Markuksen 6
1 Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Yesuusi yaappe keyidi, ba tamaareta kaalethidi, ba katama Naazirete bis.
2 Ja kuin sabbati tuli, rupesi hän synagogassa opettamaan; ja monta, jotka kuulivat, hämmästyivät, sanoen: kusta tällä nämät ovat? ja mikä viisaus hänelle annettu on, että myös senkaltaiset väkevät työt hänen kättensä kautta tapahtuvat?
Sambbaata gallas Ayhude Woosa Keethan tamaarsso oykkis. I tamaarsseyssa si7ida daro asay malaalettidi, “Hayssi ha ubbaa awuppe demmide? Ha cinccatethaa I awuppe ekkidee? Ha malaatata oothiya maata I awuppe demmide?
3 Eikö tämä ole se seppä, Marian poika, Jakobin ja Joseen ja Juudaan ja Simonin veli? eikö myös hänen sisarensa ole tässä meidän kanssamme? ja he pahenivat hänessä.
Hayssi anaaxiya gidennee? Mayraami na7a, Yayqooba, Yoosa, Yihudanne Simoona ishaa gidenneyye? Iya michcheti nuura hayssan de7okkonayye?” yaagidi, I giyabaa ekkonna ixxidosona.
4 Mutta Jesus sanoi heille: ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa.
Yesuusi he asaakko, “Nabey ba biittan, ba dabbotaninne ba soo asan bonchchettennafe attin harata matan bonchchettees” yaagis.
5 Ja ei hän voinut siellä yhtään väkevää työtä tehdä, vaan ainoastaan pani kätensä harvain sairasten päälle ja paransi heitä;
I he bessan ba kushiya guutha asaa bolla wothidi pathidayssafe attin hara malaatata oothanaw dandda7ibeenna.
6 Ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäri kyliä, opettain ympäristöllä,
Asay ammaniboonna gisho daro malaalettis. Hessafe guye, Yesuusi he heeran de7iya gutatan asaa tamaarssees.
7 Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.
Yesuusi tammanne nam77u tamaareta baakko xeegidi, nam77aa nam77aa gathidi kiittis. Enttaw tuna ayyaanata kessiya wolqqaa immis.
8 Ja kielsi heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää, ei rahaa kukkaroon;
Entta, “Oge xam77afe attin kathi, karxiita, hintte kiisen miishe aybibaakka oykkofite.
9 Mutta olemaan kengässä, ja ettei he pukisi kahta hametta yllensä.
Hintte tohuwan caamma aathite, shin nam77u afila oykkofite” yaagis.
10 Ja hän sanoi heille: kussa ikänä te huoneeseen menette sisälle, niin olkaat siinä, niinkauvan kuin te sieltä menette pois.
Qassika, “Hinttena asi mokkida soo awunkka gidin he bessaa yeddidi baana gakkanaw he keethan gam77ite.
11 Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille.
Hinttena asi mokkonnasuwa woykko hintte odiyabaa si7onnasuwa aw gidikkoka, he biittan de7iya asaas hessi naagiso markka gidana mela he bessaafe keyishe, hintte tohuwappe baana pittite” yaagis.
12 Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,
Tammanne nam77u tamaareti bidi, asay bantta nagaraappe simmanaada qaala odidosona.
13 Ja ajoivat ulos monta perkelettä, ja voitelivat öljyllä monta sairasta, ja paransivat.
Entti asappe daro tuna Ayyaanata kessidosona. Daro hargganchchota zayte tiyidi pathidosona.
14 Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.
Yesuusa sunthay ubba bessan keyida gisho, Kawoy Heroodisi iyabaa si7is. Issi issi asay, “Xammaqiya Yohaannisi hayqoppe denddis, hessa gisho ha malaatata oothey iya” yaagidosona.
15 Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.
Baggati, “Hayssi Eliyaasa gidennee?” yaagidosona. Harati qassi, “Hayssi beni wode nabetapp issuwa gidonna aggenna” yaagidosona.
16 Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.
Shin Heroodisi hessa si7ida wode, “Hayssi taani qoodhiya qanxisida Xammaqiya Yohaannisa gidennee? I hayqoppe denddis” yaagis.
17 Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.
Heroodisi ba ishaa Filiphphoosa machchiw Herodiyada ekkida gisho I gaason Yohaannisa oythidi qashisis.
18 Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.
Yohaannisi Heroodisa, “Neeni ne ishaa machchiw ekkanaw bessenna” yaagis.
19 Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.
Herodiyada Yohaannisa ba ulon morkkada iya wodhisanaw koyasu, shin dandda7abukku.
