Markuksen 12
1 Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,
Yesu akatumbula kulongela nawu, kwa luhumu akajova, mundu mmonga alimili mgunda wa mizabibu, Atindisili luwumba, na pagati yaki agimili ligodi la kuminyila divayi ajengili mnala, akalikodisha kwa valimaji, akahamba mulima wa kutali.
2 Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.
Lusenje lwa mabenu, amtumili mvanda waki kwa valimaji vala, akamletela pandu paki pa mabenu.
3 Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.
Nambu valimaji vala, vakamkamula mvanda yula, vakamtova vakamuwuyisa mawoko gawaka.
4 Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.
Mkolo mgunda amtumili kavili mvanda yungi. Mewa mwenuyo vakamulemasa kumutu na kumkitila mambu ga soni.
5 Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.
Mewawa, mkolo mgunda yula akamtuma mvanda yungi, mwenuyo vakamkoma. Vangi vamahele veavatumili, vangi pagati yavi vatoviwi na vangi vakomiwi.
6 Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.
Asigalili mundu mmonga, ndi mwana waki chiganu. Pamwishu amtumili mwenuyo akajova, nimanyili yati vakumtopesa mwana vangu.
7 Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.
“Nambu valimaji vala pavamuwene ibwela, vakajovesana, ‘Mwenuyu ndi mhali, ndi timkomayi muni uhali waki uvyai witu!’
8 Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.
Hinu vakamkamula, vakamkoma na kumtaga kuvala ya mgunda wa mizabibu wula.”
9 Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.
“Akavakota, hinu mkolo mgunda yati ikita kyani? Yati ibwela kuvakoma valimaji vala na kuvapela mgunda wa mizabibu wula vandu vangi.”
10 Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.
Wu, mwangasoma Mayandiku Gamsopi? Liganga levalibelili vakujenga, hinu ndi liganga lelikamulila nyumba.
11 Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.
Bambu ndi mweakitili lijambu lenili, lenili ndi lachinamtiti neju kwitu!
12 Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.
Vachilongosi va Vayawudi na Vawula va Malagizu na vagogo, vamanyili kuvya luhumu wenuwo ukuvavala vene. Vaganili kumkamula, nambu vayogwipi msambi wa vandu. Vakamleka vakawuka.
13 Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.
Vangi pagati ya Vafalisayu na valanda va chikundi cha Helodi vatumwili vamyonjola Yesu kwa malovi gaki.
14 Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?
Vamhambili, vakamjovela, “Muwula, timanyili kuvya veve wamundu wa chakaka mweujova chakaka. Veve ukumlola lepi mundu mwene ndi yani, ukulu wa mundu chindu lepi kwa veve, nambu wiwula chakaka munjila ya Chapanga. Wu, chabwina kulipa kodi kwa nkosi wa ku Loma amala lepi? Tilipayi amala tikotoka kulipa?”
15 Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.
Nambu Yesu amanyili uhomela wavi, akavajovela, “Ndava kyani mukunilinga? Muniletelayi lishonga lene nililolayi.”
16 Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.
Vakampela lishonga lila, na mwene akavakota, “Pamihu na liina la yani?” Vakamyangula, “Vya nkosi wa ku Loma.”
17 Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.
Hinu Yesu akavajovela, “Mumpelayi nkosi wa ku Loma vyevivili vyaki na mumpelayi Chapanga vyevivii vyaki.” Vakakangaswa nayu neju.
18 Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:
Kangi Vasadukayu vevijova kawaka kuyuka vamuhambalili Yesu vakamkota,
19 Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.
“Muwula, Musa atilagazili, mundu akafwayi na kuleka mdala changali mwana mlongo vaki yikumgana amuhala lipwela yula, ndi ambabakisila vana mlongo vaki.
20 Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.
Leka tijova pavi na valongo saba. Mwealongolili kuvelekewa agegili afwili changaleka mwana.
21 Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.
Mbena waki akamuhala lipwela yula, namwene afwili changaleka mwana, yikavya mewawa na mlongo wa datu.
22 Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.
Voha saba vafwili changaleka mwana. Kangi lipwela yula afwili.
23 Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.
Hinu ligono vandu paviyuka, mau yula yati ivya mdala wa yani? Ndava voha saba vamgegili.”
24 Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?
Yesu akavayangula, nyenye mbudili ndava mmanyi lepi Mayandiku Gamsopi amala makakala ga Chapanga.
