Luukkaan 23
1 Ja kaikki heidän joukkonsa nousi ylös, ja he veivät hänen Pilatuksen tykö.
Bantu bangi balanyamuka, nekutwala Yesu kuli Pilato.
2 Ja he rupesivat kantamaan hänen päällensä, sanoen: tämän me löysimme kansaa viettelevän ja kieltävän keisarille veroa antamasta ja sanovan itsensä olevan kuninkaan Kristuksen.
Lino balatatika kumubepeshela Yesu eti, “Twalamucana muntu uyu kayungaula bantu ba mushobo wetu. Walikwambila bantu eti tucileke kusonka musonko kuli mwami wa ku Loma. Kayi ukute kwambeti ni Mupulushi Walaiwa kayi eti emwami.”
3 Niin Pilatus kysyi häneltä, sanoen: oletkos Juudalaisten kuningas? Hän vastasi häntä ja sanoi: sinäpä sen sanot.
Lino Pilato walamwipusha Yesu eti, “Sena njobe, Mwami wa ba Yuda?” Yesu walakumbuleti, “Mulamba mobene.”
4 Mutta Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle: en minä löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä.
Pilato walambila bamakulene beshimilumbo nebantu bonse basa eti, “Ame kuliya mulandu ngondacana pa muntu uyu.”
5 Mutta he kävivät päälle, sanoen: hän kehoittaa kansan, opettain koko Juudeassa, ja on ruvennut Galileasta hamaan tähän asti.
Nsombi balo balayuminina kumubepeshela kabambeti, “Layungaulunga ne kufulunganya bantu pakwiyisha kwakendi mucishi conse ca Yudeya. Walatatikila ku Galileya lino mpaka lashiki ne kuno.”
6 Mutta kuin Pilatus kuuli Galileaa manittavan, kysyi hän, josko hän Galileasta oli.
Pilato mpwalanyumfweco walepusheti, “Sena uyu muntu nimwine Galileya?”
7 Ja kuin hän ymmärsi, että hän Herodeksen läänistä oli, lähetti hän hänen Herodeksen tykö, joka myös silloin oli Jerusalemissa.
Lino mpwalanyumfwa kwambeti Yesu ukute kufuma mucishi ncalikwendelesha Helode, walamutuma kuli Helode uyo walikuba mu Yelesalemu pa cindico.
8 Kuin Herodes näki Jesuksen, ihastui hän sangen suuresti; sillä hän oli jo kauvan aikaa häntä halainnut nähdäksensä, että hän oli paljon hänestä kuullut, ja toivoi häneltä jonkun ihmeen näkevänsä,
Helode mpwalabona Yesu walakondwa, pakwinga lyonse walikunyumfwa mbili yakendi. Neco walikuyanda kumubona. Walikuyandishisha kwambeti akamubonepo kensa cikankamanisho.
9 Ja kysyi häneltä moninaisista; mutta ei hän mitään häntä vastannut.
Neco Helode walamwipusha mipusho ingi, nsombi Yesu nendi liya kumukumbulapo ciliconse.
10 Niin ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoivat ja kantoivat kovin hänen päällensä.
Bamakulene beshimilumbo ne beshikwiyisha ba Milawo balesa pepi nekutatika kumubepesha cangofu.
11 Mutta Herodes huovinensa katsoi hänen ylön, ja pilkkasi häntä, pani hänen päällensä valkian vaatteen, ja lähetti jälleen Pilatuksen tykö.
Helode nebashilikali bakendi balamuseka Yesu ne kumunyansha. Lino balamufwalika cakufwala cabwami, nekumubwesha kuli Pilato.
12 Sinä päivänä tuli Pilatus ja Herodes ystäviksi keskenänsä; sillä he olivat ennen vihamiehet olleet keskenänsä.
Kufuma busuba ubo Helode ne Pilato balatatika kunyumfwana pakwinga balikuba bapatana.
13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylimmäiset papit ja valtamiehet ja kansan.
Lino Pilato walabunganya bamakulene beshimilumbo ne beshikwendelesha kayi ne bantu bonse.
14 Ja sanoi heille: te olette tämän ihmisen minulle tuoneet niinkuin kansan häiritsiän, ja katso, minä olen häntä tutkinut teidän edessänne ja en löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä, joista te kannatte hänen päällensä,
Lino walabambileti, “Uyu muntu mulamulete kuli njameti nkayungaula bantu, lino ame ndamwipushu mwense kamulipo, ndacana kwambeti liya mulandu pamakani onse ngomwa mwambanga.
15 Eikä Herodeskaan; sillä minä lähetin teidät hänen tykönsä, ja katso, ei häneltä yhtään hengen rikosta ole tehty.
Helode neye liya kucanapo mulandu pali uyu muntu, weco neye lamubweshe kuli afwe. Kamubona uyu muntu liya kwinsapo mulandu wakufwilapo.
16 Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästää.
Neco ndimukwipowa ne kumusungulula.”