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.
Yohaannisi xillonne geeshsha asi gididayssa Heroodisi erida gisho, iyaw babbidi loythi naagisees. Heroodisi Yohaannisi giyabaa si7anaw dosikkoka I giyabaa si7iya wode daro dagammees.
21 Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,
Heroodisi ba yelettida gallasa bonchchanaw deriya haareyssatas, shaalaqatasinne Galiilan de7iya gita asaas imato giigisis. Hessi Herodiyadas injje gallas gidis.
22 Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.
Herodiyada na7iya imathay mokettiya bessan gela durada, Herodisanne iya imathata ufayssasu. Kawoy na7iw, “Ne koyabaa aybaa gidikkoka tana oychcha, taani new immana” yaagis.
23 Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.
Qassi iw caaqqidi, “Neeni oychchiyabaa aybaa gidikkoka, taani new immana. Hari attoshin, ta kawotethaa baggaa gidikkoka taani new immana” yaagis.
24 Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.
Na7iya kare keyada ba aayeekko, “Ay imma go?” gada oychchasu. I aayiya, “Xammaqiya Yohaannisa huu7iya imma ga” yaagasu.
25 Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.
Na7iya ellasada kawuwakko bada, “Xammaqiya Yohaannisa huu7iya keren wothada ha77i taw immana mela koyays” yaagasu.
26 Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.
Yaanin Kawoy daro qiirottis, shin ba imathata gisho iw caaqqida ba caaquwa menthanaw koyibeenna.
27 Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.
Hessa gisho, ellesidi naageyssa Yohaannisa huu7iya ehana mela kiittis. Naageyssi qasho keethi bidi Yohaannisa qoodhiya qanxis.
28 Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.
He qanxettida huu7iya saanen wothi ehidi na7ees immis. Na7iya qassi ba aayes immasu.
29 Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.
Yohaannisa tamaareti hessa si7ida wode bidi iya ahaa ekki efidi moogidosona.
30 Ja apostolit kokoontuivat Jesuksen tykö, ja ilmoittivat hänelle kaikki sekä ne, mitkä he tekivät, ja mitä he opettivat.
Tammanne nam77u hawaareti simmi yidi entti oothidabaanne tamaarssidabaa ubbaa Yesuusas odidosona.
31 Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.
Enttako yaa asaynne biya asay darida gisho, Yesuusaranne iya tamaaretara, hari attoshin kathi maanawukka entta gathonna ixxis. Yaanin, Yesuusi enttako, “Nurkka guuthi shemppi ekkanaw asi baynna bessi yedhdhite” yaagis.
32 Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.
Hessa gisho, entti banttarkka wogolon gelidi asi baynna bessi bidosona.
33 Ja kansa näki heidän menevän, ja moni tunsi hänen, ja juoksivat sinne jalkaisin kaikista kaupungeista, ja he ennättivät heitä, ja he kokoontuivat hänen tykönsä.
Entti bishin daro asay entta be7idi eridosona. Yaatin, katama ubbaafe asay tohora woxxi bidi entti biyasuwa enttafe sinthe gakkidosona.
34 Ja Jesus läksi ulos ja näki paljon kansaa, ja hän armahti heitä; sillä he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja rupesi heitä opettamaan paljon.
Yesuusi wogoluwappe wodhdhidi daro asa be7is. Asay heemmiya asi baynna dorssa mela gididayssa be7idi enttaw qadhettidi entta darobaa tamaarssis.
35 Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.
Sa7ay omarssiya wode Yesuusa tamaareti iyaakko yidi, “Hayssi bessay asi baynna bessi; ha77i sa7aykka qammis.
36 Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.
Asay gutatanne katamata bidi bantaw miyabaa shammana mela asa yedda” yaagidosona.
37 Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää. Ja he sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?
Shin Yesuusi zaaridi enttako, “Asaas miyabaa hintte immite” yaagis. Entti, “Nuuni bidi nam77u xeetu dinaaren uythu shammidi asaa muzana mela koyay?” yaagidi oychchidosona.
38 Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.
Yesuusi enttako, “Hinttew aappun uythi de7ii? Ane bidi be7ite” yaagis. Entti be7idi, “Ichchashu uythunne nam77u molo” yaagidosona.
39 Ja hän käski heidän istuttaa kaikki atrioitsemaan eri joukkoihin viheriäisen ruohon päälle.
Yesuusi ba tamaareta asa ubbaa cugen cugen shaakkidi maatan utisana mela kiittis.
