< Luukkaan 24 >

1 Mutta ensimäisenä sabbatin päivänä, sangen varhain, tulivat he haudalle ja kantoivat hyvänhajuisia yrttejä, jotka he olivat valmistaneet, ja muutamat heidän kanssansa,
Ahin nimasani jingpi tah in, numeiho chu lhan lam'ah acheuvin, thil namtui asem u jong akichoiyun ahi.
2 Niin he löysivät kiven haudalta vieritetyksi pois,
Lhan sung lut na'a um song anakitang doh chu agamu uve.
3 Ja menivät siihen sisälle eikä löytäneet Herran Jesuksen ruumista.
Hijeh chun alut un, ahivangin Yeshua long chu amutapouve.
4 Ja tapahtui, kuin he siitä epäilivät, katso, kaksi miestä seisoi heidän tykönänsä kiiltävissä vaatteissa.
Chutia lungboi tah'a adin laitah un, mini apettah in ahung kilah in, ponbang vallah lah akisil lhone.
5 Niin he peljästyivät ja löivät kasvonsa maata päin. He sanoivat heille: miksi te elävää kuolleiden seassa etsitte?
Numei ho chu atijauvin chule amaiyu tol'ah akunlhah sah un ahi. Chuin miteni chun ahin sei lhon in, “Ipi bol'a athiho lah'a ahingdoh khat nahol uham?
6 Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös; muistakaat, kuinka hän teille sanoi, kuin hän vielä Galileassa oli,
Ama hikom'ah aumtapoi! Ama athilah a konin athoudoh tai! Galilee a aumlaiya nanaseipeh houchu geldoh un,
7 Sanoen: Ihmisen Poika pitää annettaman ylön syntisten ihmisten käsiin, ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä nouseman ylös.
Mihem Chapa michonse ho khut'a pehdoh a umding, thingpel'a akhetbeh diu, chule anithum nile thoukit ding ahi, tia anasei chu,” atilhone.
8 Ja he muistivat hänen sanansa,
Chuin amahon hiche hi anasei mongnai ti ageldoh un ahi.
9 Ja palasivat jälleen haudalta ja ilmoittivat kaikki nämät yhdelletoistakymmenelle ja kaikille muille.
Hijeh chun amaho lhan mun'a konin aseijui somlekhat ho–chule adangho jouse–thilsoh umchan seipeh dingin kintah in akile loi tauve.
10 Ja ne olivat Maria Magdalena ja Johanna ja Maria, Jakobin äiti, ja muita heidän kanssansa, jotka näitä apostoleille ilmoittivat.
Solchah ho thilsoh umchan seipeh chu Mary Magdalene, Joanna, James nu Mary, chule numei adangho jong ahiuve.
11 Ja heidän puheensa näkyi heille houraukseksi, eikä he uskoneet heitä.
Ahivangin miho ding chun athusim jah'u chu mohthu homkeo dan in agel uvin, hijeh chun atahsan tapouve.
12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja kuin hän kurkisti sisälle, näki hän ainoasti liinavaatteet pantuna, ja meni pois ihmetellen itsellänsä sitä, mikä tapahtunut oli.
Ahin Peter vang chu achomdoh in lhan veding chun alhaijel'in ahi. Abung'in aven ahileh tompon akeova um bouseh chu amun, chuin inlam akile kit in, ipi iti hitam alungdong lheh jeng tai. Emmaus Kho Lampia Yeshua Akilah
13 Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä yhteen kylään, joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen vakomitan päässä, Emaus nimeltä,
Hiche ni mama chun Yeshua nungjui mini, Emmaus kho jotna lampi, Jerusalem a pat mel sagia gamla achun ache lhone.
14 Ja puhuivat keskenänsä kaikista niistä, mitkä tapahtunut oli.
Amanin lamjot toh thilsoh umchan jouse chungchang thudol kihoulim toh akop lhon ahi.
15 Ja tapahtui heidän puhuissansa ja tutkistellessansa keskenänsä, että Jesus itse heitä lähestyi ja matkusti heidän kanssansa.
Hitiho jouse thu akihoulim lhon laiyin, Yeshua jong amatah kinloi tah in ahungin amanitoh alhon khom tai.
16 Mutta heidän silmänsä pidettiin, ettei he häntä tunteneet.
Ahivangin Pathen in ahetdoh lhon louna din aumsah e.
17 Niin hän sanoi heille: mitkä puheet ne ovat, joita te pidätte keskenänne käydessänne, ja olette murheelliset?
Aman adongin, “Nalamjot pum lhon'a chu ipi thu lom lungluttah a nakihoulim lhon hitaimo?” ati. Chomkhat akhongai lhonin, amaiso lhon lungkham na maiso apulhon in.
18 Niin vastasi yksi, Kleopas nimeltä, ja sanoi hänelle: oletkos ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä tapahtui?
