Markuksen 6
1 Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Jisu ho mooku a kayupila okv atugv banggu naamlo aakur toku, ninyigv lvbwlaksu vdwv vngming gvto.
2 Ja kuin sabbati tuli, rupesi hän synagogassa opettamaan; ja monta, jotka kuulivat, hämmästyivät, sanoen: kusta tällä nämät ovat? ja mikä viisaus hänelle annettu on, että myös senkaltaiset väkevät työt hänen kättensä kautta tapahtuvat?
Jius Doonualu lo kumkunaamlo nw tamsar raptoku. Ho nyi v achialvbv dooto; okv vdwlo bunu ninyigv lokv tvvtokudw, bunu mvnwngngv lamtoku. “So mvnwng sum nw ogolokv paapv nvdw?” Bunu tvvkato. “Ninyia si ogunv mvngkimvnglak go jipvkunvdw? Ogu ayimbv nw lamrwpanam vdwa rila kaatam dunvdw?
3 Eikö tämä ole se seppä, Marian poika, Jakobin ja Joseen ja Juudaan ja Simonin veli? eikö myös hänen sisarensa ole tässä meidän kanssamme? ja he pahenivat hänessä.
Nw yikungyira mvnv, Meri gv kuunyilo, okv Jems, Josep, Judas, okv Saimon gv abwng mangvri? Nw gv bormv vdwv soka dooma dunvri?” Okv vkvlvgabv bunu ninyia toa toku.
4 Mutta Jesus sanoi heille: ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa.
Jisu bunua minto, “Nyijwk a mooku mvnwnglo mvngdvdo, mvngdv makuv nw atugv dooku banggu lo okv amiasa lo okv ninyigv ugunyi mvngchiklo.”
5 Ja ei hän voinut siellä yhtään väkevää työtä tehdä, vaan ainoastaan pani kätensä harvain sairasten päälle ja paransi heitä;
Nw hoka lamrwpanam go rila kaatam nyumato, hoka nw lvvmanv nyi mego gv ao lo laak lakpvto okv bunua mvpu jimwng toku.
6 Ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäri kyliä, opettain ympäristöllä,
Nw kairungbv lamtoku, ogulvgavbolo nyi vdwv mvngjwng nyamato. Vbvrikunamv Jisu hoka nampum dvdvlo vnggokarla nyi vdwa tamsar toku.
7 Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.
Nw lvbwlaksu vring gola anyia lvkobv goklwkto okv bunua anyi-anyibv vnglin motoku. Nw bunua alvmanv dow vdwa yaanvnv jwkrw a jitoku
8 Ja kielsi heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää, ei rahaa kukkaroon;
okv bunua minto, “Nonugv mooying vngkulo bangngi mvngchik a bvnglaka ogugoka gvyoka—vtwng guka gvyo, giagonv kochak a gvyo, noogv jvkap lo morko guka gvyoka.
9 Mutta olemaan kengässä, ja ettei he pukisi kahta hametta yllensä.
Lvkiam gvlaka, vbvritola kvvbi jekok lvvyago gvyoka.”
10 Ja hän sanoi heille: kussa ikänä te huoneeseen menette sisälle, niin olkaat siinä, niinkauvan kuin te sieltä menette pois.
Nw mindvto, “Ogolo nonua alvbv aamudvdw, ho naam lo nonu dooto laka, ho mooku lokv vnglinma dvdwbv.
11 Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille.
Nonu banggu lo aabolo hoka nyi vdwv nonua alvbv aamu mabolo vmalo minam a tvvria mabolo, um kayulaka okv lvpa gv amukayuk a pakak jilaka v bunua gamrw rwkjinam gubv rire!”
12 Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,
Vkvlvgabv bunu vnglin nyatoku okv nyi vdwa rimur lokv lirung tokukv vla japji toku.
13 Ja ajoivat ulos monta perkelettä, ja voitelivat öljyllä monta sairasta, ja paransivat.
Bunu uyuvram achialvgo charkak toku, okv lvvmanv nyi achialvgo olib tvli piaktoku okv bunua mvpu toku.
14 Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.
