Luukkaan 6
1 Ja tapahtui jälkisabbattina, että hän kävi laihon lävitse, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä ja hiersivät käsillänsä, ja söivät.
Issi Sambbaata gallas Yesuusi gistte gade giddora aadhdhees. Yesuusa tamaareti tiya bangga duuthidi bantta kushen shirkkidi moosona.
2 Niin muutamat Pharisealaiset sanoivat heille: miksi te teette, jota ei sovi sabbatina tehdä?
Shin Farisaaweta giddofe issoti issoti, “Sambbaata gallas oothanaw bessonnabaa ays ootheetii?” yaagidosona.
3 Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssaan olivat?
Yesuusi enttako zaaridi, “Dawitey koshattida wode baara de7eyssatara issife oothoyssa nabbabibeekketii?
4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.
Xoossa Keethi gelidi Ayhude kahineta xalaalas bessiya daabbuwa mis; baara de7eyssataskka immis” yaagis.
5 Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
Qassi Yesuusi, “Asa Na7ay Sambbaata Goda” yaagis.
6 Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
Hara Sambbaata gallas Yesuusi Ayhude Woosa Keethi gelidi tamaarssees. He bessan ushachcha kushey gunddida issi asi de7ees.
7 Niin kirjanoppineet ja Pharisealaiset vartiotsivat häntä, josko hän sabbatina parantais, että he olisivat löytäneet kanteen häntä vastaan.
Higge asttamaaretinne Farisaaweti iya mootanaw gaaso koyidi Sambbaata gallas pathiko be7ana gidi naagoosona.
8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: nouse ja tule edes! Niin hän nousi ja seisoi.
Shin Yesuusi entta qofaa eridi kushey gunddida uraakko, “Denddada asaa gidduwan eqqa” yaagis. Uraykka denddi eqqis.
9 Niin Jesus sanoi hänelle: minä kysyn teiltä: mitä sabbatina sopii, hyvää tehdä, taikka pahaa tehdä? henkeä vapahtaa eli kadottaa?
Yesuusi, “Ane ta hinttena issibaa oychchays; Sambbaata gallas oothanaw bessey lo77obayeyye iitabaye? Shemppo ashoyye woykko dhaysso?” yaagis.
10 Ja kuin hän katsahti ympäri heidän kaikkain päällensä, sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes! ja se teki niin, ja hänen kätensä tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
Qassi Yesuusi iya yuushuwan de7iya asaa yuushshi xeellidi uraakko, “Ne kushiya piddi ootha” yaagis. Uraykka I gidayssada oothin kushey paxis.
11 Mutta he tulivat tyhmyyttä täyteen ja puhuivat keskenänsä, mitä heidän pitäis Jesukselle tekemän.
Shin higge asttamaaretinne Farisaaweti daro yilotidosona. Yesuusa bolla ay oothinoo gidi bantta giddon maqettidosona.
12 Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.
He wode gallasatappe issuwan Yesuusi woossanaw deriya bolla keyis. Qamma kumethaa Xoossaa woossishe aqis.
13 Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:
Wonttethe ba tamaareta xeegidi entta giddofe tammanne nam77ata dooris. Enttanakka, “Hawaareta” gidi sunthis.
14 Simonin, jonka hän myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hänen veljensä, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,
Enttika, Phexiroosa gidi sunthida Simoona, iya ishaa Inddiriyasa, Yayqooba, Yohaannisa, Filiphphoosa, Bartolomiyoosa,
15 Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,
Maatoosa, Toomasa, Ilfiyoosa na7aa Yayqooba, ba biittaas mishettiya Simoona,
16 Juudaan Jakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, joka myös oli pettäjä.
Yayqooba na7aa Yihudanne Yesuusa aathi immida Asqoroota Yihuda.
17 Ja kuin hän meni alas heidän kanssansa, seisoi hän lakialla paikalla, ja hänen opetuslastensa joukko, ja suuri kansan paljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista, ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista, jotka olivat tulleet häntä kuulemaan, ja että he parannettaisiin taudeistansa,
Yesuusi enttara issife deriyappe wodhdhidi denbba bessan eqqis. Iya tamaaretappe daroti he bessan de7oosona Yihuda biitta ubbaafe Yerusalaameppe, Xiroosappenne Sidoona abbaa gaxappe yida daro asay de7ees.
18 Ja jotka vaivattiin riettasilta hengiltä; ja he paranivat.
Entti yiday I tamaarssiyabaa si7anawunne bantta harggiyafe paxanaassa. Tuna ayyaanan waayettiya asatikka paxidosona.