17 Mutta hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden vallallensa.
Nomba Pilato lyonse walikubasungululila kayili umo pabusuba bwa Pasika.
18 Niin koko joukko huusi ja sanoi: ota tämä pois, ja päästä meille Barabbas,
Nsombi bonse bantu balolobesha pamo eti, “Ashinwe muntu uyu, mutusungwilile Balabasi.”
19 Joka oli kapinan ja miestapoin tähden, kuin kaupungissa tapahtunut oli, vankiuteen heitetty.
Balabasi uyu walasungwa pakwinga walapanga cimfulunganya mucishi ne kushina bantu.
20 Niin Pilatus taas puhui heille ja tahtoi Jesuksen päästää.
Nsombi Pilato walikuyanda kumusungulula Yesu, neco walamba nabo bantu basa kayi.
21 Mutta he huusivat sitä vastaan, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä!
Nomba nabo balolobesheti, “Mupopeni palusanda! Mupopeni!”
22 Mutta hän sanoi kolmannen kerran heille: mitäs hän pahaa teki? en minä löydä yhtään hengenrikosta hänessä: sentähden tahdon minä häen rangaistuna päästää.
Pilato walabambila bantu kabutatu eti, nomba lenshi cani caipa uyu? Ame ndacana kwambeti liya mulandu ngwelakufwilapo. Neco ndimukwipowa nekumusungulula.
23 Mutta he kävivät päälle suurella äänellä, pyytäin häntä ristiinnaulittaa. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai vallan.
Nsombi bonse bayuminina kolobesheti, “Welela kupopwa palusanda.” Lino Pilato walakomwa kumaswi ayo.
24 Ja Pilatus tuomitsi heidän anomisensa jälkeen,
Neco Pilato walapingula kwelana ne ncobalikusenga bantu baseti cinshike.
25 Ja päästi sen heille, joka kapinan ja miestapon tähden oli vankiuteen heitetty, jota he anoivat; mutta Jesuksen antoi hän heidän haltuunsa.
Pilato walasungulula Balabasi uyo walaleta cimfulunganya nekushina bantu ngobalasenga. Yesu bamwinse kwelana mbuli kuyanda kwabo.
26 Ja kuin he hänen veivät ulos, käsittivät he yhden, Simonin Kyrenistä, joka maalta tuli, ja panivat hänen päällensä ristin, sitä Jesuksen jäljessä kantamaan.
Bashilikali balamumanta Yesu kwambeti benga bamupope. Balakumana ne Shimoni waku Kulene, nkafuma muminshi. Balamwikata nekumunyamwisha lusanda kwambeti akonkenga panyuma pa Yesu.
27 Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja vaimoja, jotka häntä itkivät ja parkuivat.
Bantu bangi balikumukonkela. Pakati pabo palikuba batukashi bali kabalila nekunyumfwa kwipilwa pacebo ca Yesu.
28 Niin Jesus käänsi itsensä heidän puoleensa, ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkäät minua itkekö, vaan itkekäät itse teitänne ja teidän lapsianne;
Lino Yesu walapilibuka ne kubambileti, “Amwe mobatukashi ba ku Yelusalemu mutalilila ame sobwe, nsombi mulilile mobene kayi ne bana benu.
29 Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.
Pakwinga masuba nakashike bantu mpoti bakambengeti, ‘Bakute colwe batukashi balabula kusemapo nekuyamwishapo!’
30 Silloin he rupeevat sanomaan vuorille: langetkaat meidän päällemme, ja kukkuloille: peittäkäät meitä.
Pacindico nibakasenge malundu eti, ‘Kamutuwila’ Kayi netucina eti, ‘Tufwekeleleni.’
31 Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu?
Nomba lino na kulico kulinjame ndecitondo catontola, nomba nikukabeconi kuli njamwe mobitondo byayuma?”
32 Niin vietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahantekiää surmattaa.
Balamanta ba kapondo babili kwambeti benga bapopwe pamo ne Yesu.
33 Ja kuin he siihen siaan tulivat, joka Pääkallon paikaksi kutsutaan, siinä he hänen ristiinnaulitsivat ja ne pahantekiät, yhden oikialle ja toisen vasemmalle puolelle.
Mpobalashika kumusena walikukwiweti cifupa ca mutwi, balapopa Yesu palusanda. Kopeloko balapopako bakapondo basa palusanda, umbi kululyo naumbi kucipiko.
34 Niin sanoi Jesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
Yesu walambeti, “Ta, kamubalekelela pakwinga nkabacinshi ncobalenshinga.” Lino balensa nsolo nekuyabana byakufwala byakendi.
35 Ja kansa seisoi ja katseli, mutta päämiehet pilkkasivat häntä heidän kanssansa ja sanoivat: muita hän vapahti, vapahtakaan itsensä, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.
Bantu balikuba bemana popelapo kabebela. Nomba bamakulene ba Bayuda abo kabaweluluka Yesu nekwambeti, “Walapulusha bambi, lino neye alipulushe mwine, na ni Mupulushi uyo Walaiwa ne Lesa.”