So mvnwng gv lvkwng nga vjak Herod Dvbv tvvpa toku, ogulvgavbolo Jisu gv singnamrinam mv mvnwnglo dupwng toku. Nyi kvgonv minto, “Jon Baptist gvlo turnam v aakurpvku! Vkvlvgabv nw so jwkrw lokv lamrwpanam kaatamdo.”
15 Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.
Kvgonv vbv minyato, “Nw Elija.” Kvvbigonv minto “Nw nyikrwkaanv go, Kvlokvcho gv nyikrwkaanv vdwlokv akonv jvbv kaanam go.”
16 Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.
Vdwlo Herod um tvvpapvdw, nw minto, “Nw Jon Baptist bri! Ngo ninyigv dumpo nga paa-pvkunv, vbvritola nw turkur pvkui!”
17 Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.
Herod nw atu v mingap gvrila Jonnyi naatung moto, okv nw ninyia jaako lvktola okv patwk arwnglo tumto. Herod gv svbvrinam si Herodias gv lvkwnglo, yvvnyi nw nywngbv mvpvdw, ninyigv boru Pilip gv nywngbv rijeka.
18 Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.
Jon Baptist minbwngto Herodnyi, “Si no alvrima noogv boru gv nywng nga atu nywngbv mvsunam si!”
19 Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.
Vkvlvgabv Herodias Jonnyi maatarbv tanyum gvto okv ninyia mvkidubv mvngto, vbvritola Herod gv lvkwnglo nw milin nyumato.
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.
Herod Jonnyi busuto ogulvgavbolo nw chinto Jon alvnvgo okv darwknv nyi go vla, okv vkvlvgabv ninyia ogu mvmabv alvbv doomuto. Nw dw mvnwnglo ninyi gvlokv tvvla kairungnv adwkaku nvgobv rijeka, ninyi gvlokv tvvnwng dvto.
21 Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,
Anyungnga Herodias alvnv dw go paatoku. Hv vbv rito Herodnyi kuubvngdw alulo, nw sorkari nyigam kainv mvnwngnga, sipai nyigam gamtvlvbwng vdwa okv Galili lo nyi rigvdakgvla kairungnv vdwa nvlum dvpam pamgvrilo.
22 Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.
Herodias gv kuunyijar aato okv naasi rijito, okv Herod nyila ninyigv nyen vdwa mvngpu dubv mvtoku. Vkvlvgabv dvbv ninyia minto, “No ogugo mvngdu? No ogugo koodudw nam ngo jirungre.”
23 Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.
Hoka nw awgo milvnam go mintakla ninyia minto, “Ngo milvla mindunv no ogugo koopvdw ngo jirungre, minbinla ngoogv karv patung gunyi minjeka!”
24 Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.
Vkvlvgabv nyijar v vnglintoku okv ninyigv anv nga tvvkato, “Ngo ogugo koose ngvdw?” “Jon Baptist gv dumpo ngakv,” Anv ngv mirwkto.
25 Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.
Nyijar angv dvbv gvlo baapubv vngkur toku okv koorap toku, “Ngo nam vjak svka Jon Baptist gv dumpo nga taali gulo jilabvkv vla mvngdunv!”
26 Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.
Si dvbvnyi achialvbv mvngru motoku vbvritola nw maakv vlakumato ogulvgavbolo ninyia nw nyen vdwgv dookulo milv kunam lvkwngbv.
27 Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.
Vkvlvgabv nw dakyakaya nvnga Jon Baptist gv dumpo nga baapubv bvnglwk tvka vla orto jigvrila vngmu toku. Dakyakaya nvngv vngla, Patwklo aalwk laku, okv Jon gv dumpo nga palin toku;
28 Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.
Vbvrikunamv nw taali gulo bvnglwk toku okv um nyijar a jitoku, nyijar angv um atugv anv gvlo bvnglwk jitoku.
29 Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.
Vdwlo Jon gv lvbwlaksu vdwv um tvvpa tokudw, bunu aatoku okv ninyigv svma ngam gvvlaku okv um nyibung riitoku.
30 Ja apostolit kokoontuivat Jesuksen tykö, ja ilmoittivat hänelle kaikki sekä ne, mitkä he tekivät, ja mitä he opettivat.
Apostol vdwv aakum toku okv Jisunyi lvkobv kaarwksuto, okv bunu ogugo ripvkudw okv tamsar pvkudw ninyia minpa toku.