40 Ja he istuivat joukoissa sadoin ja viisinkymmenin.
Asay xeetu cugeninne ishatamu cugen shaaketti shaaketti uttidosona.
41 Ja kuin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne kaksi kalaa jakoi hän kaikille.
Yesuusi ichchashu uythaanne nam77u molota ekkidi, pude salo xeellidi Xoossaa galatis. Uythaa menthidi asaas gishana mela ba tamaaretas immis. Qassi nam77u molota entta ubbaas shaakkis.
42 Ja he söivät kaikki ja ravittiin.
Asa ubbay midi kallidosona.
43 Ja he korjasivat kaksitoistakymmentä täysinäistä koria muruja, ja myös kaloista.
Attida uytha tiifiyanne molota tiifiya, iya tamaareti tammanne nam77u gayta kumethi denthidosona.
44 Ja niitä, kuin söivät, oli lähes viisituhatta miestä.
Uythaa mida adde asaa tayboy ichchashu mukulu.
45 Ja hän ajoi kohta opetuslapsensa astumaan haahteen ja edellä menemään meren ylitse Betsaidaan, siihenasti kuin hän päästäis kansan.
Ellesidi Yesuusi ba tamaareti wogoluwan gelidi, abbaafe hefinthan de7iya Beetesayda baappe sinthattidi baana mela kiittis. Shin baw asaa moyzanaw guye attis.
46 Ja kuin hän oli päästänyt heidät, meni hän vuorelle rukoilemaan.
Asaa moyzidaappe guye, Xoossaa woossanaw deriya bolla keyis.
47 Ja kuin ehtoo tuli, oli haaksi keskellä merta, ja hän yksinänsä maalla.
Sa7ay qammiya wode wogoloy abbaa giddon de7ees, shin Yesuusi abbaafe gaxan barkka de7ees.
48 Ja hän näki heidän olevan hädässä soutamisessa; (sillä heillä oli vastainen). Ja liki neljäntenä yön vartiona tuli hän heidän tykönsä, käyden meren päällä, ja tahtoi mennä heidän ohitsensa.
Carkkoy iya tamaaretakko carkkiya gisho, abbaa pidhoy waayseyssa Yesuusi be7is. Wonttimaathe sa7ay geeyana haniya wode I abbaa bolla hamuttishe enttako yidi, entta yeggidi aadhdhanaw koyis.
49 Mutta kuin he näkivät hänen käyvän meren päällä, luulivat he olevan kyöpelin ja huusivat.
Shin I abbaa bolla hamuttishin, entti be7idi, enttaw moytille daanin waassidosona.
50 (Sillä kaikki näkivät hänen ja hämmästyivät.) Ja hän puhui kohta heidän kanssansa ja sanoi heille: olkaat hyvässä turvassa, minä olen, älkäät peljätkö.
Entti ubbay iya be7idi, yashshan kokkoridosona. Shin Yesuusi ellesidi enttako, “Tana, aykkoy baawa; yayyofite” yaagis.
51 Ja hän astui heidän tykönsä haahteen, ja tuuli heikkeni. Ja he paljoa enemmän keskenänsä hämmästyivät ja ihmettelivät;
Yesuusi wogoluwan gelidi enttara issife uttin carkkoy woppu gis. Entti daro malaalettidosona.
52 Sillä ei he ymmärtäneet leivistäkään, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
Entta wozanay zel77umida gisho, entti uythabaa akeekibookkona.
53 Ja kuin he olivat meneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle ja laskivat satamaan.
Entti abbaa pinnidi, Gensareexe giya biittaa gakkidi, wogoluwa gaxa shiishidi qachchidosona.
54 Ja kuin he menivät ulos haahdesta, niin he kohta tunsivat hänen,
Entti wogoluwappe wodhdhiya wode asay ellesidi Yesuusa eridosona.
55 Ja juoksivat ympäri kaiken sen ympäristön, ja rupesivat sairaita viemään vuoteissansa, kussa he kuulivat hänen olevan.
Entti heeran de7iya biitta ubban woxerettidi hargganchchota halan tookkidi, “Yesuusi de7ees” gin si7ida bessaa ehidosona.
56 Ja kuhunka hän meni sisälle kyliin eli kaupunkeihin taikka majoihin, niin he panivat kujille sairaita, ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta, ja niin monta kuin häneen rupesi, ne paranivat.
Asay I bida soo ubban, gaxariyan gidin, kataman, de7iya hargganchchota dabaaba efoosona. Hargganchchoti iya afilaa macaraa gidikkoka bochchana mela asay iya woossidosona. Bochchida ubbay paxis.
