Markuksen 11
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,
Jerusalem an hong tung rangtôn Bethphage le Bethany khopuingei kôla Olive Muol an hong tungin chu Jisua'n a ruoisingei lâia mi inik an motona a tîr ngeia,
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne.
hi rilnangei leh an kôm, “Nin motona khuo son se ungla, nin tung harenghan, sakuordingte inthung, tute la chuongna ngâiloi mu nin tih. Sût ungla, mahin hong kai roi.
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne.
Male tukhomin itho mo ma anghin nin thoa, tiin nangni an rekel khomin, Pumapa'n a min nâng kêng, hong thak nôk kelen a tih ti roi” a tia.
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa.
Masikin an sea lamliena inkhâr pêntienga sakuordingte inthung an va mua. Maha an sût lehan,
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte?
hataka ânding senkhat ngeiin, “Ithomo sakuordingte hah nin sûta?” tiin an rekel ngeia.
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät.
Jisua'n a ril ngei anghan an thuona, male lokongei han an min se ngei zoi.
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle.
Sakuordingte hah Jisua kôm an hong kaia, a chunga an puonngei an dâpa male Jisua a chuonga.
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
Mi tamtakin an puonngei lampuia an dâpa, adangin loilâija sasôl an va tuka an dâp sa zoi.
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!
Amoton tienga se ngei le a nûk tienga a jûi mingeiin, “Hosanna! Pumapa riminga juongpu chu Pathien'n satvur rese!
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa!
Rêng David Rêngram juong tung rang ha, ei pa'n satvur rese! Pathien minpâkin om rese! Ânchungtaka khin Hosanna!” tiin an inieka.
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa.
Jisua'n Jerusalem a tungin chu Biekin sûnga a lûta, male neinun nâm a ena. Aniatachu kholoi ahongni zoi sikin ruoisi sômleinik ngei leh Bethany taka an se zoi.
12 Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän,
Anangtûka chu Bethany renga an hong kîr nôka, Jisua a von ahong cham pea.
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika.
“Alazana renga theichang kung abuongei hah ava mua, masikin amara tete mo ka man” tiin ava pana. Hannirese ava tungin chu, theichang ânra zora ani loi sikin abuongei tiloiin chu ite adang mu maka.
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (aiōn g165)
Jisua'n theichang kung kôm han, “Tutên na mara sâk man khâi no rese ngei!” a tia. Male a ruoisingei khomin a chong ha an rieta. (aiōn g165)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti.
Jerusalem an tung lehan, Jisua Biekina ava lûta, Biekina neinun juorngei le rochôkngei hah a rujûlpai ngeia. Sum thûlngei dosângngei le pharvali juorngei sukmunngei khom a nammelet pe ngeia,
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse.
male Biekin khalâidung han tutên neinun chôi rangin phal khâi maka.
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.
Hanchu mingei kôm han Pathien Lekhabua, “‘Ki Biekin chu namtinngei ta ranga chubaithona in ani,’ tiin ânziek nimak mo? Aniatachu nangni ngei rêkin chu inrungei inthupna in ke nin minchang hi!” tiin a minchu ngeia.
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa.
Mahi ochaisingei le Balam minchupungeiin an rieta, masikin Jisua thatna rang lampui an rok zoia. Lokongei ha a minchuna hah kamâm aom sabak an ti sikin ama hah an chia.
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista.
Hanchu, kholoi ahongni lehan, Jisua le a ruoisingei hah khopuilien an mâk zoia.
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa.
Anangtûk jînga chu ha lampuia an lôn chungin theichang kung hah aruzungngei dênin athîn an mua.
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut.
Peter'n neinun ahongtung ha a riet nôka male a kôm, “Minchupu, en ta theichang kung khomâk na sâm hah athi phar zoi!” a tia.
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle.
Jisua'n an kôm, “Pathien taksôn roi,” tiin a thuon ngeia.
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo.
Adiktakin nangni ki ril; tukhomin hi tâng hih, “Inthon inla tuikhangliena van pai roh” ti senla, mulunglâiinlakna boiin iemtakin a tiin chu, a ti anghan hongtung atih, ama rangin sinin om atih.
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille.
Masika han nangni ki ril: i-ih khom chubaithoa nin ngên ngei murdi chu maha nin man sai angin iem ungla, male nin zong ngei murdi chu pêkin om nin tih.
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne.
Male chubaitho ranga nin inding tika, “Tu chunga khom nourna nin dôn khomin ngâidam roi, masika han invâna nin Pa khomin nin minchâinangei hah nangni a ngâidam rang ani.”
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat,
Jerusalema an tung nôka. Biekina a lônlâitakin ochaisingei, Balam minchupungei le upangei Jisua kôm an honga
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet?
a kôm, “Tu rachamin mo hi neinunngei hih ni sin? Ma anga rachamneina hi tumo nang pêk?” tiin an rekela.
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen:
Jisua'n an kôm, “Kei khomin chongbâi khat nangni rekel ka ta, male mi nin thuonin chu, tu rachamin mo hi neinunngei hih ki sin nangni ril ki tih, tiin a thuon ngeia.
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua.
Ni ril roi, John Baptisma tho theina racham hah kho renga mo: Pathien renga mo miriem renga mo?”
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?
An lâia anninanâkin an inkhal phut zoia: “Imo ei ti rang? ‘Pathien renga,’ tiin ei thuon lakin, ama'n ‘Itho mo, John hah nin iem loi?’ Mi tîng a ta.
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.
Aniatachu, ‘Miriem renga, ei tiin chu’” (Mitinin John hah dêipu tatakin an lei bê sikin, mipuingei laka an chia.)
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
Masikin Jisua an thuona chu, “Riet mak meh,” an tia. Jisua'n an kôm, hanchu, “Kei khomin tu rachamin mo hi neinunngei hih ki sin nangni ril uol no ning,” a tipe ngeia.
