Luukkaan 22
1 Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.
Na wo nyori, duklume ma ci ca cari to yoten diker kunkar wiyeu, ci cuwoti yabkau dadom.
2 Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.
Liyab wabebo kange nob mulangkabo, cin mwerkan dor, na ci fiya ci twalum Yeecu, La ci nuwa tai nibeti.
3 Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.
La bwekelkele dokenmor Yahuda Iccariyati, wo wiin mor kwob culombo yobeu.
4 Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.
Yahuda ya Liyab wabebo kange nabarub kwenebo nin, cin tokkangi kambo ca miyam Yeecu ti cineneu.
5 Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.
Cin bilangi, takeu cin ciya ciyan ne co kyemer.
6 Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.
Con ciya, La co do nurewo ca nekeng co ti cinen neu wo kebo tiber nubereu.
7 Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,
8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.
Nyori Yecu twom Bituru kange yuwana, yici ti, “kom ya ko ka bati cari yabka ko, wo ba catiye.
9 Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?
Cin yii co, “Fee mu cwiti nyo ka bati cuwe?”
10 Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.
Con ciya ci, “to no kom doken cinar lor di, kange wabkan nii kangetum ki tabwir mwenger, ko bwanten co luwe ca domtiye.
11 Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?
“Ko yii nii luwe kom ki, “nii meranka yinen “fe ku fabubeu, fiye ma cam cari ti kange bi bei tomange me?”
12 Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.
Can nung kimen kuwe dur ywelum ywela dii. Kom ka batiyo wi.
13 Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.
La cin ya, cin fiya dong-dong na wo co yii ciye, cin kam bati cari yabkako.
14 Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.
Fiya ca ka cariko lam, con yiken kange bi bei tomange ceu.
15 Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.
Con yii ci, “mi dilanti ducce nan ca corito wo kange kom, nyim re nan nuwa, dotange.
16 Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.
min yi kom, “ma ma cati tak yaken ciko bi diye Liyar kwama a dim tiye.
17 Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.
Yeecu tu kweleu, bwikoko ca ne buka kange ri, cin tiki, “tu wo na kom tikangum bwiti kime.
18 Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.
Min yi kom man ma no mwem bi tutti ti tak yaken ciko bi diye Liyar kwamaro a boutiye,
19 Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;
Yeecu tu carito bwiko ca bu kange ri con wulangum cin neci, yi ci ti, “wo bwimi ci ne komme, ko ma wo na bulanka mi ko ce.
20 Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
Cin tu kweleu bwiko cariko, con toki, “kwele wo na norro fwir ceu, bwiyale mi wo ci a corti ker kimereu.
21 Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.
Dii ko ti yora, kang niwo ko a miye, ye tiye wii kange mo fiye caka cari.
22 Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!
Bi bwe nifire an cu na wo ci yowe. La kwannen mo nii wo ma miye tiyeu.
23 Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?
La cin yoten ci ti tokkangi bwitici we nii curo a miye co tiye.
24 Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.
Kwalkange kwenu more ciye dor, we nii na dure.
25 Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.
Con yi ci, Liyab nubo nyombo kwama, teluwe dor cir kange buro ki bi kwang kere dor cireu, ciki cuwo ci ki nubo ma dikero keng tiye.
26 Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.
Mani a yilati nyo kange kom, nyori nii wo na dur more kime ri a yilam bwe biduware, kange nii wo yori La gwammeu, a yilam canga.
27 Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.
Nyori wo na dur gwammeu, co ci yime kaka na wo canga makimen nangen tiye?
28 Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.
Kimeu kom kange mo, cuwa mik.
29 Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:
Min yoti kom dor liyarek na wo temi yoti ye dor Liyareu,
30 Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
na ko ca, nako no kange mo, mor Liyare mi, kom yi kutile dumbo kwob culombo yob wo Iciraila ceu.
31 Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.
Siman, siman, bulangi, Bwekelkele do a neco mo, na co kwom nen na bi kate.
32 Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.
Min kwob mwen dilo bilenkere mwe a yarde, no mo yilau tak ri, ne keb mwebo be kwamer.
33 Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.
Bituru yi co, “teluwe min kam bati man ya kange mo Fucina kange bwar.
34 Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.
Yeecu yi co, “min yii neng Bituru, fiya na bicake mob kiyange ri, mwan ko nyomka mik kiriti taar.
35 Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.
La Yeecu yi ci, “Fiyo cuwo ma twom kom, man ki Liinge, cwaye kime kange tau, ye ka fiya be? Cin ciya co, “Mani”
36 Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.
La con yi ci, “caneko, wo ki cwaye kimere ca tu, kange cwaye kulene. Wo man ki yari ca miyem belle ce ca tiyenu.
37 Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.
Mi yii komti, “dike mulangum dor mire an dim.
38 Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.
La cin yi co ki, “teluwe, to kero kange wo yob”. Con yi ci, “La dim”.
39 Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.
Yecu cu bang zaitun na wo ciki mare, bi bei tomange ce bwanten co.
40 Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.
La ci Lamri, Yecu yi ci, “kom kwob dilo kati kom doken mor cuwaka.
41 Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,
Con dubam ci kutanbo yora, con cunken bitine, kwob dilo,
42 Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.
ki. “Te no mun ciya ri, tum kwele wo minen, kebo cwika mik, womweu a mani.
43 Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.
La bi bwe tomange kwama wusake cerkangu dii cinen, neco bikwanti.
44 Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.
La co mor dotange dur, con yokten kwobka diloko, La mukti cero yilam na bwiyale yaru ti bitine.