Chuin amani lah a khat pa, Cleopas chun adonbut in, “Tu niphabep masanga thilsoh ho jouse helou Jerusalem miho lah'a nang bouseh hin nate,” atilhone.
19 Ja hän sanoi heille: mitä? He sanoivat hänelle: Jesuksesta Natsarealaisesta, joka oli väkevä propheta töissä ja sanoissa, Jumalan ja kaiken kansan edessä.
Yeshuan adong in, “Ipi thilsoh ho am?” ati. “Nazareth a hung kon Yeshua chunga thilsoh umchan ho,” tin aseipeh lhontai, “Ama thilkidang nasatah bolthei themgao khat anahin, chule Pathen le miho mitmu a thaneitah houhil ahi.
20 Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet antoivat ylön hänen kuoleman kadotukseen, ja ristiinnaulitsivat hänen.
Ahivangin kathempu pipui hou le adang hou lamkai hon thina chan gotna changdin themmo achan'un, chule amahon thingpel'ah akhenbeh tauve.
21 Mutta me luulimme hänen siksi, joka Israelin piti lunastaman. Ja paitsi kaikkia näitä on jo kolmas päivä tänäpänä, kuin nämät tapahtuivat.
Keihon Israel huhdoh dinga hungpa Messiah chu ahi tia kakineppiu ahi. Hiche hi nithum masanga thilsoh ahitai.
22 Mutta myös muutamat vaimot meistä ovat meitä peljättäneet, jotka varhain aamulla tulivat haudalle,
Chutichun keiho lah'a ama nungjui numei phabep khat tujingkah matah chun alhan'ah aum uvin, chule amaho ahung kileuvin kidangtah thulhut ahinpouvin ahi.
23 Ja kuin ei löytäneet hänen ruumistansa, tulivat he ja sanoivat, että he enkeleinkin näyn nähneet olivat, jotka sanoivat hänen elävän.
Amahon atahsa akiholmoi atiuvin, chule vantil amuuvin, aman Yeshua ahingkit tai ati.
24 Ja muutamat niistä, jotka meidän kanssamme olivat, menivät haudalle ja löysivät niinkuin vaimot olivat sanoneet; mutta ei he häntä nähneet.
Keiho lah'a pasal phabep khat avedingin alhaidoh un, atahbeh in, Yeshua long chu numei ho seibang chun anaum tapoi,” atilhone.
25 Ja hän sanoi heille: oi te tomppelit ja hitaan sydämestä uskomaan niitä kaikkia, mitä prophetat puhuneet ovat!
Chuin Yeshuan amani jah'a, “Vo lungthim bei miho! Themgaohon Pathen Lekhabua ajihlut ho tahsan ding hahsa nasah uve.
26 Eikö Kristuksen pitänyt näitä kärsimän ja kunniaansa käymän sisälle?
Messiah chu aloupina a alut masanga hitiho jouse hi athoh galkai ding ahi ti kichen tah a kivetsah anahilou ham?” ati.
27 Ja hän rupesi Moseksesta ja kaikista prophetaista, ja selitti heille kirjoitukset, jotka hänestä olivat.
Chuin Yeshuan amani chu Mose le themgao lekhasut hojouse le Pathen Lekhabu jousea kipat in ama chungchang hilchet abolpeh in ahi.
28 Ja he lähestyivät kylää, johonka he menivät, ja hän teetteli itsensä edemmä käymään.
Hiche pet a hi amaho Emmaus kho lhung koncha ahitauve. Yeshua chu achejom ding dan in aum'in,
29 Ja he vaativat häntä, sanoen: ole meidän kanssamme, sillä ehtoo joutuu ja päivä on laskenut; ja hän meni olemaan heidän kanssansa.
ahin amanin alho lhonin, “Tujan keini komah gehtan, ajeh chu avaigei tai,” atilhone. Hitichun ama jong amani chutoh alhon tai.
30 Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi heidän kanssansa, otti hän leivän, kiitti, mursi ja antoi heille.
Anne dinga atoulhah uchun, aman changlhah chu alan phatthei aboh'e. Chuin ahehbal in amani chu apen ahi.
31 Niin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.
Chupettah chun amit lhon ahung hahdoh in, chule amanin koi ahichu ahinhedoh lhon tai. Chuin hiche pettah chun Ama amangtai!
32 Ja he sanoivat keskenänsä: eikö meidän sydämemme meissä palanut, kuin hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille kirjoitukset?
Amani khat in khat jah'a asei lhon in, “Lampia ikihoulim uva Pathen Lekhabu hilchet abola chu ilungchang lhon kileojap bang louham?” atilhone.
33 Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin, ja löysivät ne yksitoistakymmentä koossa ja ne, jotka niiden kanssa olivat,
Chule hiche nidan kah sung mama chun Jerusalem langah akile lhon tai. Chua chun seijui somlekhat le adang amahotoh anakikhom khom ho amulhon in,
34 Jotka sanoivat: Herra on totisesti noussut ylös ja ilmaantui Simonille.
amahon, “Pakai chu tahbeh in athoudoh tai! Peter henga akilah'e!” tin ahinseiyuve.