25 Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.
Muni vevafwili peviyuka yati vigega lepi amala kugegewa, yati vivya ngati vamitumu va kunani kwa Chapanga.
26 Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?
Nambu ndava ya kuyuka kwa vevafwili, msomili lepi chitabu cha Musa pandu pepivala dasi yeyiyaka motu? Chapanga amjovili Musa, nene ndi Chapanga wa Ibulahimu na Chapanga wa Izaki na Chapanga wa Yakobo.
27 Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.
Hinu, mwene lepi “Chapanga wa vevafwili, nambu Chapanga wa vevavi wumi. Nyenye mbudili neju!”
28 Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?
Mmonga wa vawula va malagizu abwelili na kayuwana mhutanu wavi. Peaweni Yesu akuvayangula bwina, akamhegelela na kumkota Yesu, “Pagati ya malagizu goha yoki yikulu?”
29 Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.
Yesu akamyangula, “Malagizu gakulu pagati ya goha ndi aga: ‘Myuwanila nyenye vandu wa ku Isilaeli! Bambu Chapanga witu, ngamwene Bambu.
30 Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.
Umgana Bambu Chapanga waku kwa wumi waku woha na mtima waku woha na luhala lwaku lwoha, na makakala gaku goha.’
31 Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.
Na muhilu wa pili ndi uwu: ‘Umgana muyaku ngati cheukujigana wamwene.’ Gavi lepi malagizu gakulu gangi ngati aga.”
32 Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:
Hinu, muwula wa malagizu yula akamjovela Yesu, “Muwula! Ujovili chakaka kuvya Bambu ndi Chapanga, kawaka yungi nambu mwene.
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.
Na yikumgana mundu kumgana Chapanga kwa mtima woha na luhala lwoha na makakala gaki goha, na kumgana muyaki ngati cheakujigana mwene. Lijambu lenili ndi labwina neju kuliku kumpela Chapanga hinyama ya kutinyisa na teta zozoha zingi.”
34 Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.
Yesu pealoli mundu yula ayangwili kwa ukekesi, akamjovela, “Veve uvi papipi kumyidakila Chapanga atalalila wumi waku.” Kangi peamali kujova ago kawaka mundu mwealingi kumkota Yesu lilovi.
35 Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?
Lukumbi Yesu iwula mu Nyumba ya Chapanga, akotili, “Ndava kyani Vawula va Malagizu vijova kuvya Kilisitu ndi mmonga ndu pagati ya vana va Daudi?
36 Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.
Daudi mwene kwa kulongoswa na Mpungu Msopi ajovili, ‘Bambu amjovili Bambu wangu, tama upandi wangu wa kulyelela, mbaka nivavika vamakoko vaku pahi pa magendelu gaku.’
37 Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.
Daudi mwene akumkemela Kilisitu ‘Bambu.’ Yihotoleka wuli hinu kuvya mmonga ndu pagati ya vana vaki?” Msambi wa vandu wamuyuwanila kwa luheku.
38 Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,
Mukuwula kwaki, Yesu avajovili, “Mujiyangalila na Vawula va Malagizu, vevigana kugenda kuni vawalili magwanda gatali na kujambuswa na kwa utopesa vandu pandu pakugulisila vindu.
39 Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,
Mewawa vigana kutama palongolo munyumba za kukonganekela Vayawudi na mvigoda vya palongolo pamgongolelu wa chakulya.
40 Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.
Vene vitola nyumba na vindu vya valipwela kwa kuvakonga, kuni vakujidekesa kumuyupa Chapanga mulukumbi lutali. Ligono la mwishu yati vilipiswa pavaha.”
41 Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
Yesu atamili papipi na chijomela cha kusopela luteta mu Nyumba ya Chapanga. Avalolili vandu chavasopa teta muchijomela chila. Vandu vana vindu vyamahele, vasopili mashonga gamahele mugati yaki.
42 Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.
Kangi akabwela lipwela mngangu mmonga, akasopa sendi zivili videbe neju.
43 Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.
Yesu avakemili vawuliwa vaki akavajovela, “Chakaka nikuvajovela, lipwela uyu mngangu asopili mashonga gamahele muchijomela kuliku vangi voha.
44 Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.
Muni vandu voha vangi vawusili chiyonjokesu cha vindu, nambu mau uyu mngangu, asopili vindu vyoha vyeviganikwa ndava ya kulama.”
