Markuksen 3
1 Ja hän meni sisälle jälleen synagogaan, ja siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi.
And he entered again into the synagogue, and there was a man there who had his hand withered.
2 Ja he ottivat hänestä vaarin, jos hän hänen sabbatina parantais, kantaaksensa hänen päällensä.
And They watched him, whether he would heal him on the Sabbath day, that they might accuse him.
3 Ja hän sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: astu edes!
And he said to the man with the withered hand, "Stand up in the middle."
4 Ja hän sanoi heille: sopiiko sabbatina hyvää tehdä eli pahaa tehdä? henkeä vapahtaa taikka tappaa? Mutta he vaikenivat.
And he said to them, "Is it lawful on the Sabbath day to do good, or to do harm? To save a life, or to kill?" But they were silent.
5 Niin hän katsoi heidän päällensä vihaisesti ja oli murheissansa heidän sydämensä kovuuden tähden, ja sanoi ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja käsi tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
And when he had looked around at them with anger, being grieved at the hardening of their hearts, he said to the man, "Stretch out your hand." He stretched it out, and his hand was restored.
6 Ja Pharisealaiset menivät ulos ja pitivät kohta Herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.
And the Pharisees went out, and immediately conspired with the Herodians against him, how they might destroy him.
7 Mutta Jesus poikkesi opetuslastensa kanssa meren tykö, ja paljo kansaa seurasi häntä Galileasta ja Juudeasta,
And Jesus withdrew to the sea with his disciples, and a large crowd followed from Galilee, and from Judea,
8 Ja Jerusalemista, ja Idumeasta, ja tuolta puolen Jordania, ja jotka Tyron ja Sidonin ympärillä asuivat, suuri joukko: jotka hänen tekonsa kuulivat, ne tulivat hänen tykönsä.
and from Jerusalem, and from Idumea, and beyond the Jordan, and those from around Tyre and Sidon. A large crowd, when they heard what great things he did, came to him.
9 Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että venhe olis aina häntä läsnä kansan tähden, ettei he häntä ahdistaisi.
And he told his disciples that a small boat should stay near him because of the crowd, so that they would not press on him.
10 Sillä hän oli monta parantanut, niin että kaikki, joita vaivattiin, tunkivan hänen päällensä rupeemaan häneen.
For he had healed many, so that as many as had diseases pressed on him that they might touch him.
11 Ja kuin saastaiset henget näkivät hänen, lankesivat he hänen eteensä maahan, huusivat, sanoen: sinä olet Jumalan Poika.
And the unclean spirits, whenever they saw him, fell down before him, and shouted, saying, "You are the Son of God."
12 Ja hän haasti heitä kovin häntä ilmoittamasta.
And he sternly warned them that they should not make him known.
13 Ja hän astui ylös vuorelle ja kutsui tykönsä, jotka hän itse tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä.
And he went up into the mountain, and called to himself those whom he wanted, and they went to him.
14 Ja hän sääsi ne kaksitoistakymmentä olemaan tykönänsä, että hän heitä lähettäis saarnaamaan;
And he appointed twelve, that they might be with him, and that he might send them out to preach,
15 Ja että heillä piti voima oleman taudit parantaa ja perkeleitä ajaa ulos.
to have authority to heal sicknesses and to cast out demons.
16 Ja pani Simonille nimen Pietari,
And he appointed the twelve. And to Simon he gave the name Peter;
17 Ja Jakobille Zebedeuksen pojalle ja Johannekselle Jakobin veljelle: (ja antoi heille nimet Boanerges, se on, pitkäisen pojat),
and James the son of Zebedee; and John the brother of James (and he gave them the names Boanerges, which is to say, Sons of Thunder);
18 Ja Andreaksen, ja Philippuksen, ja Bartolomeuksen, ja Matteuksen, ja Toomaan, ja Jakobin Alphein pojan, ja Taddeuksen, ja Simonin Kananealaisen,
and Andrew, and Philip, and Bartholomew, and Matthew, and Thomas, and James the son of Alphaeus, and Thaddaeus, and Simon the Zealot;
19 Ja Juudaan Iskariotilaisen, joka myös hänen petti.
and Judas Iscariot, who also betrayed him.
20 Ja he tulivat huoneeseen; ja kansa taas kokoontui, niin ettei heillä ollut tilaa syödäkään.
And he came into a house, and the crowd came together again, so that they could not so much as eat bread.
21 Ja kuin hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ulos ottamaan häntä kiinni; sillä he sanoivat: hän on mielettömäksi tullut.
And when his family heard it, they went out to take charge of him: for they said, "He is out of his mind."
22 Mutta kirjanoppineet, jotka Jerusalemista olivat tulleet alas, sanoivat: hänellä on beelsebub, ja perkeleiden pääruhtinaan kautta hän ajaa ulos perkeleitä.
And the scribes who came down from Jerusalem said, "He has Beelzebul," and, "By the prince of the demons he casts out the demons."
23 Ja hän kutsui heidät tykönsä, ja sanoi heille vertauksilla: kuinka taitaa saatana saatanan ajaa ulos?
And so he summoned them, and said to them in parables, "How can Satan cast out Satan?
24 Ja jos valtakunta erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se valtakunta taida seisoa.
And if a kingdom is divided against itself, that kingdom cannot stand.
25 Ja jos huone erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se huone taida seisoa.
And if a house is divided against itself, that house will not be able to stand.
26 Ja jos saatana karkaa ja eroittaa itsensä itsiänsä vastaan, niin ei hän taida seisoa, mutta saa lopun.
And if Satan has risen up against himself, and is divided, he will not be able to stand, but has an end.
27 Ei taida kenkään väkevän huoneeseen mennä ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää kiinni, ja sitte ryöstä hänen huonettansa.
But no one can enter into the house of the strong man to plunder, unless he first binds the strong man; and then he will plunder his house.
28 Totisesti sanon minä teille: kaikki synnit annetaan anteeksi ihmisten lapsille, pilkatkin, joilla he Jumalaa pilkkaavat,
Truly I tell you, all human sins will be forgiven, including their blasphemies with which they may blaspheme;
30 Sillä he sanoivat: hänellä on saastainen henki.
because they said, "He has an unclean spirit."
31 Niin tuli hänen veljensä ja äitinsä ja seisoivat ulkona, ja lähettivät hänen tykönsä kutsumaan häntä.
And then his mother and his brothers came, and standing outside, they sent to him, calling him.
32 Ja kansa istui hänen ympärillänsä ja sanoivat hänelle: katso, äitis ja veljes kysyvät sinua ulkona.
And a crowd was sitting around him, and they told him, "Look, your mother and your brothers are outside looking for you."
33 Ja hän vastasi heitä, sanoen: kuka on minun äitini taikka minun veljeni?
And he answered them, saying, "Who are my mother and my brothers?"
34 Ja kuin hän oli ympäri katsonut niiden päälle, jotka hänen ympärillänsä istuivat, sanoi hän: katso, minun äitini ja minun veljeni.
And looking around at those who sat around him, he said, "Look, my mother and my brothers.
35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni sisareni ja äitini.
For whoever does the will of God, the same is my brother, and my sister, and mother."