35 Ja he juttelivat heille, mitä tiellä tapahtunut oli, ja kuinka hän heiltä oli tuttu leivän murtamisessa.
Chuin Emmaus khoa pat hung tenin jong amani thusim, Yeshua aheng lhona lampia akijot laiyuva ahung kilah dan, chule changlhah ahin hebal phat'a ahin hetdoh lhondan, aseilhon in ahi.
36 Mutta kuin he näitä puhuivat, seisoi itse Jesus heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Chule chutia asei laitah uvin, Yeshua alah uva hetmanlou kah'in anadingin ahi. Aman ahinseiyin, “Chamnan naumpiu hen!” ahinti.
37 Niin he hämmästyivät ja peljästyivät, ja luulivat näkevänsä hengen.
Ahivangin amaho abonchauvin atijauvin akichauvin, thilha mudan'in akigel uve!
38 Ja hän sanoi heille: mitä te pelkäätte? ja miksi senkaltaiset ajatukset tulevat sydämeenne?
“Ipi jeh a kicha nahiu ham?” tin ahin dongin, “Ipi bol'a nalung sungu chu lungthoina a dim ham?
39 Katsokaat käsiäni ja jalkojani, että minä itse olen: ruvetkaat minuun ja katsokaat; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin näette minulla olevan.
Kakhut veuvin, kakeng veuvin, nanghon keima mong mong kahinai ti namu uve. Nei tham uvin lang thilha kahilou hi hechen un, ajeh chu thilhan tahsa mel tua neimu bangu hi aneipoi,” ati.
40 Ja kuin hän nämät sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.
Thu aseitoh thon akhut le akeng avetsah in ahi.
41 Mutta koska ei he vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: onko teillä tässä mitään syötävää?
Chutichun amaho tahsan loutah in adingjing nalaiyun, kipana le lungdon nan adimset un ahi. Chuin aman ajah uva, “Neh ding nanei uvam?” ahinti.
42 Niin he panivat hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa ja vähän kimalaisen hunajaa.
Amahon nga kikang khat apeuvin ahi,
43 Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä.
chule aman hichu anen amahon aveuve.
44 Niin hän sanoi heille: nämät ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille, kuin minä vielä tiedän kanssanne olin; sillä kaikki pitää täytettämän, mitä kirjoitettu on Moseksen laissa ja prophetaissa ja psalmeissa minusta.
Chuin Aman aseiyin, “Masanga nangho toh iumkhom laiyuva, kanaseipeh soh nahi tauve, Kei chungchang thudol Mose danthua, themgao ho lekhabua, chule labua kisun jouse chu guilhung ding ahi,” ati.
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, kirjoituksia ymmärtämään,
Chuin aman alungkot u Pathen Lekhabua thuho ahetthei nadiuvin ahonpeh in ahi.
46 Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,
Chuin aseitai, “Henge, masanglai a pat'a chu Messiah hi thohgim ding chule thiding chule anithum ni le athilah'a kona thoudoh ding tia anakisun ahi.
47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.
Hitia jong hi anakisun ahi, hiche thuhi namtin jouse henga amin thaneina'a seiphonga umding ahi, Jerusalem a kipan ding: ‘Chonset ngaidamna alung hei jousea dingin aume.’
48 Mutta te olette näiden todistajat.
Nangho hicheho jouse hettohsah nahiuve.
49 Ja katso, minä lähetän minun Isäni lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaat Jerusalemissa siihenasti kuin te puetetaan voimalla korkeudesta.
Chuleh tua Lhagao Theng kahinsol peh ding nahiuve, kapa anakitepna banga. Ahin Lhagao Theng ahung'a van'a kon thilboltheina nadimset tokah uvin hiche khopi a hin um uvin,” ati.
50 Niin hän vei heidät ulos hamaan Betaniaan, ja nosti kätensä ja siunasi heitä.
Chuin Yeshuan amaho chu Bethany langah apuiyin, vanlam'a akhut alhangin amaho chu phatthei aboh'e.
51 Ja tapahtui, kuin hän heitä siunannut oli, erkani hän heistä ja meni ylös taivaasen.
Amaho phatthei aboh laitah in, amaho chu adalhan chule van langah lahtou vin aumtai.
52 Mutta kuin he häntä kumartaneet ja rukoilleet olivat, palasivat he Jerusalemiin suurella ilolla,
Hijeh chun amahon amachu ahouvun chuin Jerusalem lamah kipana dimset pumin ahung kile tauve.
53 Ja olivat aina templissä, kiittivät ja kunnioittivat Jumalaa. Amen!
Chuin aphat jouseu chu houin ah Pathen vahchoinan amang tauve.

< Luukkaan 24 >