< Malakian 3 >

1 Katso, minä lähetän minun enkelini, joka minun eteeni pitää tien valmistaman; ja kohta tulee templiinsä se Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te tahdotte; katso, hän tulee, sanoo Herra Zebaot.
Ania karon, ako nagapadala sa akong sinugo, ug siya magaandam sa dalan sa atubagan ko: ug ang Ginoo nga inyong gipangita moabut sa hinanali sa iyang templo; ug ang sinugo sa tugon, si kinsa inyong gitinguha, ania karon, siya moabut na, nagaingon si Jehova sa mga panon.
2 Mutta kuka voi hänen tulemisensa päivää kärsiä? ja kuka voi seisoa, kuin hän ilmaantuu? Sillä hän on niinkuin hopiasepän tuli ja niinkuin pesiän saippua.
Apan kinsa ang makapabilin sa adlaw sa iyang pag-anhi? ug kinsa ang mangatubang kong siya mopakita na? kay siya sama sa kalayo sa magtutunaw, ug sama sa sabon sa manlalaba:
3 Hän on istuva ja sulaava ja selittävä hopian; hän on puhdistava ja hivuttava Levin pojat, niinkuin kullan ja hopian. Silloin pitää heidän tuoman Herralle ruokauhria vanhurskaudessa.
Ug siya molingkod ingon sa magtutunaw ug mag-uulay sa salapi, ug iyang putlion ang mga anak nga lalake ni Levi, ug ulayon sila ingon sa pag-ulay sa bulawan ug sa salapi; ug sila managhalad kang Jehova sa mga halad diha sa pagkamatarung.
4 Ja Juudan ja Jerusalemin ruokauhrit pitää kyllä Herralle kelpaaman, niinkuin muinen ja entisinä vuosina.
Nan ang halad sa Juda ug sa Jerusalem makapahamuot kang Jehova, maingon sa karaang mga adlaw, ug maingon sa karaang katuigan.
5 Ja minä tahdon tulla teidän tykönne ja rangaista teitä, ja tahdon olla nopia todistaja noitia vastaan, huorintekiöitä ja valapattoisia vastaan, ja niitä vastaan, jotka palkolliselta palkan pidättävät, leskille ja orvoille väkivaltaa ja vääryyttä tekevät, ja jotka muukalaista sortavat, eikä pelkää minua, sanoo Herra Zebaot.
Ug ako moanha kaninyo aron sa paghukom: ug ako mahimong matulin nga saksi batok sa mga lumayan, ug batok sa mananapaw, ug batok sa mga managpanumpa sa bakak, ug batok kanila nga nanaglugpit sa sinuholan pinaagi sa iyang suhol, sa balo nga babaye, ug sa ilo, ug batok sa nanagsalikway sa dumuloong gikan sa iyang too, ug wala mahadlok kanako, nagaingon si Jehova sa mga panon.
6 Sillä minä olen Herra, joka en muutu; ja te Jakobin lapset, ette ole hukkuneet.
Kay ako, si Jehova, walay pagkabalhin; busa kamo, Oh mga anak ni Jacob, wala mangaut-ut.
7 Te olette hamasta teidän isäinne ajasta alati poikenneet pois minun säädyistäni, ja ette ole niitä pitäneet; niin kääntykäät nyt minun tyköni, niin minä tahdon myös kääntyä teidän tykönne, sanoo Herra Zebaot. Niin te sanotte: missä meidän pitää meitämme kääntämän?
Sukad sa adlaw sa inyong mga amahan kamo mingtipas gikan sa akong mga tulomanon, ug wala managtuman kanila. Bumalik kamo kanako; ug ako mobalik nganha kaninyo, nagaingon si Jehova sa mga panon. Apan kamo nagaingon: Diin man kami mobalik?
8 Onko se oikein, että ihminen pettää Jumalan, niinkuin te minun petätte? niin te sanotte: missä me sinun petämme? Kymmenyksissä ja ylennysuhrissa.
Makapangawat ba diay ang tawo sa Dios? bisan pa niana kamo nangawat kanako. Apan kamo nanag-ingon: Unsaon namo ang pagpangawat kanimo? Sa mga ikapulo ug sa mga halad.
9 Sentähden te olette kirouksella kirotut, että te minun petätte, kaikki kansa.
Kamo gipanghimaraut uban sa pagpanghimaraut; kay ako inyong gikawatan, bisan kining tibook nga nasud.