19 Ja kaikki kansa pyysi häneen ruveta; sillä voima läksi hänestä ja paransi kaikki.
Wolqqay iyappe keyidi asa ubbaa pathiya gisho asay iya bochchanaw koyoosona.
20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen, ja sanoi: autuaat te vaivaiset; sillä teidän on Jumalan valtakunta.
Ba tamaaretakko xeellidi hayssada yaagis: “Hinttenoo, manqoto, hintte anjjettidayssata; Xoossaa kawotethay hinttessa.
21 Autuaat, jotka nyt isootte; sillä teidät ravitaan. Autuaat, jotka nyt itkette; sillä teidän pitää nauraman.
Hintte ha77i koshatteyssati anjjettidayssata, hintte kallana. Hintte ha77i yeekkeyssati anjjettidayssata hintte miicana.
22 Autuaat olette te, kuin ihmiset vihaavat teitä, ja eroittavat teidät, ja pilkkaavat teitä, ja hylkäävät teidän nimenne niinkuin kelvottoman, Ihmisen Pojan tähden.
Asay hinttena Asa Na7aa gisho, ixxiya wode, hinttena hiliya wode, hinttena entti toochchiya wodenne, iita sunthi entti hinttew immiya wode hintte anjjettidayssata.
23 Iloitkaat sinä päivänä ja riemuitkaat, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä prophetaille.
“Hekko, hintte woytoy salon gita gidiya gisho he wode ufayssan guppite. Ays giikko, beni entta aawati nabeta bolla hessada oothidosona.”
24 Mutta voi teitä rikkaita! sillä teillä on teidän lohdutuksenne.
“Shin dureto hinttena ayye; hintte ha77i lo77o duussaa ekkideta.
25 Voi teitä, jotka ravitut olette! sillä teidän pitää isooman. Voi teitä, jotka nyt nauratte! sillä teidän pitää murehtiman ja itkemän.
Ha77i kallidayssato hinttena ayye; hintte koshattana. Ha77i miiceyssato hinttenoshsho hintte kayottananne yeekkana.
26 Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille prophetoille.
Asi ubbay hintte lo77otethaa xalaala odiya wode hinttena ayye. Entta aawati beni worddanchcho nabeta bolla hessada oothidosona.
27 Mutta minä sanon teille, jotka kuulette: rakastekaa vihollisianne: tehkäät hyvää niille, jotka teitä vihaavat:
“Shin tana si7iya hinttes ta odays; hintte morkketa siiqite hinttena ixxeyssatas lo77obaa oothite.
28 Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.
Hinttena qanggeyssata anjjite, hinttena naaqqeyssatas woossite.
29 Ja joka sinua lyö poskelle, taritse myös hänelle toinen, ja joka sinulta vie kaapun, älä myös häneltä kiellä hametta.
Issi bagga shakalaa baqqeyssas hankko baggaaka bessa. Ne laxana ekkana geyssas ne shaamiziyakka gujjada imma.
30 Vaan anna jokaiselle, joka sinulta anoo, ja siltä, joka sinun omas ottaa, älä jälleen ano.
Nena woossiya ubbaas imma; neeppe ekkida oonakka zaaro gada oychchofa.
31 Ja niinkuin te tahdotte, että ihmisten pitää teille tekemän, niin tehkäät te heillekin.
Asay hinttew oothana mela hintte koyabaa ubbaa hintteka asaas oothite.
32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä on? sillä syntisetkin rakastavat niitä, joilta he rakastetaan.
“Hintte hinttena dosiya asata xalaala dosikko, ay galati hinttew de7ii? Hari attoshin, nagaranchchotikka banttana siiqeyssata siiqoosona.
33 Ja jos te teette hyvää hyväntekijöillenne, mikä kiitos teillä siinä on? sillä syntiset sen myös tekevät.
Hinttew lo77obaa ootheyssata xalaalas lo77obaa oothiko hinttew ay galati de7ii? Nagaranchchotikka hessada oothoosona.
34 Ja jos te lainaatte niille, joilta te toivotte jälleen saavanne, mikä kiitos teillä siitä on? sillä syntisetkin lainaavat syntisille, että he tasan jälleen saisivat.
Tal77e zaarana asa xalaalas hintte tal77iko ay dumma galatetteetii? Nagaranchchotikka guye zaarana asi be7idi tal77osona.”
