Markuksen 2
1 Ja taas muutamain päiväin jälkeen meni hän Kapernaumiin, ja se kuultiin, että hän huoneessa oli,
Nekobor đive pale kava o Isus irisajlo ano Kafarnaum thaj šundilo kaj si čhere.
2 Ja kohta kokoontuivat monta, niin ettei enää siaa ollut, ei ovenkaan tykönä; ja hän puhui heille sanan.
A ćidije pe gothe pherdo džene thaj ni sasa than čak ni ke vudara te ačhol pe. A vov vaćarola lenđe o Lafi e Devleso.
3 Ja hänen tykönsä tulivat, jotka toivat yhtä halvattua, joka neljältä kannettiin.
Tegani avile nesave štar džene thaj ande e manuše savo naštine te phirol.
4 Ja kuin ei he saaneet häntä lähestyä kansan tähden, niin he kiskoivat huoneen katon, jossa hän oli, ja kaivoivat lävitse, ja laskivat vuoteen alas, jossa halvattu makasi.
Golese kaj gothe sesa but manuša a von naštine te aven dži o Isus, ćerde rupa ko tavano upreder e Isuseso šoro thaj mukhlje tele e manuše sa lese thanesa kaj pašljola.
5 Mutta kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.
Kana o Isus dikhlja lengo pačajipe, vaćarda e nasvalese: “Čhaveja mingreja, oprostime si će grehura!”
6 Niin siellä olivat muutamat kirjanoppineista, jotka istuivat ja ajattelivat sydämessänsä:
Gothe bešena nesave učitelja tare Mojsijaso zakon thaj ane peste pučlje pe:
7 Mitä tämä niin pilkkaa puhuu? Kuka voi synnit antaa anteeksi paitsi ainoaa Jumalaa?
“So kava vaćarol? Hulil po Dol? Ko šaj oprostil e grehura sem jekh Dol?”
8 Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä, että he niin itsellänsä ajattelivat, sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette teidän sydämessänne?
O Isus sigate pe duxosa haljarda so von ane peste dije gođi thaj vaćarda lenđe: “Sose gija den gođi ane tumare ile?
9 Kumpi on keviämpi, sanoa halvatulle: synnit annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: nouse, ja ota sinun vuotees ja käy?
So si poločhe? Te phenol pe kolese savo našti phirol: ‘Oprostime si ćire grehura’, il te phenol pe ‘Ušti, le ćiro than e pašljimaso thaj phir’?
10 Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (sanoi hän halvatulle: )
Al te džanen kaj me, o Čhavo e manušeso, isi man vlast ki phuv te oprostiv e grehura.” Gija o Isus phenda e manušese so naštine phirol:
11 Minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
“Tuće vaćarav! Ušti, le ćo than kaj pašljiljan thaj dža čhere.”
12 Ja hän nousi kohta ja otti vuoteen ja meni ulos kaikkein nähden, että he kaikki hämmästyivät ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: emme ole ikänä sen muotoista nähneet.
Gova manuš uštilo, sigate lija po than kaj pašlilo thaj iklilo avri angle jakha savorenđe. Savore divisajle, slavisade e Devle thaj vaćarde: “Ni dikhljam dži akana gija khanči!”
13 Ja hän läksi taas ulos meren puoleen, ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.
Tegani o Isus đelo palem pašo Galilejsko jezero. But manuša ćidije pe paše leste thaj vov sikada len.
14 Ja kuin hän meni ohitse, näki hän Levin Alphein pojan istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua. Ja hän nousi ja seurasi häntä.
Sar načhola, dikhlja e Levi, e Alfejevese čhave, sar bešol ki carina thaj vaćarda lese: “Phir pale mande!” Thaj o Levi uštilo thaj đelo pale leste.
15 Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi hänen huoneessansa, atrioitsi myös monta Publikania ja syntistä Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä niitä oli paljo, jotka häntä olivat seuranneet.
Pale gova đelo o Isus te xal mangro ano čher e Levijaso. But carincura thaj grešnikura avile thaj xalje lesa thaj lese sikadencar. Gothe sesa but gasave manuša save phirena palo Isus.
16 Ja kuin kirjanoppineet ja Pharisealaiset näkivät hänen syövän Publikanien ja syntisten kanssa, sanoivat he hänen opetuslapsillensa: miksi hän syö ja juo Publikanien ja syntisten kanssa?
