Malakian 2
1 Ja te papit, tämä käsky tulee nyt teille.
“Now, you priests, this command is for you.
2 Ellette sitä kuule, ja ellette pane sydämeenne, että te niin antaisitte minun nimelleni kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin minä lähetän teidän sekaanne kirouksen, ja kiroon teidän siunauksianne; jopa minä olen myös niitä kironnut, ettette sitä tahtoneet panna sydämeenne.
If you will not hear, and if you do not take it to heart, to give glory to my name,” says the Lord of hosts, “Then I will lay a curse on you. I will turn your blessings into curses. Indeed I have already done so, because you pay no attention.
3 Katso, minä tahdon turmella teidän siemenenne, ja paiskaan sonnan teidän kasvoillenne, teidän juhlapäiväinne sonnan, niin että se ijäksi teihin tarttuu.
I will punish your descendants! I will spread offal upon your faces, even the offal of your pilgrim feasts, you will be discarded.
4 Niin te saatte tuta, että minä sen käskyn teille lähettänyt olen, että sen piti minun liittoni Levin kanssa oleman, sanoo Herra Zebaot.
You will then know that I have sent this command to you, so that my covenant with Levi may be preserved,” says the Lord of hosts.
5 Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämään ja rauhaan, ja minä annoin ne pelvoksi hänelle, pelkäämään minua, ja minun nimeäni hämmästymään.
“My covenant with him was to give life and peace. I gave them to him so that he might revere me. He revered me, and stood in awe of my name.
6 Totuuden laki oli hänen suussansa, ja ei löydetty mitään pahaa hänen huulissansa; hän vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edessäni, ja käänsi monta pois synnistä.
The true instruction was in his mouth, and injustice was not found in his lips; He walked with me in peace and uprightness, and turned many away from iniquity.
7 Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Zebaotin enkeli.
For the priest’s lips should keep knowledge, and people should seek the law from his mouth, because he is the messenger of the Lord of hosts.
8 Mutta te olette tieltä poikenneet, pahoitatte monta laissa, ja olette Levin liiton rikkoneet, sanoo Herra Zebaot.
“But you have turned aside from that way. You have caused many to stumble in the law. You have corrupted the covenant of Levi,” says the Lord of hosts.
9 Sentähden olen minä myös tehnyt, että te olette hyljätyt ja ylönkatsotut kaiken kansan edessä, ettette pidä minun teitäni, mutta katsotte ihmisten muotoa laissa.
“So I have I made you contemptible and degraded before all the people, because you have not kept my ways, and have had no respect for me in imparting the law.”
10 Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylön toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meidän isäimme kanssa tehty oli?
Don’t we have all one father? Didn’t one God created us? Why do we deal faithlessly with one another, profaning the covenant of our ancestors?
11 Sillä Juuda on ylönkatsojaksi tullut, Israelissa ja Jerusalemissa on tapahtunut kauhistus; sillä Juuda turmelee Herran pyhän, jota hän itse rakasti, ja ottaa vieraan jumalan tyttäriä emänniksensä.
Judah is treacherous, and abominations are committed in Israel and in Jerusalem because Judah has profaned the holy things loved by the Lord, and has married the daughter of a foreign god.
12 Vaan Herra hävittää hänen, joka sen tekee, Jakobin majasta, sekä opettajan että opetuslapsen, ja sen, joka vie Herralle Zebaotille ruokauhria.
May the Lord banish from the community of Jacob anyone who does this, anyone awaking, testifying, and making an offering to the Lord of hosts.
13 Te teette myös sen toisen, että Herran alttarin edessä ovat kyyneleet, itkut ja huokaukset, niin etten minä enään tahdo katsoa ruokauhria päin, eli ottaa vastaan jotakin otollisesti teidän käsistänne.
And you also do this: You cover the altar of the Lord with tears, because he doesn’t accept the offering any more, doesn’t accept it from your hand.
14 Ja te sanotte: minkätähden? Sentähden, että Herra on sinun ja sinun nuoruutes vaimon vaiheella todistanut, jonka katsot ylön, joka on sinun kumppanis ja sinun vaimos, johon sinä liitolla itses kiinni sitonut olet.
Yet you ask, “Why?” Because the Lord is testifying against you on behalf of the wife you married when you were young. You have been unfaithful to her, even though she is your companion, and your legal wife.
15 Sillä eikö hän heitä yhdeksi tehnyt, vaikka hänellä olis ollut muita henkiä? Mutta mitä se yksi tekee? Hän etsii Jumalan siementä. Sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älköön kenkään katsoko ylön nuoruutensa vaimoa.
Did not the one God make everyone, so that all both flesh and spirit is his? And what does that one God seek but godly children? Therefore keep watch over your spirit, and let none of you deal faithlessly with the wife of your youth.
16 Että (Jumala) vihaa sitä hylkäämistä, sanoo Herra Israelin Jumala, kuin joku peittää vääryytensä niinkuin vaatteella, sanoo Herra Zebaot: sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älkäät katsoko heitä ylön.
“A man who divorces or puts away his wife,” says Lord, the God of Israel, “overwhelms her with cruelty.” The Lord of hosts says: “Keep watch over your spirit, do not be unfaithful.”
17 Te olette Herraa teidän puheellanne vaivanneet; ja te sanotte: missä me häntä olemme vaivanneet? Siinä kuin te sanotte: jokainen, joka pahaa tekee, se kelpaa Herralle, ja että senkaltaiset ovat hänelle otolliset; eli kussa on se Jumala, joka rankaisee?
You have wearied the Lord with your words. You ask, “How have we wearied him?” By saying, “Everyone who does evil is good in the sight of the Lord, and he delights in them.” Or, “Where is the God of justice?”