31 Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.
Hoka nyi v achialvgo aanv aadu okv vngnv vngdu mvkunamv Jisu la ninyigv lvbwlaksu vdwv dvnam dvdubvka dw kaaku mato. Vkvlvgabv nw bunua minto, “Klai mvnwngngv vnglaju ngonu mvngwngbv mooku golo hoka ngonu mvngchikre okv nonuno achakgo doonu ladubv.”
32 Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.
Vkvlvgabv bunu atuv jemataiku mooku lo vngdubv vla svpw gulo vngrap nyatoku.
33 Ja kansa näki heidän menevän, ja moni tunsi hänen, ja juoksivat sinne jalkaisin kaikista kaupungeista, ja he ennättivät heitä, ja he kokoontuivat hänen tykönsä.
Bunugv vngnam a okv bunu yvvdw um nyi achialvgo kaapato okv chinyato, vkvlvgabv nyi vdwv bunu banggu mvnwng lokv kvdw bv vngla Jisu gvla ninyigv lvbwlaksu vdwgv vnglwk jikulo aachi choyato.
34 Ja Jesus läksi ulos ja näki paljon kansaa, ja hän armahti heitä; sillä he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja rupesi heitä opettamaan paljon.
Vdwlo Jisu svpw lokv lintokudw, nw so nyi nyitwng nga kaapa toku, okv nw gv haapok v bunua aya mvngpato, ogulvgavbolo bunu svlar a rigvnv kaamanv aingbv rinyato. Vkvlvgabv nw bunua achialvgo tamsar raptoku.
35 Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.
Vdwlo achialvnv dw gubv ritokudw, ninyigv lvbwlaksu vdwv ninyi gvlo aala minto, “Si jemataiku mooku go, okv so ngonu achialvgo dootokubv.
36 Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.
Nyi vdwa vngmu tokuka, okv bunua vngmula nvchi gv rongo vdwlo okv nampum vdwlo bunu atu v dvnam rvvla dvsu dubv,”
37 Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää. Ja he sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?
“Nonu atu v bunua dvse go jitoka” Jisu mirwksito. Bunu tvuto, “No ngonua vngla okv ain lokdwng lvngnyi lokv vtwng rvvla bunua dvmu svgo mvngduri?”
38 Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.
Vkvlvgabv Jisu bunua tvuto, “Nonuno vtwng vkamgo doopv? Vngla kaateka.” Vdwlo bunu paato kudw, bunu ninyia, “Vtwng tangu gula okv ngui nvvnyi guka paapv,” vla mintam toku.
39 Ja hän käski heidän istuttaa kaikki atrioitsemaan eri joukkoihin viheriäisen ruohon päälle.
Jisu vbvrikunamv ninyigv lvbwlaksu vdwa minto nyi mvnwngnga nvmwng yajinv aolo apum-apum bv dopindoin motoka.
40 Ja he istuivat joukoissa sadoin ja viisinkymmenin.
Vkvlvgabv nyi vdwv apum-apum bv doonyala pamkin lo nyi lvnggobv okv chamngu gubv doonyato.
41 Ja kuin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne kaksi kalaa jakoi hän kaikille.
Vbvrinamv Jisu vtwng tangu hala ngui nvvnyi a naatoku, nyidomooku bv kaadungto, okv Pwknvyarnvnyi umbonyikv vtoku. Nw vtwngnga pimwk toku okv nyi vdwa ortokv vla ninyigv lvbwlaksu vdwa jitoku. Nw ngui nvvnyi haka nyi mvnwngnga ortoku.
42 Ja he söivät kaikki ja ravittiin.
Nyi mvnwng v dvgudubv dvtoku.
43 Ja he korjasivat kaksitoistakymmentä täysinäistä koria muruja, ja myös kaloista.
Vbvrikunamv lvbwlaksu vdwv vtwng okv ngui dvlv nga paapi vring gola anyigo naakum toku.
44 Ja niitä, kuin söivät, oli lähes viisituhatta miestä.
Dvnv dvdv ngv nyiga ngv hejar angu gobv ritoku.
