Luukkaan 9
1 Mutta hän kutsui kokoon kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille voiman ja vallan kaikkein perkeleiden ylitse, ja taudit parantaa,
Ele reuniu os doze e lhes deu poder e autoridade sobre todos os demônios, e para curar doenças.
2 Ja lähetti heitä saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.
Ele os enviou para pregar o Reino de Deus e para curar os doentes.
3 Ja sanoi heille: älkäät ottako mitään myötänne tielle, ei sauvoja, eikä myös säkkiä, eikä leipää, eikä rahaa: älkää myös kahta hametta pitäkö.
Ele lhes disse: “Não leve nada para sua jornada - nem pessoal, nem carteira, nem pão, nem dinheiro. Não tenham duas túnicas cada uma.
4 Ja johon huoneesen te tulette sisälle, siinä te olkaat ja siitä lähtekäät ulos.
Em qualquer casa que você entre, fique lá, e parta dali.
5 Ja kuka ikänä ei teitä ota vastaan, niin menkäät pois siitä kaupungista ja puhdistakaat tomu teidän jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan.
Todos os que não o receberem, quando sair daquela cidade, sacudam até mesmo o pó dos pés para um testemunho contra eles”.
6 Ja he menivät ulos ja vaelsivat kylissä, saarnaten evankeliumia, ja paransivat joka paikassa.
Eles partiram e foram por todas as aldeias, pregando a Boa Nova e curando em todos os lugares.
7 Mutta Herodes tetrarka kuuli kaikki, mitä häneltä tehty oli, ja hän epäili, että muutamat sanoivat Johanneksen nousseeksi kuolleista.
Agora Herodes o tetrarca ouviu falar de tudo o que foi feito por ele; e ficou muito perplexo, porque foi dito por alguns que João havia ressuscitado dos mortos,
8 Muutamat taas Eliaan ilmaantuneen, ja muut, että joku prophetaista oli noussut ylös.
e por alguns que Elias havia aparecido, e por outros que um dos velhos profetas havia ressuscitado.
9 Ja Herodes sanoi: Johanneksen kaulan minä leikkasin; vaan kuka tämä lienee, josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi nähdä häntä.
Herodes disse: “Eu decapitei João, mas quem é este sobre quem eu ouço tais coisas? Ele procurou vê-lo.
10 Ja apostolit palasivat, ja juttelivat hänelle kaikki, mitä he olivat tehneet. Ja hän otti heidät tykönsä ja meni erinänsä Betsaidan kaupungin erämaahan.
Os apóstolos, quando voltaram, disseram-lhe o que haviam feito. Ele os levou e se afastou para uma região desértica de uma cidade chamada Betsaida.
11 Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta tarvitsivat, teki hän terveeksi.
Mas as multidões, percebendo isso, o seguiram. Ele os recebeu, falou-lhes do Reino de Deus e curou aqueles que precisavam de cura.
12 Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä tulivat ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin poikkeamaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä eramaassa.
O dia começou a se desgastar; e os doze vieram e lhe disseram: “Mande a multidão embora, para que possam ir às aldeias e fazendas vizinhas e hospedar-se e conseguir comida, pois estamos aqui em um lugar deserto”.
13 Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat: ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja osta ruokaa kaikelle tälle kansalle;
Mas ele disse a eles: “Você lhes dá algo para comer”. Eles disseram: “Não temos mais de cinco pães e dois peixes, a menos que devêssemos ir comprar comida para todas essas pessoas”.
14 Sillä heitä oli lähes viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: pankaat heitä istumaan kuhunkin joukkoon viisikymmentä.
Pois eles eram cerca de cinco mil homens. Ele disse a seus discípulos: “Faça-os sentar em grupos de cerca de cinqüenta cada um”.
15 Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki aterioitsemaan.
Eles o fizeram, e os fizeram sentar-se todos.
16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.
Ele pegou os cinco pães e os dois peixes e, olhando para o céu, abençoou-os, partiu-os e deu-os aos discípulos para que se pusessem diante da multidão.
17 Ja he söivät kaikki ja ravittiin; ja koottiin tähteitä, jotka jäi, kaksitoistakymmentä koria muruja.
Eles comeram e estavam todos cheios. Eles juntaram doze cestos de pedaços quebrados que sobravam.
