Luukkaan 22
1 Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.
Ya dupen n ki pia dabinli jaanma, yaama n yi mi pendima jaanma, den nagini.
2 Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.
Bi kopadicianba yudanba leni li balimaama bangikaaba den lingi ban baa tieni maama ki kpa Jesu, kelima bi den jie ku niligu.
3 Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.
Sutaani den kua Jesu pali nni, wani ban go yi yua Isikalioto, yua n den tie bi piiga n niliediba siiga yendo.
4 Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.
O den gedi ki ban juogi leni bi kopadicianba yudanba leni U Tienu diegu jiidi kaaba yudanba wan baa tieni maama ki janbi Jesu, ki teni ban cuo o.
5 Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.
Bi pala den mani boncianla, bi den niani o ke bi baa teni o i ligi.
6 Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.
O den tuo ki ji ya lingi wan baa baa ya folu ki janbi Jesu ki teni ba ke ku niligu ki bani.
7 Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,
Ya dupen n ki pia dabinli jaanma dana siiga, lan den bili ban kodi mi pendima jaanma pebiga ya daali den pundi.
8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.
Jesu den soani Pieli leni Jan ki yedi ba: “Gedi mani ki ban ŋanbi ti po mi pendima jaanjiema tin je.”
9 Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?
Bi den buali o: “A bua tin ŋanbi ma le?”
10 Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.
O den goa ki yedi ba: “Diidi mani, yi ya kua u dogu nni ya yogunu, yi baa tuogi o joa ke o bugi li ñincuali. Yin ŋoadi o mani ki ban kua wan baa kua ya diegu nni,
11 Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?
ki yedi li kani diedaano: 'Canbaa yedi a daa: Mini leni n ŋoadikaaba n baa je mi pendima jaanjiema ya candieli nni ye le?
12 Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.
O baa waani yi li dietuadili, yaali n yaba ke yaala n dagidi kuli ye lienni. Yin ŋanbi mani lankani.”
13 Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.
Bi den gedi ki ban sua ke li bonla kuli tie nani wan waani ba maama. Bi den ŋanbi mi pendima jaanjiema.
14 Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.
U yogunu n den pundi Jesu den kali u saajekaanu kani, wani leni bi tondiba.
15 Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.
O den yedi ba: “N den bua ŋali boncianla ki taani leni yi ki je ya pendima jaanjiema tie na ŋali ki daa laa fala.
16 Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.
Kelima n kadi ki waani yi ke n kan go je ma ŋali man baa tieni ki dudi U Tienu diema nni.”
17 Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.
Lani o den taa ki tadiñokaaga ki tuondi U Tienu ki yedi: “Yi kuli n ga mani li bonñokaala na ki boagidi.
18 Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.
N yedi yi moala liiga, n kan go ño duven, ŋali U Tienu diema n baa cua ya yogunu.”
19 Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;
O go den taa dupen ki tuondi U Tienu ki cabidi ki teni ba ki yedi: “Line n tie n gbannandi min puni yaadi yipo. Ya tiendi mani yeni ki ya tiadi npo.”
20 Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
Ban den dini ki gbeni, o den taa ki tadiñokaaga ki teni ba ki yedi: “Ya bonñokaala n tie na tie n soama yaama n wuli yi po ki teni ke U Tienu ŋantaadipaano kua.
21 Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.
Ama diidi mani, yua n baa janbi nni ya nuu n taani ki ye leni nni u saajekaanu na.
22 Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!
O joa Bijua caa nani nani lan diani ki bili opo maama. Ama fala baa ye leni ya nilo n baa janbi o.”
23 Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?
Bi den cili ki buali bi yaba, bi siiga yua n baa tieni laa bonla.
24 Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.
Mi niama moko den fii bi siiga ke bi bua ki bandi bi siiga yua n cie bi kuli.
25 Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.
Jesu den yedi ba: “I nilanbuoli badiba die ba leni u paalu, yaaba n mabindi ba mo teni ke bi yi ba bi nitodikaaba.
26 Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.
Lan da tie yeni yi ya kani. Ama, yi siiga yua n cie yi kuli n tua nani ki bonwaaga yeni, yua n tugi li yuli mo n tua nani o naacemo yeni.
27 Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.
Hme n cie o yua, yua n kaa u saajekaanu kani ki baa je bi, bi yua n tendi mi jiema? Yua n kaa ki baa je kaa? Ama mini wani n ye yi siiga nani yua n tendi mi jiema yeni.
28 Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.
Yinba, yi tie yaaba n den juuni ki ye leni nni n biigima kuli nni ki pundi ŋali moala.
