< Luukkaan 20 >
1 Ja tapahtui yhtenä niistä päivistä, kuin hän kansaa opetti templissä ja saarnasi evankeliumia, tulivat ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja vanhimmat,
Ligono limonga, Yesu peavi mukuwula vandu mu Nyumba ya Chapanga na kuvakokosela Lilovi la Bwina, vakulu va kuteta na vawula va malagizu ga Chapanga geampeli Musa na vagogo va Vayawudi, vamhambili.
2 Ja puhuivat hänelle, sanoen: sanos meille, millä vallalla sinä tätä teet? eli kuka sinulle tämän vallan on antanut?
Vakajova, “Utijovelayi! Wikita mambu aga kwa uhotola gani?” Ndi yani mweakupelili uhotola wenuwo?
3 Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä kysyn myös teiltä yhtä asiaa, vastatkaat minua.
Yesu akavajovela, “Na nene yati nikuvakota likotesi,
4 Oliko Johanneksen kaste taivaasta, vaiko ihmisiltä?
wu, uhotola wa Yohani wa kubatiza, wahumili kwa Chapanga amala kwa vandu?”
5 Niin he ajattelivat itsellänsä, sanoen: jo me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis uskoneet?
Vakakotana vene kwa vene, “Tikajova wahumili kwa Chapanga, yati akutikota, ‘Ndava kyani mwamsadiki lepi?’
6 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin kaikki kansa kivittää meidät; sillä he uskoivat, että Johannes oli propheta.
Nambu tikajova wahumili kwa vandu, vandu voha yati vakutikoma na maganga, muni woha visadika kuvya Yohani avi mlota wa Chapanga.”
7 Ja he vastasivat, ettei he tietäneet, kusta se oli.
Vakamyangula, “Timmanyi lepi kwegahumili.”
8 Niin sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
Yesu akavajovela, “Na nene nikuvajovela lepi nikita mambu genago kwa uhotola wa yani.”
9 Niin hän rupesi sanomaan kansalle tämän vertauksen: yksi mies istutti viinamäen ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja meni muille maille kauvaksi aikaa.
Yesu akayendelela kuvajovela luhumu ulu, “Mundu mmonga alimili mgunda wa mizabibu, avakodishi valimaji, kangi akahamba mulugendu mbaka mulima wa kutali, akatama kwenuko magono gamahele.
10 Ja ajallansa lähetti hän palvelian peltomiesten tykö, että he antaisivat hänelle viinamäen hedelmästä. Mutta ne peltomiehet pieksivät sen ja lähettivät pois tyhjänä.
Lukumbi lwa kubena mizabibu mundu mwenuyo, amtumili mvanda waki akatola lilundu laki kuhuma ku mgunda. Nambu valimaji wa mumgunda wula vakamtova mvanda yula vakamvinga mawoko gawaka.
11 Ja hän lähetti vielä toisen palvelian; mutta he myös sen pieksivät, ja pilkkasivat, ja lähettivät pois tyhjänä.
Mkolo mgunda amtumili kavili mvanda yungi, nambu vene mewawa vakamtova na kumliga na kumvinga mawoko gawaka.
12 Ja hän lähetti vielä kolmannen. Mutta he myös sen haavoittivat ja syöksivät ulos.
Kangi akamutuma mvanda wa datu, mwenuyo ndi vakamulemasa na kumtaga kuvala.
13 Niin viinamäen isäntä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rakkaan poikani: kuin he hänen näkevät, niin he karttavat häntä.
Mkolo mgunda yula akahololela, ‘Yati nikita kyani? Yati nikumtuma mwana vangu ngayuyoyo wa chiganu, manya mwenuyo yati vakumtopesa.
14 Mutta kuin peltomiehet sen näkivät, ajattelivat he itsellänsä, sanoen: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, että perintö tulis meidän omaksemme.
Nambu valimaji vala, pevamuweni, vakajovesana, mwenuyu ndi mhali waki. Hinu timkomayi muni uhali waki uvya witu!’
15 Ja he syöksivät ulos hänen viinamäestä ja tappoivat. Mitä viinamäen isäntä on tekevä heille?
Ndi, vakamuwusa kuvala ya mgunda wula wa mizabibu, vakamukoma.” Yesu akavakota, “Mkolo mgunda yula yati akuvakita kyani valimaji vala?”
