Markuksen 11
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,
And when they come near to Jerusalem, to Bethphage, and Bethany, to the Mount of Olives, He sends forth two of His disciples,
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne.
and says to them, “Go away into the village that is in front of you, and immediately, entering into it, you will find a colt tied, on which no one of men has sat, having loosed it, bring [it]:
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne.
and if anyone may say to you, Why do you do this? Say that the LORD has need of it, and immediately He will send it here.”
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa.
And they went away, and found the colt tied at the door outside, by the two ways, and they loose it,
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte?
and certain of those standing there said to them, “What do you—loosing the colt?”
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät.
And they said to them as Jesus commanded, and they permitted them.
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle.
And they brought the colt to Jesus, and cast their garments on it, and He sat on it,
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
and many spread their garments in the way, and others were cutting down branches from the trees, and were strewing in the way.
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!
And those going before and those following were crying out, saying, “Hosanna! Blessed [is] He who is coming in the Name of the LORD;
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa!
blessed is the coming kingdom, in the Name of the LORD, of our father David; Hosanna in the highest!”
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa.
And Jesus entered into Jerusalem, and into the temple, and having looked around on all things, it being now evening, He went forth to Bethany with the Twelve.
12 Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän,
And on the next day, they having come forth from Bethany, He hungered,
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika.
and having seen a fig tree far off having leaves, He came, if perhaps He will find anything in it, and having come to it, He found nothing except leaves, for it was not a time of figs,
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (aiōn g165)
and Jesus answering said to it, “No longer from you—throughout the age—may any eat fruit”; and His disciples were hearing. (aiōn g165)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti.
And they come to Jerusalem, and Jesus having gone into the temple, began to cast forth those selling and buying in the temple, and He overthrew the tables of the money-changers and the seats of those selling the doves,
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse.
and He did not permit that any might carry a vessel through the temple,
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.
and He was teaching, saying to them, “Has it not been written: My house will be called a house of prayer for all the nations? And you made it a den of robbers!”
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa.
And the scribes and the chief priests heard, and they were seeking how they will destroy Him, for they were afraid of Him, because all the multitude was astonished at His teaching;
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista.
and when evening came, He was going forth outside the city.
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa.
And in the morning, passing by, they saw the fig tree having been dried up from the roots,
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut.
and Peter having remembered says to Him, “Rabbi, behold, the fig tree that You cursed is dried up.”
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle.
And Jesus answering says to them, “Have faith from God;
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo.
for truly I say to you that whoever may say to this mountain, Be taken up, and be cast into the sea, and may not doubt in his heart, but may believe that the things that he says come to pass, it will be to him whatever he may say.
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille.
Because of this I say to you, all whatever—praying—you ask, believe that you receive, and it will be to you.
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne.
And whenever you may stand praying, forgive, if you have anything against anyone, that your Father who is in the heavens may also forgive you your trespasses;
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.
[[and, if you do not forgive, neither will your Father who is in the heavens forgive your trespasses.”]]
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat,
And they come again to Jerusalem, and in the temple, as He is walking, there come to Him the chief priests, and the scribes, and the elders,
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet?
and they say to Him, “By what authority do You do these things? And who gave You this authority that You may do these things?”
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen:
And Jesus answering said to them, “I will question you—I also—one word; and answer Me, and I will tell you by what authority I do these things;
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua.
the immersion of John—was it from Heaven or from men? Answer Me.”
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?
And they were reasoning with themselves, saying, “If we may say, From Heaven, He will say, Why then did you not believe him?
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.
But if we may say, From men…” They were fearing the people, for all were holding that John was indeed a prophet;
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
and answering they say to Jesus, “We have not known”; and Jesus answering says to them, “Neither do I tell you by what authority I do these things.”