45 Ja hän ajoi kohta opetuslapsensa astumaan haahteen ja edellä menemään meren ylitse Betsaidaan, siihenasti kuin hän päästäis kansan.
Jisu nw nyipam a vngmu rikulo, lvbwlaksu vdwa svparsvlv gv takdv gonv Betsaida lo vngcho moodubv vla svpw gulo baapubv aamu toku.
46 Ja kuin hän oli päästänyt heidät, meni hän vuorelle rukoilemaan.
Nyi vdwa alvbv vnglakukv vla minro kochingbv nw moodw lo kumdubv chaatoku.
47 Ja kuin ehtoo tuli, oli haaksi keskellä merta, ja hän yksinänsä maalla.
Vdwlo arium tvkudw, svpw v svparsvlv gv aralo dooto, vbvritola Jisu dvpwlo akin bv rito.
48 Ja hän näki heidän olevan hädässä soutamisessa; (sillä heillä oli vastainen). Ja liki neljäntenä yön vartiona tuli hän heidän tykönsä, käyden meren päällä, ja tahtoi mennä heidän ohitsensa.
Nw ninyigv lvbwlaksu vdwa svpw a pullo ngv tormisidu bv kaapato, ogulvgavbolo doori v bunu gvlo rilwkto; vkvlvgabv aru gv aom gvla akv baji gv pingkolo, nw isi ao bv vngla bunu gvlo aatoku. Nw bunua vngbo yatvto,
49 Mutta kuin he näkivät hänen käyvän meren päällä, luulivat he olevan kyöpelin ja huusivat.
vbvritola bunu ninyia isi ao lo vngkar dubv kaatoku. Bunu mvngtoku, “Si vram go!” okv svgok toku.
50 (Sillä kaikki näkivät hänen ja hämmästyivät.) Ja hän puhui kohta heidän kanssansa ja sanoi heille: olkaat hyvässä turvassa, minä olen, älkäät peljätkö.
Bunu vdwlo ninyia kaapa tokudw bunu achialvbv busu nyatoku. Jisu vjakgobv bunua mintoku, “Mvngrw tvka!” “Si ngo sumabv, busu mabvka!”
51 Ja hän astui heidän tykönsä haahteen, ja tuuli heikkeni. Ja he paljoa enemmän keskenänsä hämmästyivät ja ihmettelivät;
Vbvrinamv nw bunua lvkobv svpwlo aatoku, okv doori v ringin toku. Lvbwlaksu vdwv achialvbv lamngak nyatoku,
52 Sillä ei he ymmärtäneet leivistäkään, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
ogulvgavbolo hejar angu a dvnam dvmunam gv arwng gv jvjv nga bunu chimato; bunugv mongrumara ngv um chindubv kamchi madvto.
53 Ja kuin he olivat meneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle ja laskivat satamaan.
Bunu svparsvlv nga rapbo toku okv Gennesaret kvdw hoka aatoku, hoka bunu svpwa takpvtoku.
54 Ja kuin he menivät ulos haahdesta, niin he kohta tunsivat hänen,
Vbv bunu svpw a vngyurilo, nyi vdwv Jisunyi vjakgobv kachindato.
55 Ja juoksivat ympäri kaiken sen ympäristön, ja rupesivat sairaita viemään vuoteissansa, kussa he kuulivat hänen olevan.
Vkvlvgabv bunu ho mooku mvnwnglo joklakula; okv ogolo nw doopv vla tvvpa pvkudw, bunu lvvmanv nyi vdwa bunugv kargianvnv lo karmutvla ninyi gvlo aagv toku.
56 Ja kuhunka hän meni sisälle kyliin eli kaupunkeihin taikka majoihin, niin he panivat kujille sairaita, ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta, ja niin monta kuin häneen rupesi, ne paranivat.
Okv Jisu gv vngku dvdvlo nampum vdwlo, banggu vdwlo, vmalo rongo vdwlo, nyi vdwv nw bunugv lvvmanv nyi vdwa piokpamdorpamlo aagvla ninyia kodwkkrwkla kooto mamavjeka lvvmanv vdwa ninyigv vji jelap a mvsit moobvkv vla. Okv yvv bunu um mvsit pvkudw bunu pooya nyatoku.