35 Kuitenkin rakastakaat teidän vihollisianne ja tehkäät hyvää, ja lainatkaat, ja älkäät mitään siitä toivoko: niin teidän palkkanne on suuri, ja teidän pitää oleman Ylimmäisen pojat; sillä hän on laupias kiittämättömiä ja pahoja kohtaan.
“Shin hintte morkketa siiqite enttaw lo77obaa oothite. Guye ekkanaw qopponna tal77ite. Hessan hintte ekkana woytoy gita gidana. Hintte Ubbaafe Bolla Xoossaa nayta gidana. I bana galatonnayssatasinne iitatas keeha.
36 Olkaat sentähden laupiaat, niinkuin teidän Isännekin laupias on.
Hintte aaway keeha gidoyssada hintteka keeha gidite.
37 Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.
“Asa bolla pirddofite; hintte bolla pirddettenna. Hintte borettonna mela oonakka boroppite. Atto giite; Xoossay hinttew atto gaana.
38 Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
Immite; hinttew imettana. Hintte makkidaban hinttew zaari makettana, ubbarakka lo77o makkiyaban baqqidi, suuddi kunthidi, laalettana gakkanaw hinttew maketi imettana” yaagis.
39 Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?
Qassika Yesuusi yaagidi enttaw leemiso odis; “Qooqey qooqe kaalethanaw dandda7ii? Kaalethiko nam77ayka woli ekkidi aafon wullokonayye?
40 Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.
Tamaarey asttamaareppe aadhdhenna. Shin loythi tamaarida uray ba asttamaariyatho hanees.
41 Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?
“Ne ishaa ayfiyaan de7iya buuriya ays be7ay? Ne ayfiyaan de7iya tuussi daaneyssa ays be7ikki?
42 Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.
Ne ayfiyaan de7iya tuussi daaneyssa be7onna ne ishaakko, ‘Ta ishaw ne ayfiyaan de7iya buuriya kesso’ gaanaw waana dandda7ey? Neno cubbuwaw, koyrottada ne ayfiyaan de7iya tuussi daaneyssa kessa. Hessafe guye, ne ishaa ayfiyaan de7iya buuriya kessanaw geeshshada xeellana.
43 Sillä ei ole se hyvä puu, joka tekee pahan hedelmän, eikä paha puu, joka tekee hyvän hedelmän.
“Lo77o mithi iita ayfe ayfenna; hessadakka iita mithi lo77o ayfe ayfena.
44 Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.
Ayfe ayfiyaa mithi ubbay ba ayfiyaan erettees. Agunthafe balase mitha ayfey maxettenna qassi laadeppe woyne ayfey maxettenna.
45 Hyvä ihminen tuottaa edes sydämensä hyvästä tavarasta hyvää, ja paha ihminen sydämensä pahasta tavarasta tuottaa edes pahaa. Sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.
Lo77o asi ba wozanan kumida lo77obaappe lo77obaa kessees. Iita asi ba wozanan kumida iitabaappe iitabaa kessees. Asi ba wozanan kumidi palahidabaappe ba doonan haasayees.
46 Mitä te siis minua kutsutte Herra, Herra! ja ette tee, mitä minä sanon?
“Ta geyssa ootheketa, shin yaatin ays tana, ‘Godaw, Godaw, geeti?’
47 Kuka ikänä tulee minun tyköni, ja kuulee minun sanani, ja tekee ne, sen minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
Taakko yeynne ta qaala si7idi poliya ubbay oona daaniyakko ta hinttena bessana.
48 Hän on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi, ja kaivoi syvään, ja pani perustuksen kallion päälle. Kuin siis vuo tuli, sysäsi virta sitä huonetta, ja ei voinut häntä liikuttaa; sillä se oli perustettu kallion päälle.
I keethe keexanaw ziqqi oothi, olla bookkidi, garssan de7iya zaalla bolla keethaa essida cincca uraa daanees. Di7oy di77idi he keethaa sugis, shin minthidi keexida gisho, qaaxxanaw dandda7ibeenna.
49 Mutta joka kuulee ja ei tee, se on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi maan päälle ilman perustusta, jota virta sysäsi, ja se kohta kukistui: jonka huoneen lankeemus oli suuri.
Shin ta qaala si7idi oothonay ba keethaa shafe biitta bolla keexida uraa daanees. Di7oy di77idi he keethaa sugida wode ellesidi kunddis. He keethay wolqqaama kunddethi kunddis” yaagis.