29 Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:
Lanyaapo nani n Baa n bili ke n baa ke n baa je li bali maama, n moko bili ke li baa tua yi po yeni
30 Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
ke yi baa ti yaa di ki go ñu n saajekaanu kani n diema nni, ki kaa i balikalikaani po, ki jia Isalele piiga n buoliedi buudi.”
31 Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.
Jesu go den yedi: “Simono, Simono, diidi, Sutaani den mia ke wan baa u sanu ki yagi yi kuli nani ban yagini ŋalikama maama yeni.
32 Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.
De n mia U Tieni apo ke a dandanli n da gbali. A ya ti lebidi ki guani n kani ŋan ya paagidi a kpiiba pala.”
33 Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.
Pieli den goa ki yedi o: “N daano, n bogini ki baa ye leni a baa li kpaadi dieli po leni mi kuuma po kuli.”
34 Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.
Jesu den yedi o: “Pieli, n waani a, dinla ñiagu ŋali ke ku kootongu daa mua, a baa nia taalima taa ke ŋaa bani nni.”
35 Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.
Lani Jesu den buali bi kuli: “Min den soani yi ke yii kubi ligiboagili, kaa kubi sancenboagili leni cacaadi yeni, yi den luo liba bi?” Bi den yedi o: “Liba kuli.”
36 Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.
O den yedi ba: “Ama moala liiga, yua n pia ligiboagili, wan taa li, yua n pia sancenpoagili wani mo n taa li, yua n kaa pia jugisiega wan kuadi o kpalibu ki da.
37 Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.
Kelima n yedi yaala n diani npo kuli baa tieni ki dudi: 'Bi den coadi ki taani o leni bi nikpaba.' Li baa tieni ki dudi moala.”
38 Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.
Bi den yedi o: “Ti daano, diidi ki le, jugisiemu lie ye ne.” O den yedi ba: “Li dagidi.”
39 Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.
Jesu den ñani ki gedi olife tiidi juali po nani wan yen maani ki ca maama. O ŋoadikaaba den yegi leni.
40 Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.
Wan den pundi li kani, o den yedi ba: “Ya jaandi mani ke yin da ti kua mi tulinma nni.”
41 Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,
Lani, o den piadi bi kani nani o nilo n baa lugidi li tanli lin baa ya bianu, ki gbaani ki jaandi ki tua:
42 Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.
“N Baa, a ya tuo, ŋan ñani n kani ya tadiñokaaga n tie na min da ño, de lan da tua mini ka n bua yaala, kali fini n bua yaala.”
43 Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.
Laa yogunu maleki den ñani tanpoli ki doagidi opo o yuli.
44 Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.
Li paboancianli den kubi o ke o jaandi ki pugidi. O manmanñima den tua nani mi soama yeni ki condi tiipo.
45 Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,
Wan den jaandi ki gbeni, o den guani o ŋoadikaaba kani ki sua ke bi goagoa kelima bi paboanli po.
46 Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.
O den yedi ba: “Be n teni ke yi goa? Fii mani ki ya jaandi ke yin da kua mi tulinma nni.”
47 Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.
Jesu n da den maadi, ku niligu den cua, ke ban yi yua Judasa, bi piiga n niliediba siiga yendo, ye bi liiga. O den nagini Jesu ki baa gobini o.
48 Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?
Jesu den yedi: “Judasa, a baa gobini o Joa Bijua yeni ki janbi o?”
49 Kuin ne, jotka hänen ympärillänsä olivat, näkivät, mitä tuleva oli, sanoivat he hänelle: Herra, emmekö me lyö miekalla?
Yaaba n den ye leni Jesu n den laa yaala n baa tieni, bi den buali o ki yedi: “Ti daano, tin pedi ba mu jugisiemu bi?”
50 Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palveliaa ja hakkasi pois hänen oikian korvansa.
Bi siiga yendo den pedi ki joandi bi kopadicianba bado naacemo jientubili.
51 Mutta Jesus vastaten sanoi: sallikaat tähän asti tulla. Ja kuin hän rupesi hänen korvaansa, paransi hän sen.
Jesu den yedi: “cedi mani yeni.” O den sii o joa yeni tubili ki paagi li.
52 Mutta Jesus sanoi niille, jotka häntä vastaan olivat tulleet, ylimmäisille papeille ja templin haltioille ja vanhimmille: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä.