18 Ja tapahtui, kuin hän yksinänsä rukoilemassa oli, olivat myös opetuslapset hänen kanssansa, ja hän kysyi heiltä, sanoen: kenenkä sanoo kansa minun olevan?
Quando ele estava orando sozinho, os discípulos estavam perto dele, e ele perguntou: “Quem as multidões dizem que eu sou?
19 Mutta ha vastasivat ja sanoivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, muutamat taas jonkun vanhoista prophetaista nousseen ylös.
Eles responderam, “'João Batista', mas outros dizem, 'Elias', e outros, que um dos antigos profetas ressuscitou”.
20 Niin hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Vastasi Pietari ja sanoi: sinä olet Jumalan Kristus.
Ele disse a eles: “Mas quem você diz que eu sou?” Pedro respondeu: “O Cristo de Deus”.
21 Ja hän haastoi heitä, ja kielsi heidät kellekään sitä sanomasta.
Mas ele os advertiu e ordenou que não dissessem isso a ninguém,
22 Ja sanoi: Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmita ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.
dizendo: “O Filho do Homem deve sofrer muitas coisas, e ser rejeitado pelos anciãos, chefes sacerdotes e escribas, e ser morto, e ao terceiro dia ser ressuscitado”.
23 Niin hän sanoi kaikille: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä joka päivä, ja seuratkaan minua.
Ele disse a todos: “Se alguém deseja vir atrás de mim, deixe-o negar a si mesmo, pegue sua cruz e me siga”.
24 Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo, hänen pitää sen kadottaman; mutta joka henkensä kadottaa minun tähteni, hän pitää sen tallella.
Pois quem quiser salvar sua vida, perdê-la-á, mas quem perder sua vida por minha causa, salvá-la-á”.
25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja itsensä kadottais, eli vahinkoon saattais?
Para que beneficia um homem se ele ganha o mundo inteiro e perde ou perde a sua própria vida?
26 Sillä kuka ikänä minua häpee ja minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeemän, kuin hän ole tuleva hänen ja Isän ja pyhäin enkelien kunniassa.
Pois quem se envergonhar de mim e de minhas palavras, dele se envergonhará o Filho do Homem quando vier em sua glória, e a glória do Pai, e dos santos anjos.
27 Mutta minä totisesti sanon teille: muutamat ovat, jotka tässä seisovat, jotka ei maista kuolemaa, siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan.
Mas eu vos digo a verdade: há alguns dos que estão aqui que não provarão de modo algum a morte até verem o Reino de Deus”.
28 Ja tapahtui kahdeksan päivän perästä näiden sanain jälkeen, että hän otti tykönsä Pietarin ja Johanneksen ja Jakobin, ja meni ylös vuorelle rukoilemaan.
Cerca de oito dias depois destes dizeres, ele levou consigo Pedro, João e Tiago, e subiu à montanha para rezar.
29 Ja kuin hän rukoile, muuttui hänen kasvonsa ja hänen vaatteensa tulivat valkiaksi ja kiiltäväksi.
Enquanto rezava, a aparência de seu rosto foi alterada, e sua roupa ficou branca e deslumbrante.
30 Ja katso, kaksi miestä puhui hänen kanssansa, jotka olivat Moses ja Elias,
Eis que dois homens estavam conversando com ele, que eram Moisés e Elias,
31 Jotka näkyivät kunniassa ja ja puhuivat hänen menostansa, jonka hän täyttävä oli Jerusalemissa.
que apareceram em glória e falaram de sua partida, que ele estava prestes a realizar em Jerusalém.
32 Mutta Pietari ja jotka hänen kanssansa olivat, olivat unesta raskautetut; mutta koska he heräsivät, näkivät he hänen kunniansa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen tykönänsä.
Agora Peter e aqueles que estavam com ele estavam com o sono pesado, mas quando estavam completamente acordados, viram sua glória, e os dois homens que estavam com ele.
33 Ja tapahtui, kuin he läksivät hänen tyköänsä, sanoi Pietari Jesukselle: Mestari, hyvä on meidän tässä olla, tehkäämme tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden; eikä tietänyt, mitä sanoi.