45 Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,
La con kwenu fiye kwobka diloko nin, con yilaken fiye bi bei tomange ce nin. Co fiya ci da dumti wori ciki fir neret.
46 Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.
Con me ci, “Ye bwi ki da dumtiye? Ko kwen ko kwob dilo kati kom doken mor cuwala.
47 Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.
Co tok kero ti wiri, nubo ducce cerkangu kange Yahuda, wiin mor kwob culombo yobe ti cinen kaba. Con bou bidom kange Yecu con korkan co.
48 Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?
La Yecu yi co “Yahuda, muki miye bi bwe nifire ki kor kanka ka?”
49 Kuin ne, jotka hänen ympärillänsä olivat, näkivät, mitä tuleva oli, sanoivat he hänelle: Herra, emmekö me lyö miekalla?
La nubo woro wari kange Yecu to dike wo bwitiye ri, cii ki, “teluwe nyo to ci ki kuleng ka?”
50 Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palveliaa ja hakkasi pois hänen oikian korvansa.
La wiin more ciye to canga liya wabe, to cewo caktiyereu mwatam.
51 Mutta Jesus vastaten sanoi: sallikaat tähän asti tulla. Ja kuin hän rupesi hänen korvaansa, paransi hän sen.
Yecu ki, “Cuwati nyo”, con ke tu ceu, nyori twam”.
52 Mutta Jesus sanoi niille, jotka häntä vastaan olivat tulleet, ylimmäisille papeille ja templin haltioille ja vanhimmille: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä.
Yecu yi liya nob wabe kange nubo durko bi kur kwamareu kange nubo durko ci ciya co beu, 'ki, ka ceru ki kulenti kange danti ka ta nii kuye ka?
53 Minä olin joka päivä teidän kanssanne templissä, ja ette ojentaneet kättä minun päälleni; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.
Fiya cuwa mika kom kang-kang mor bi kur kwama reu ka yo bo kang minen. Wo kakuk kimek, kange bikwan kumtacile.
54 Niin he kiinni ottivat hänen ja taluttivat, ja veivät hänen sisälle ylimmäisen papin huoneesen. Mutta Pietari seurasi taampana.
Cin tam co, cin yaken ki co Lo nii wabe durko. Bituru bwen cinen ti kutang.
55 Ja niin he virittivät valkian keskelle kartanoa, ja ynnä yhdessä istuivat, istui myös Pietari heidän seassansa.
Biko ci kwerum kira tiber lor bolange reu, cin cin yironken yiye, Bituru yiken tiber ciyer.
56 Mutta kuin yksi piika näki hänen valkian tykönä istuvan, katsoi hän hänen päällensä, ja sanoi: tämä oli myös hänen kanssansa.
Kange nawiye canga to co, wori ci yim cunga kirak, con to co ti con toki, “Nii wuro wii kange co”.
57 Vaan hän kielsi hänen ja sanoi: vaimo, en minä tunne häntä.
La Bituru webkangum, ki nawiye ma nyom cobo.
58 Ja vähän hetken perästä näki toinen hänen, ja sanoi: sinä myös olet yksi heistä. Pietari sanoi: ihminen, en ole.
Bi cor di, kange to co, yi ki. “Mo wiin more ciye” Bituru ki “bwayile, ma kebo”
59 Ja lähes yhden hetken perästä todisti myös toinen, sanoen: totisesti tämä oli myös hänen kanssansa; sillä hän on Galileasta.
Bwiko kene wiineu, kange ywim metenco, “Bilenke, nii wo wii kange co.
60 Niin Pietari sanoi: ihminen, en minä tiedä, mitäs sanot. Ja kohta, vielä hänen puhuissansa, lauloi kukko.
Bituru ki, nii man nyom bo dike mo tok tiye”, dancan ca dibo tokka kereko bar bi cake mob kiyange.
61 Ja Herra käänsi itsensä ja katsoi Pietarin päälle, ja Pietari muisti Herran puheen, kuin hän hänelle sanoi: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.
Teluwe, yila to Bituru, La Bituru kwa ki kero Yecu yi ceu, fiya cuwo ci wariyeu, “Fiya na bi cake mob kiyange duwen ri, mwan wengkan ye kiriti taar.
62 Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
Bituru yaken kale cii wiye kambo ken.
63 Mutta miehet, jotka Jesusta kiinni pitivät, pilkkasivat häntä ja löivät häntä,
La nubo ci yo to Yecu tiye buwo malli co.
64 Peittivät hänen silmänsä, ja löivät häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: arvaa, kuka se on, joka sinua löi.
Kambo fini celtiye ri, nubo dur nibero mwerkangi fiye wiin, Liya nob wabe bo kange nob mulangkab, cin doken kico fiye nyime ciye, ciki, “no mo kiritti di yi nyo”
65 Ja paljon muuta pilkkaa sanoivat he häntä vastaan.
La con yi ci, “no nyikom di mani ka ciyati”,
66 Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
Kakaa me kom di kan kar men ti.
67 Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
Min yi ki no mwo Krisiti ri yi nyo, La con yi ci ki “No yi komri mani ka yonmti.
68 Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
Tano mwe kom kerdi mani ka yiye ti
69 Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
Fo ya ciko kab, mi bwe nifire an yiken kanko caktiyer kwama.
70 Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
La gwam ciye cin yi co ki, mo bi bwe kwama ka? Yecu kar cinen “Kom ka tiki nye”.
71 Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.
La cin toki, “ye bwi ba do kange warke tiye? Bo ki bwibi ban nuwa nyi co”