Lani Jesu den yedi bi kopadicianba yudanba leni U Tienu diegu jiidikaaba yudanba leni bi nikpeliba, bani yaaba n den taani ki cua ki baa cuo o: “Yi cua ki kukubi mu jugisiemu leni yi jiani nani yi lingi o sanjialo yeni?
53 Minä olin joka päivä teidän kanssanne templissä, ja ette ojentaneet kättä minun päälleni; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.
Min den ye leni yi daali kuli U Tienu diegu nni, yii den cuo nni, ama moala yi ji pia folu ke li biigili paaciamu mo n die.”
54 Niin he kiinni ottivat hänen ja taluttivat, ja veivät hänen sisälle ylimmäisen papin huoneesen. Mutta Pietari seurasi taampana.
Bi den cuo jesu ki gedini bi kopadiciaba bado diegu nni. Pieli den ŋua foagima.
55 Ja niin he virittivät valkian keskelle kartanoa, ja ynnä yhdessä istuivat, istui myös Pietari heidän seassansa.
Ban den cuoni mi fantama u luolu siiga, ki taani ki ka ki yie, pieli den kali leni ba.
56 Mutta kuin yksi piika näki hänen valkian tykönä istuvan, katsoi hän hänen päällensä, ja sanoi: tämä oli myös hänen kanssansa.
Yaa jafanba n tuuni ku diegu yeni niinni siiga yendo den laa o ke o ka mi fantama kani, ki noanli o ki yedi: “O joa na moko den ye leni o.”
57 Vaan hän kielsi hänen ja sanoi: vaimo, en minä tunne häntä.
Pieli den nia ki yedi o: “A-a, pua ne, mii bani o.”
58 Ja vähän hetken perästä näki toinen hänen, ja sanoi: sinä myös olet yksi heistä. Pietari sanoi: ihminen, en ole.
Lan yen waamu, nitoa den laa o ki yedi: “A moko tie bi niba yeni siiga yua yo?” Pieli den goa ki yedi: “A-a mii tie.”
59 Ja lähes yhden hetken perästä todisti myös toinen, sanoen: totisesti tämä oli myös hänen kanssansa; sillä hän on Galileasta.
Lan den waagi waamu, nitoa moko den ñi ki yedi o: “Moamoani lige, o joa na moko den ye leni o, kelima o tie Galile yua yo.”
60 Niin Pietari sanoi: ihminen, en minä tiedä, mitäs sanot. Ja kohta, vielä hänen puhuissansa, lauloi kukko.
Pieli den goa ki yedi o: “A-a, mii bani ŋan maadi yaala.” Lanyogunu ŋali ke o daa maadi ku kootongu den mua.
61 Ja Herra käänsi itsensä ja katsoi Pietarin päälle, ja Pietari muisti Herran puheen, kuin hän hänelle sanoi: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.
O Diedo den jigidi ki diidi Pieli. Pieli ji den tiadi wani o Diedo n yedi o ya maama na: “Ku naa ñiagu, ŋali ke ku kootongu daa mua, a baa nia taalima taa ke ŋaa bani nni.”
62 Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
O den ñani ki ban mua leni li paboanli.
63 Mutta miehet, jotka Jesusta kiinni pitivät, pilkkasivat häntä ja löivät häntä,
Yaaba n den kubi Jesu den ñuadi o ki pua o
64 Peittivät hänen silmänsä, ja löivät häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: arvaa, kuka se on, joka sinua löi.
ki fini o nunga li cabili ki tua: “Hme pua ŋa? Bandi o.”
65 Ja paljon muuta pilkkaa sanoivat he häntä vastaan.
Bi go den sugidi o sugitoadi boncianla.
66 Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
Lan den yendi, Jufinba cancannikpeliba taancianli, lani n tie bi kopadicianba yudanba leni li balimaama bangikaaba leni bi nikpeliba, den taani ki gedini Jesu bi taanli kani ki yedi o:
67 Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
“A ya tie U Tienu n gandi yua, ŋan waani ti.” Jesu den goa ki yedi ba: “N ya waani yi la yi kan dugi n maama po.
68 Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
N ya buali yi liba mo, yi kan guani nni pu.
69 Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
De moala liiga, o Joa Bijua baa yaaka u paaciamu kuli daano U Tienu jienu po.”
70 Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
Bi kuli den yedi o: “Lanwani, a tie U Tienu Bijua yo?” O den goa ki yedi ba yinba yiba n yedi, n tie wane.”
71 Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.
Lanyaapo bi den yedi biyaba: “siedinba ki go tie tiladi. Tinba tiba ti gbadi la o ñoabu nni.”