Quando se separavam dele, Pedro disse a Jesus: “Mestre, é bom para nós estarmos aqui”. Vamos fazer três tendas: uma para você, uma para Moisés e uma para Elias”, sem saber o que ele disse.
34 Ja hänen näitä puhuissansa, tuli pilvi ja varjosi ympäri heidät; mutta he peljästyivät, koska tulivat pilven sisälle.
Enquanto ele dizia estas coisas, uma nuvem veio e os ofuscou, e eles ficaram com medo quando entraram na nuvem.
35 Ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.
Uma voz saiu da nuvem, dizendo: “Este é meu Filho amado”. Escutem-no”!
36 Ja kuin ääni parhaallansa kuului, löysivät he Jesuksen yksin. Ja he vaikenivat, eikä mitään kellenkään niinä päivinä jutelleet niistä, mitkä he nähneet olivat.
Quando a voz veio, Jesus foi encontrado sozinho. Eles ficaram em silêncio e não disseram a ninguém naqueles dias nada do que tinham visto.
37 Mutta tapahtui toisena päivänä, kuin he menivät alas vuorelta, kohtasi heitä paljo väkeä.
No dia seguinte, quando desceram da montanha, uma grande multidão o encontrou.
38 Ja katso, yksi mies huusi kansasta, sanoen: Mestari! minä rukoilen sinua, katso minun poikani puoleen; sillä hän on minulle ainokainen.
Eis que um homem da multidão gritou, dizendo: “Mestre, peço-lhe que olhe para meu filho, pois ele é meu único filho nascido.
39 Ja katso, henki ottaa hänen, ja hän huutaa kohta, ja se repii häntä, niin että hän vaahtuu, ja se luopuu tuskalla hänestä, kuin hän häntä runtelee.
Eis que um espírito o leva, ele grita de repente, e o convulsiona de modo que ele espuma; e dificilmente se afasta dele, ferindo-o severamente.
40 Ja minä rukoilin sinun opetuslapsias häntä ajamaan ulos, mutta ei he voineet.
Eu implorei a seus discípulos que o expulsassem, e eles não puderam”.
41 Niin Jesus vastasi ja sanoi: oi uskomatoin ja nurja sukukunta! kuinka kauvan minun pitää teidän tykönänne oleman ja teitä kärsimän? Tuo poikas tänne.
Jesus respondeu: “geração infiel e perversa, por quanto tempo estarei convosco e serei paciente convosco? Traga seu filho aqui”.
42 Ja kuin hän vielä tulossa oli, repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jesus nuhteli rietasta henkeä, ja paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.
Enquanto ele ainda estava chegando, o demônio o jogou no chão e o convulsionou violentamente. Mas Jesus repreendeu o espírito impuro, curou o menino e o devolveu a seu pai.
43 Niin he kaikki hämmästyivät Jumalan kunniallista voimaa. Mutta koska kaikki ihmettelivät kaikkia niitä, mitä Jesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:
Todos ficaram espantados com a majestade de Deus. Mas enquanto todos se maravilhavam com tudo o que Jesus fez, ele disse a seus discípulos:
44 Pankaat te nämät puheet korviinne; sillä tuleva on, että Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin.
“Deixai que estas palavras vos cheguem aos ouvidos, pois o Filho do Homem será entregue nas mãos dos homens”.
45 Mutta ei he ymmärtäneet sitä sanaa, ja se oli heiltä peitetty, niin ettei he sitä ymmärtäneet; ja he pelkäsivät kysyä sitä sanaa häneltä.
Mas eles não entenderam este ditado. Estava escondido deles, que não deveriam percebê-lo, e eles tinham medo de perguntar a ele sobre este ditado.
46 Niin tuli myös kamppaus heidän keskenänsä, kuka heistä suurin olis.
Entre eles, surgiu uma discussão sobre qual deles era o maior.