16 Hän tulee ja hukkaa nämät peltomiehet, ja antaa viinamäen muille. Kuin he sen kuulivat, sanoivat he: pois se!
“Yati ibwela kuvakoma valimaji venavo, na kuvapela vangi mgunda wenuwo.” Vandu pevayuwini genago, vakajova, “Lepi! Gakotoka kuhumila hati padebe.”
17 Mutta hän katsahti heidän päällensä ja sanoi: mitä se on, mikä kirjoitettu on: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut nurkkakiveksi?
Nambu Yesu akavalolokesa na kuvakota. Mayandiku Gamsopi aga mana yaki kyani? Liganga levabeli vajengaji, hinu ndi liganga likulu la kutumbula pakujenga.
18 Jokainen joka lankee sen kiven päälle, se runnellaan; mutta jonka päälle se lankee, sen hän musertaa.
Mundu yoyoha akagwilila panani ya liganga lenilo yati idenyekana hipandi hipandi, na liganga lenilo lakamgwilila mundu yoyoha ndi likumuyaga nyiminyimi.
19 Ja pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysivät häntä sillä hetkellä kiinni ottaa, vaan he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli.
Vawula va Malagizu na vakulu va kuteta vamanyili kuvya luhumu lwenuwo ukuvavala vene, ndi vaganayi kumkamula bahapo, nambu vayogwipi vandu.
20 Ja he vartioitsivat häntä ja lähettivät väijyjät, jotka piti itsensä hurskaiksi teettelemän, että he hänen puheessa saisivat kiinni, ja antaisivat ylön esivallalle ja maanvanhimman haltuun.
Vamlandili cha papipi. Kangi vakavatuma vamang'omesi, vevajidekisi vandu vabwina muni vamyonja kwa malovi gaki, vakitili genago muni vahotola kumkamula na kumgotola muuhotola wa mkulu wa mkowa.
21 Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, me tiedämme, ettäs oikein sanot ja opetat, etkä katso ihmisen muotoa, vaan opetat Jumalan tien totuudessa.
Vamang'omesi vala vakamjovela, “Muwula timanyili kuvya wijova na wiwula mambu gachakaka, wala nakumlola mundu pamihu ndi wiwula uchakaka munjila ya Chapanga.
22 Sopikko meidän antaa keisarille veroa, taikka ei?
Ndi utijovela, wu! Chabwina amala, lepi tete kulipa kodi kwa nkosi wa ku Loma?”
23 Mutta kuin hän ymmärsi heidän kavaluutensa, sanoi hän heille: mitä te minua kiusaatte?
Nambu Yesu amanyili likoka lavi, akavajovela,
24 Osoittakaat minulle veroraha, kenenkä kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat ja sanoivat: keisarin.
“Munilangisa salafu ya lishonga. Wu, pamihu na liina ndi vya yani?” Vakamyangula, “Vya nkosi wa ku Loma.”
25 Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
Yesu akavajovela, “Hinu mumpela nkosi wa ku Loma vyaki nkosi wa ku Loma na mumpela Chapanga vyaki Chapanga.”
26 Ja ei he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa, vaan ihmettelivät hänen vastaustansa, ja vaikenivat.
Vahotwili lepi kumyonjola hati kwa lilovi limonga palongolo ya vandu, vakakangasa kwa mayangula gaki vakaguna.
27 Niin tulivat muutamat Saddukealaisista, (jotka kieltävät ylösnousemisen, ) ja kysyivät häneltä,
Kangi Vasadukayu, vevijova kuvya vevafwili viyuka lepi, vakambwelela Yesu, vakajova,
28 Sanoen: Mestari, Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolee, jolla emäntä oli, ja se kuolis lapsetonna, niin hänen veljensä pitää sen vaimon ottaman ja veljellensä siemenen herättämän.
“Muwula, Musa atiyandikili ngati mlongo mundu afwili na amlekili mdala waki changali vana, yikumgana mhaja waki amhalayi lipwela mwenuyo, muni ambabakisila vana mlongo waki.
29 Niin oli seitsemän veljeä: ensimäinen otti emännän ja kuoli lapsetonna.
Hinu, kwavili na valongo saba va lukolo lumonga. Mhaja wavi agegili mdala, afwili changaleka mwana.
30 Ja toinen otti sen vaimon, ja se myös kuoli lapsetonna.
Mbena waki yula akamhala lipwela, mwene mewa afwili changali mwana,
31 Ja kolmas otti myös sen: ja niin kaikki seitsemän, eikä jättäneet lapsia, ja kuolivat.
hati mbena waki wa datu akamhala, mambu gakavya galagala voha saba vafwili, changali kuvelekisa vana.
