se olis, nousta ylös kuolleista.
And they kepte that sayinge with them and demaunded one of a nother what yt rysinge from deeth agayne shuld meane?
11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: mitä kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää ensin tuleman?
And they axed him sayinge: why then saye ye scribe that Helyas muste fyrste come?
12 Mutta hän vastaten sanoi heille: Elias tosin tulee ensin ja ojentaa kaikki: ja niinkuin on Ihmisen Pojasta kirjoitettu, että hänen pitää paljon kärsimän ja katsottaman ylön.
He answered and sayde vnto them: Helyas verelye shall fyrst come and restore all thinges. And also ye sonne of ma as it is wrytte shall suffre many thinges and shall be set at nought.
13 Mutta minä sanon teille, että Elias on myös tullut, ja he tekivät hänelle, mitä he tahtoivat, niinkuin hänestä kirjoitettu oli.
Moreouer I saye vnto you that Helyas is come and they have done vnto him whatsoever pleased them as it is wrytten of him.
14 Ja kuin hän tuli opetuslasten tykö, näki hän paljon kansaa heidän ympärillänsä, ja kirjanoppineet kamppailevan heidän kanssansa.
And he came to his disciples and sawe moche people aboute them and the scribes disputinge with them.
15 Ja kohta kuin kaikki kansa näki hänen, hämmästyivät he ja juosten tykö tervehtivät häntä.
And streyght waye all the people when they behelde him were amased and ran to him and saluted him.
16 Ja hän kysyi kirjanoppineilta: mitä te kamppailette keskenänne?
And he sayde vnto the Scribes: what dispute ye with them?
17 Niin yksi kansan seasta vastasi ja sanoi: Mestari, minä toin sinun tykös poikani, jolla on mykkä henki.
And one of the copanye answered and sayde: Master I have brought my sonne vnto the which hath a dome spirite.
18 Ja kuin hän rupee hänen kimppuunsa, niin hän repelee häntä, ja hän vaahtuu, ja kiristelee hampaitansa, ja kuivettuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsilles, että he ajaisivat hänen ulos, ja ei he voineet.
And whensoever he taketh him he teareth him and he fometh and gnassheth with his tethe and pyneth awaye. And I spake to thy disciples that they shuld caste him out and they coulde not.
19 Niin hän vastasi ja sanoi: oi sinä uskotoin sukukunta! kuinka kauvan minun pitää oleman teidän kanssanne? kuinka kauvan minä teitä kärsin? Tuokaat häntä minun tyköni.
He answered him and sayd: O generacion wt out faith how longe shall I be with you? How longe shall I suffre you? Bringe him vnto me.
20 Ja he toivat sen hänen tykönsä. Ja kuin hän näki hänen, repäisi kohta henki häntä, ja hän lankesi maahan, ja kieritteli itsiänsä ja vaahtui.
And they brought him vnto him. And assone as ye sprete sawe him he tare him. And he fell doune on the grounde walowinge and fomynge.
21 Ja hän kysyi hänen isältänsä: kuinka paljon aikaa sitte on kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi: lapsuudesta;
And he axed his father: how longe is it a goo sens this hath happened him? And he sayde of a chylde:
22 Ja hän heitti hänen usein tuleen ja vesiin, että hän hukuttais hänen. Mutta jos sinä jotakin voit, niin auta meitä ja armahda meidän päällemme.
and ofte tymes casteth him into the fyre and also into the water to destroye him. But yf thou canste do eny thinge have mercy on vs and helpe vs.
23 Niin sanoi Jesus hänelle: jos sinä sen voit uskoa, kaikki ovat uskovaiselle mahdolliset.
And Iesus sayde vnto him: ye yf thou couldest beleve all thinges are possible to him yt belevith.
24 Ja kohta pojan isä huusi itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani.
And streygth waye the father of the chylde cryed with teares sayinge: Lorde I beleve helpe myne vnbelefe.
25 Mutta kuin Jesus sen näki, että kansa ynnä juoksi tykö, nuhteli hän sitä saastaista henkeä, sanoen hänelle: sinä mykkä ja kuuro henki! minä käsken sinua, mene ulos hänestä, ja älä tästedes hänen sisällensä mene.
When Iesus sawe that the people came runnynge togedder vnto him he rebuked the foule sprete sayinge vnto him: Thou domme and deffe sprete I charge the come out of him and entre no more into him.
26 Niin se huusi ja repeli kovin häntä, ja läksi ulos. Ja se tuli niinkuin kuollut, niin että moni sanoi: hän on kuollut.
And the sprete cryed and rent him sore and came out: And he was as one that had bene deed in so moche yt many sayde he is deed.
27 Mutta Jesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänen, ja hän nousi.
But Iesus caught his honde and lyfte him vp: and he roose.
28 Ja kuin hän oli huoneeseen mennyt sisälle, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä erinänsä: miksi emme voineet häntä ajaa ulos?
And when he was come into the housse his disciples axed him secretly: why coulde not we caste him out?
29 Ja hän sanoi heille: tämä suku ei taida millään muulla kuin rukouksella ja paastolla mennä ulos.
And he sayde vnto them: this kynde can by no nother meanes come forth but by prayer and fastynge.
30 Ja he läksivät ulos sieltä ja vaelsivat Galilean lävitse, ja ei hän tahtonut sitä kenenkään tietää.
And they departed thens and toke their iorney thorow Galile and he wolde not that eny man shuld have knowen it.