10 Mutta tuokaat täydelliset kymmenykset minun aittaani, että minun huoneessani ruokaa olis; ja niin koetelkaat minua, sanoo Herra Zebaot, ellen minä myös avaa teille taivaan akkunia, ja vuodata sieltä runsaasti siunausta.
Dad-a ninyo ang tibook nga ikapulo ngadto sa balay nga tipiganan, aron nga adunay kalan-on diha sa akong balay, ug pinaagi niini sulayi ninyo ako karon, nagaingon si Jehova sa mga panon, kong dili ba buksan ko kaninyo ang mga tamboanan sa langit, ug buboan ko kamo sa panalangin, sa pagkaagi nga wala na unyay dapit nga igong kabutangan sa pagdawat niini.
11 Ja minä tahdon teiltä syöjän rangaista ettei se teiltä maan hedelmää hukuttaisi, ja ettei viinapuu teidän pellossanne olisi hedelmätöin, sanoo Herra Zebaot.
Ug badlongon ko ang lumalamoy tungod kaninyo, ug siya dili na magalaglag sa mga bunga sa inyong yuta; ni mopaatak sa inyong balagon sa parras sa iyang bunga sa kaumahan sa dili pa panahon, nagaingon si Jehova sa mga panon.
12 Niin että kaikki pakanat pitää teidän autuaaksi sanoman; sillä teidän pitää kallis maa oleman, sanoo Herra Zebaot.
Ug ang tanang mga nasud managtawag kaninyo nga bulahan; kay kamo mahimong yuta nga kahimut-anan, nagaingon si Jehova sa mga panon.
13 Kovasti te puhutte minua vastaan, sanoo Herra. Ja te sanotte: mitä me puhumme sinua vastaan?
Ang inyong mga pulong magahi batok kanako, nagaingon si Jehova. Bisan pa niana kamo nanag-ingon: Unsay among gisulti batok kanimo?
14 Te sanotte: se on turha, kuin Jumalaa palvellaan, ja mitä se auttaa, että me pidämme hänen käskynsä, ja vaivaamme meidän elämäämme Herran Zebaotin edessä?
Kamo ming-ingon: Walay kapuslanan ang pag-alagad sa Dios; ug unsay kapuslanan nga atong makuha sa atong pagbantay sa iyang katungdanan, ug sa atong paglakat nga masulob-on sa atubangan ni Jehova sa mga ugpanon?
15 Sentähden me ylistämme ylönkatsojia; sillä jumalattomat menestyvät; he kiusaavat Jumalaa, ja se heille menestyy.
Ug karon ang mga palabilabihon atong gitawag nga malipayon; oo, ming-ingon kita usab nga ang nanagbuhat sa kadautan ginatukod sa pagkamauswagon; oo, gitintal nila ang Dios, ug nakagawas hinoon sa kadautan.
16 Silloin ne, jotka Herraa pelkäävät, lohduttavat toinen toistansa näin: Herra ottaa siitä vaarin ja kuulee sen, ja muistokirja on kirjoitettu hänen eteensä niille, jotka Herraa pelkäävät ja muistavat hänen nimensä.
Unya ang may kahadlok kang Jehova nanagsulti ang usa ug usa; ug si Jehova namati ug nagpatalinghug, ug ang usa ka basahon sa handumanan gisulat sa atubangan niya, alang kanila nga may kahadlok kang Jehova, ug nga nanagpalandong sa iyang ngalan.
17 Niiden pitää, sanoo Herra Zebaot, sinä päivänä, jonka minä teen, oleman minun omani; ja minä tahdon heitä armahtaa, niinkuin mies armahtaa poikaansa, joka häntä palvelee.
Ug sila mamahimong mga ako, nagaingon si Jehova sa mga panon, bisan akong bahandi nga linain sa adlaw nga akong pagahimoon kini; ug ipagawas ko sila, maingon sa tawo nga nagapagawas sa iyang anak nga lalake nga nagaalagad kaniya.
18 Ja teidän pitää jälleen sitä vastaan näkemän, mikä eroitus on vanhurskaan ja jumalattoman vaiheella, ja sen vaiheella, joka Jumalaa palvelee, ja sen, joka ei häntä palvele.
Unya kamo mobalik kanako ug gahinon ninyo ang kalainan sa matarung ug sa dautan, kaniya nga nagaalagad sa Dios ug kaniya nga wala mag-alagad kaniya.

< Malakian 3 >