Kana nesave učitelja tare Mojsijaso zakon save sesa fariseja dikhlje kaj xal e grešnikurencar thaj e carincurencar, pučlje lese sikaden: “Sose tumaro učitelji xal e carincurencar thaj e grešnikurencar?”
17 Ja kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
Kana gova šunda o Isus, vaćarda lenđe: “Ni trubul lekari e sastenđe, nego e nasvalenđe. Me ni aviljem te akharav te pokajin pe e pravednikura, nego e grešnikura.”
18 Ja Johanneksen ja Pharisealaisten opetuslapset paastosivat; niin he tulivat ja sanoivat hänelle: miksi Johanneksen ja Pharisealaisten opetuslapset paastoovat, mutta ei sinun opetuslapses paastoo?
E sikade e Jovanese e Krstiteljese thaj e fariseja postisade. Nesave avile ko Isus thaj pučlje le: “Sose ćire sikade ni postin sar so postin e sikade e Jovanese thaj e sikade e farisejenđe?”
19 Ja Jesus sanoi heille: kuinka hääjoukko taitaa paastota, niinkauvan kuin ylkä on heidän kanssansa? Niinkauvan kuin ylkä on heidän kanssansa, ei he voi paastota.
A o Isus vaćarda lenđe: “Šaj li postin kola save avile ko abav kana o terno si lencar? Sa dži kaj si o terno lencar, von našti te postin.
20 Mutta ne päivät tulevat, että ylkä heiltä otetaan pois, ja niinä päivinä pitää heidän paastooman.
Al ka aven e đivesa kana ka len lendar e terne. Ane gova đive ka postin.
21 Ja ei ompele kenkään uutta paikkaa vanhaan vaatteeseen; sillä uusi paikka repäisee itsensä kuitenkin vanhasta, ja läpi tulee pahemmaksi.
Khoni ni suvol po purano fostano nevo kotor e šejengo. Golese te ćerda gova, o nevo kotor ka ćidol pe kana ka thovol pe, a taro purano ka ćerdol pobari rupa.
22 Ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin; muutoin nuori viina särkee leilit, ja niin viina vuotaa pois, ja leilit turmellaan; mutta nuori viina pitää uusiin leileihin pantaman.
A khoni ni čhorol i nevi mol ane purane morčha. Golese kaj i nevi mol ka pharavol e morčha thaj bi rumila pe i mol thaj e morčha. Golese nevi mol trubul te čhorol pe ane neve morčha.”
23 Ja tapahtui, että hän kävi sabbatina laihoin lävitse, niin hänen opetuslapsensa rupesivat käydessänsä tähkäpäitä katkomaan.
Jekh savato o Isus thaj lese sikade phirde maškaro điv. Lese sikade odrumal lije te čhinen o điv.
24 Ja Pharisealaiset sanoivat hänelle: katso miksi he tekevät sabbatina, jota ei sovi?
E fariseja vaćarde lese: “Dikh! Sose von ćeren kova so naj dozvolimo ko savato?”
25 Ja hän sanoi heille: ettekö te ole ikänä lukeneet, mitä David teki hädillänsä, kuin hän isosi ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?
A o Isus phenda lenđe: “Džanav kaj čitisaden ano Sveto lil so ćerda o David kana ni sasa len so te xan a sesa bokhale, vov thaj kola so sesa lesa!
26 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ylimmäisen papin Abjatarin aikana, ja söi näkyleivät, joita ei sopinut syödä, vaan ainoasti pappein, ja hän antoi myös niille, jotka hänen kanssansa olivat.
Dija ano Čher e Devleso, ano vreme e Avijatareso e bare sveštenikoso thaj xalja e mangre save čhute pe sar žrtva, save khoni ni tromaje te xan sem e sveštenikura, a vov dija i kolenđe save sesa lesa.”
27 Ja hän sanoi heille: sabbati on ihmistä varten tehty ja ei ihminen sabbatia varten.
Tegani vaćarda lenđe o Isus: “O savato naj ćerdo te bi o manuš služila lese, nego si savato ćerdo te služil e manušese.
28 Niin on myös Ihmisen poika sabbatin Herra.
Golese me, o Čhavo e manušeso, sem Gospodari thaj taro savato.”