32 Kaikkein viimein kuoli myös vaimo.
Pamwishu, mdala yula afwili.
33 Sentähden ylösnousemisessa, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? sillä kaikki seitsemän ovat sen vaimonansa pitäneet.
Wu, palukumbi lwa vevafwili kuyukiswa, mdala yula alavya mdala wa yani? Muni agegiwi na voha saba.”
34 Ja Jesus vastaten sanoi heille: tämän maailman lapset naivat ja huolevat; (aiōn )
Yesu akayangula, “Vandu va lusenje lwa hinu vigega na kugegewa, (aiōn )
35 Mutta ne, jotka otolliseksi tulevat sille maailmalle ja ylösnousemiselle kuolleista, ei he nai eikä huole; (aiōn )
Nambu vala vevahaguliwi na veviganikiwa kupewa wumi wa mulima wula, na kuyukiswa kula kuhuma kwa vevafwili, vigega lepi amala kugegewa. (aiōn )
36 Sillä ei he enään kuolla taida; sillä he ovat enkelien kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapset, että he ovat ylösnousemisen lapset.
Chakaka vifwa lepi kavili ndava viwanangana na vamitumu va kunani kwa Chapanga, ndi vana vaki Chapanga, ndava ya kuyukiswa kwavi.
37 Mutta että kuolleet ylösnousevat, sen on myös Moses pensaan tykönä osoittanut, kuin hän sanoi Herran Abrahamin Jumalaksi ja Isaakin Jumalaksi ja Jakobin Jumalaksi.
Hati, Musa atilangisi njwe, kuvya vevafwili yati viyukiswa, mu Mayandiku Gamsopi. Pamihu ga padahi pepiyaka motu, akumuluwula Bambu Chapanga ngati Chapanga wa Ibulahimu na Chapanga wa Izaki na Chapanga wa Yakobo.
38 Mutta ei Jumala ole kuolleiden Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.
Mwene, lepi Chapanga wa vevafwili nambu kwa vamumi, ndava muni kwa mwene voha vilama.”
39 Niin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja sanoivat: Mestari, oikein sinä sanoit.
Vawula va malagizu vangi va Musa vakajova, “Muwula, uvayangwili hotohoto!”
40 Ja ei he rohjenneet häneltä mitään enempää kysyä.
Vandu vala vayogwipi kumkota kavili makotesi gangi.
41 Niin hän sanoi heille: kuinka he sanovat Kristuksen Davidin pojaksi?
Yesu akavakota, vandu vijova wuli, Kilisitu Msangula ndi mwana wa chiveleku cha Daudi?
42 Ja David itse sanoo Psalmiraamatussa: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,
Muni Daudi mwene ajovili muchitabu cha Zabuli, Bambu, amjovili Bambu wangu, Tama muchiwoko changu cha kulyela
43 Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
hati nivavika makoko vaku pahi pa magendelu gaku.
44 Koska siis David kutsuu hänen Herraksensa, kuin hän on hänen Poikansa?
Ngati Daudi akumkemela mwene, Bambu, hinu yihotoleka wuli, kuvya mwana waki?
45 Mutta kuin kaikki kansa sen kuuli, sanoi hän opetuslapsillensa:
Yesu avajovili vawuliwa vaki palongolo ya vandu voha,
46 Kavahtakaat kirjanoppineita, jotka tahtovat käydä pitkissä vaatteissa ja ottavat hyväksi tervehdykset turulla, ja ylimmäiset istuimet synagogissa, ja ylimmäiset siat ehtoollisissa,
“Mujiyangalila na vawula va Malagizu ga Chapanga geampeli Musa, vevigana kugendagenda kuni vawalili magwanda gatali. Vigana kujambuswa chakufugwamila pandu pakugulisila vindu, kutama muvigoda vya kulongolo mu nyumba za kukonganekela Vayawudi, kutama muvigoda vya kulongolo ku mselebuko.
47 Jotka syövä leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset: heidän pitää saaman sitä raskaamman tuomion.
Vinyaga nyumba za vapwela kwa kuchenjela, na viyupa kwa Chapanga lukumbi lutali, muni valolekanayi na vandu kuvya vabwina. Yati vihamuliwa neju kuliku vangi!”