47 Kuin Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti tykönsä,
Jesus, percebendo o raciocínio de seus corações, pegou uma criancinha e o colocou ao seu lado,
48 Ja sanoi heille: kuka ikänä tämän poikaisen ottaa vastaan minun nimeeni, hän ottaa vastaan minun; ja kuka ikänä minun ottaa vastaan, hän ottaa vastaan sen, joka minun lähetti. Sillä joka vähin on teidän keskenänne, se pitää oleman suurin.
e lhes disse: “Quem quer que receba esta criancinha em meu nome, me recebe”. Quem me recebe, recebe aquele que me enviou”. Para quem for o menor entre todos vós, este será grande”.
49 Niin Johannes vastasi ja sanoi: Mestari! me näimme yhden sinun nimes kautta perkeleitä ajavan ulos, ja me kielsimme häntä; sillä ei hän seuraa meitä.
John respondeu: “Mestre, vimos alguém expulsar demônios em seu nome e o proibimos, porque ele não nos segue”.
50 Ja Jesus sanoi hänelle: älkäät kieltäkö; sillä joka ei ole meitä vastaan, hän on meidän puolestamme.
Jesus lhe disse: “Não o proíbam, pois quem não é contra nós é a nosso favor”.
51 Mutta tapahtui, kuin aika täytetty oli, että hän piti täältä otettaman ylös, käänsi hän kasvonsa menemään Jerusalemin puoleen,
Aconteceu que, quando os dias estavam próximos que ele deveria ser levado para cima, ele intentou ir a Jerusalém
52 Ja lähetti sanansaattajat edellänsä, ja he menivät yhteen Samarialaisten kylään, majaa hänelle valmistamaan.
e enviou mensageiros antes de seu rosto. Eles foram e entraram numa aldeia dos samaritanos, a fim de se prepararem para ele.
53 Ja ei ne häntä ottaneet vastaan, että hänen kasvonsa oli käännetty menemään Jerusalemia päin.
Eles não o receberam, porque ele estava viajando com seu rosto voltado para Jerusalém.
54 Mutta kuin hänen opetuslapsensa Jakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: Herra, tahdotkos, niin me sanomme, että tuli tulee taivaasta ja kadottaa heidät, niinkuin Eliaskin teki?
Quando seus discípulos, Tiago e João, viram isto, disseram: “Senhor, queres que mandemos fogo para descer do céu e destruí-los, assim como Elias fez”?
55 Mutta Jesus kääsi itsensä ja nuhteli heitä, sanoen: ette tiedä, minkäkaltaisen hengen te olette.
Mas ele se voltou e os repreendeu: “Você não sabe que tipo de espírito você é”.
56 Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja, mutta vapahtamaan. Ja he menivät toiseen kylään.
Pois o Filho do Homem não veio para destruir a vida dos homens, mas para salvá-los”. Eles foram para outra aldeia.
57 Ja tapahtui heidän vaeltaissansa, että yksi tiellä sanoi: minä seuraan sinua, kuhunkas ikänä menet, Herra.
Enquanto iam a caminho, um certo homem lhe disse: “Quero seguir-te para onde quer que vás, Senhor”.
58 Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat ja taivaan linnuilla pesät; mutta ei ihmisen Pojalla ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.
Jesus disse a ele: “As raposas têm buracos e as aves do céu têm ninhos, mas o Filho do Homem não tem onde colocar sua cabeça”.
59 Mutta hän sanoi toiselle: seuraa minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
Ele disse a outro: “Sigam-me!” Mas ele disse: “Senhor, permita-me primeiro ir enterrar meu pai”.
60 Niin Jesus sanoi hänelle: anna kuolleet haudata kuolleitansa; mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.
Mas Jesus disse-lhe: “Deixa os mortos enterrar seus próprios mortos, mas vai e anuncia o Reino de Deus”.
61 Ja toinen myös sanoi: Herra, minä seuraan sinua, mutta salli minun ensin mennä hyvästi jättämään niitä, jotka kotonani ovat.
Outro também disse: “Quero seguir-te, Senhor, mas primeiro permita-me dizer adeus aos que estão em minha casa”.
62 Mutta Jesus sanoi hänelle: kuka ikänä kätensä auraan laskee ja taaksensa katsoo, ei se ole sovelias Jumalan valtakuntaan.
Mas Jesus lhe disse: “Ninguém, tendo posto a mão no arado e olhando para trás, está apto para o Reino de Deus”.