31 Sillä hän opetti opetuslapsiansa ja sanoi heille: Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin, ja he tappavat hänen; ja kuin hän on tapettu, niin hän kolmantena päivänä nousee ylös.
For he taught his disciples and sayde vnto them: The sonne of man shalbe delyvered into ye hondes of men and they shall kyll him and after that he is kylled he shall aryse agayne the thryd daye.
32 Mutta ei he ymmärtäneet sitä mitä hän sanoi, ja pelkäsivät häneltä kysyä.
But they wiste not what that sayinge meat and were affrayed to axe him.
33 Ja hän tuli Kapernaumiin, ja kotona ollessa kysyi hän heiltä: mitä te tiellä keskenänne kamppailitte?
And he came to Capernaum. And when he was come to housse he axed the: what was it that ye disputed bytwene you by the waye?
34 Mutta he vaikenivat; sillä he olivat kamppailleet tiellä keskenänsä, kuka heistä suurin olis.
And they helde their peace: for by the waye they reasoned amonge the selves who shuld be the chefest.
35 Ja kuin hän istui, kutsui hän ne kaksitoistakymmentä ja sanoi heille: jos joku tahtoo ensimmäinen olla, sen pitää oleman kaikkein viimeinen ja kaikkein palvelian.
And he sate doune and called the twelve vnto him and sayd to them: yf eny man desyre to be fyrst the same shalbe last of all and servaunt vnto all.
36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä. Ja kuin hän otti sen syliinsä, sanoi hän heille:
And he toke a chylde and set him in ye middes of them and toke him in his armes and sayde vnto them.
37 Kuka ikänä yhden tainkaltaisen lapsen korjaa minun nimeeni, se korjaa minun: ja joka minun korjaa, ei hän minua korjaa, vaan sen, joka minun lähetti.
Whosoever receave eny soche a chylde in my name receaveth me. And whosoever receaveth me receaveth not me but him that sent me.
38 Mutta Johannes vastasi häntä sanoen: Mestari, me näimme yhden sinun nimelläs perkeleitä ajavan ulos, joka ei seuraa meitä, ja me kielsimme häntä, ettei hän seuraa meitä.
Iohn answered him sayinge: Master we sawe one castynge out devyls in thy name which foloweth not vs and we forbade him because he foloweth vs not.
39 Niin Jesus sanoi: älkäät häntä kieltäkö; sillä ei ole ketään, joka tekee voimallisen työn minun nimeni kautta, ja taitaa kohta pahasti puhua minusta.
But Iesus sayde forbid him not. For ther is no ma that shall do a miracle in my name that can lightlyge speake evyll of me.
40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän edestämme.
Whosoever is not agaynste you is on youre parte.
41 Sillä kuka ikänä juottaa teitä vesipikarilla minun nimeeni, että te olette Kristuksen, totisesti sanon minä teille: ei hän suinkaan kadota palkkaansa.
And whosoever shall geve you a cuppe of water to drinke for my names sake because ye belonge to Christe verely I saye vnto you he shall not loose his rewarde.
42 Ja kuka ikänä pahentaa yhden vähimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi olis hänelle, jos myllyn kivi pantaisiin hänen kaulaansa ja heitettäisiin mereen.
And whosoever shall offende one of these lytelons yt beleve in me it were better for him yt a mylstone were hanged aboute his necke and yt he he were cast into ye see:
43 Jos kätes on sinulle pahennukseksi, niin hakkaa se pois: parempi on sinun käsipuolena elämään mennä, kuin jos sinulla olis kaksi kättä ja menisit helvettiin, sammumattomaan tuleen, (Geenna g1067)
wherfore yf thy hande offende ye cut him of. It is better for ye to entre into lyffe maymed then havynge two hondes goo into hell into fire yt never shalbe quenched (Geenna g1067)
44 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
where there worme dyeth not and the fyre never goeth oute.
45 Ja jos jalkas on sinulle pahennukseksi, hakkaa se pois: parempi on sinulle, että ontuvana elämään menet, kuin jos sinulla olis kaksi jalkaa ja heitettäisiin helvettiin, sammumattomaan tuleen, (Geenna g1067)
Lykewyse yf thy fote offende the cut him of. For it is better for the to goo halt into lyfe then havynge two fete to be cast into hell into fyre that never shalbe quenched: (Geenna g1067)
46 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
where there worme dyeth not and the fyre never goeth oute.
47 Ja jos silmäs on sinulle pahennukseksi, niin heitä se pois: parempi on sinun silmäpuolena Jumalan valtakuntaan sisälle mennä, kuin jos sinulla olis kaksi silmää ja heitettäisiin helvetin tuleen, (Geenna g1067)
Even so yf thyne eye offende the plucke him oute. It is better for the to goo into the kyngdom of god with one eye then havynge two eyes to be caste into hell fyre: (Geenna g1067)
48 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
where there worme dyeth not and the fyre never goeth oute.
49 Sillä kaikki pitää tulella suolattaman, ja jokainen uhri pitää suolalla suolattaman.
Every man therfore shalbe salted wt fyre: And every sacrifise shalbe seasoned with salt.
50 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, millä te sen höystätte? Pitäkäät itse teissänne suola, ja rauha teidän keskenänne.
Salt is good. But yf ye salt be vnsavery: what shall ye salte therwith? Se yt ye have salt in youre selves: and have peace amonge youre selves one with another.