36 Ja huovit myös pilkkasivat häntä, menivät ja kokottivat hänelle etikkaa,
Bashilikali naboyo balamuseka, balesa pepi nekumupa waini wasasa eti anwe.
37 Ja sanoivat: jos olet Juudalaisten kuningas, niin vapahda itse sinus.
Nekumwambileti, “Na njobe Mwami wa Bayuda, lipulushe omwine.”
38 Oli myös hänestä päällekirjoitus Grekan, Latinan ja Hebrean puustaveilla kirjoitettu: Tämä on Juudalaisten kuningas.
Pelu palusanda palikuba palembweti, “Uyu emwami wa ba Yuda.”
39 Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä.
Kapondo umo walikuba wapopwa pamo ne Yesu, walamucobola Yesu eti, “Sena ntobe mupulushi washomeshewa? Lipulushe nenjafwe utupulushe.”
40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?
Nsombi umbi walakalilila munendi nekumwambileti, “Sena obe nkotini Lesa? Tulapopwa pamo twense mu mapensho.
41 Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt.
Nsombi afwe tobabili twelela kupopwa pakwinga tulatambulunga cilambo celela pa bintu mbyotwalikwinsa. Lino uyu neye kuliya caipa ncalensapo.”
42 Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas.
Lino walambila Yesu eti “Mukanganuke mwakesa mu Bwami bwenu.”
43 Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.
Lino Yesu walamwambileti, “Cakubinga ndakwambilinga lelo, nukekale nenjame mu Paladaiso.”
44 Ja se oli lähes kuudes hetki, ja pimeys tuli kaiken maan päälle, hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.
Lino cindi mpocalashika pa 12 koloko, kwalaba mushinshe pacishi conse kushikila 3 koloko,
45 Ja aurinko pimeni, ja templin esivaate repesi kahtia,
lino cikwisa calikucala mu Ng'anda ya Lesa calatwamuka pakati.
46 Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiis minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.
Lino Yesu walolobesha ne liswi lya pelu eti, “Ta mushimu wakame ndaubiki mumakasa enu.” Mpwalapwisha kwambeco, walafwa.
47 Mutta kuin sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: tosin oli tämä ihminen hurskas.
Mukulene wa bashilikali mpwalaboneco, walalumbaisha Lesa, ne kwambeti, “Nicakubinga uyu muntu walikuba walulama.”
48 Ja kaikki kansa, joka sinne katselemaan meni, kuin he näkivät, mitä siellä tapahtui, löivät rintoihinsa ja palasivat kotiansa.
Naboyo bantu bangi balikuba babungana kabebela, mpobalabona calenshika balabwelela kumanda kwabo nkabayakulyuma pantiti ne kungumana.
49 Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana ja vaimot, jotka häntä Galileasta seuranneet olivat, näkivät nämät.
Bantu bonse balikumwinshiba Yesu, ne batukashi basa balamukonkela baku Galileya, balemana patali kababona byonse byalenshika.
50 Ja katso, raatimie, nimeltä Joseph, joka oli jalo ja hurskas mies,
Kwalikuba muntu walikukwiweti Yosefe walikwikala mumushi wa Alimateya mucishi ca Yudeya. Walikuba umo wamulibunga lya Nkuta inene ya Bayuda, walikuba muntu uli cena walemekwa
51 Joka ei ollut mieltynyt heidän neuvoonsa ja tekoonsa, syntynyt Arimatiassa, Juudalaisten kaupungissa, joka myös itse odotti Jumalan valtakuntaa:
nendi wali kupembelela kwisa kwa Bwami bwa Lesa.
52 Tämä meni Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista,
Uyu muntu walaya ku musenga Pilato citumbi ca Yesu.
53 Ja otti sen alas ja kääri liinavaatteesen ja pani sen hautaan, joka kallioon hakattu oli, johonka ei yksikään ennen pantu ollut.
Lino walaselusha citumbi palusanda ne kupombela mucikwisa caina, walamubika mu cumbwe ca mulibwe umo mwalikuba mutana mubikwapo muntu uliyense.
54 Ja se oli valmistuspäivä, ja sabbati lähestyi.
Bwalikuba busuba bwakulibambila pakwinga busuba bwa Sabata bwalikuba pepi kutatika.
55 Niin vaimot seurasivat jäljestä, jotka hänen kanssansa tulleet olivat Galileasta, ja katselivat hautaa, ja kuinka hänen ruumiinsa pantu oli.
Batukashi baku Galileya basa balikukonkela Yesu balaya ne Yosefe akubona cumbwe mwalabika citumbi ca Yesu.
56 Mutta he palasivat ja valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; vaan sabbatina he lepäsivät lain käskyn jälkeen.
Balabwelela ku ng'anda a kubamba mafuta anunkila cena. Lino pabusuba bwa Sabata, balapumwina kwelana ne Milawo Lesa njalapa Mose.
