Luukkaan 18
1 Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,
He also taught them by a parable how they ought always to pray and never to lose heart.
2 Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
"There was a certain town," he said, "a judge who had neither reverence for God, nor respect for man.
3 Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.
"In that same town there was a widow who came again and again before him, saying, "‘Do for me the justice of my adversary.’
4 Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,
"For a while he would not, but afterwards he said to himself, ‘Though I have neither reverence for God nor regard for man,
5 Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.
"‘yet because this woman annoys me I will give her justice, lest by her continual coming she wear me out.’
6 Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:
"Listen" said the Lord, "to what this unjust judge says.
7 Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?
"And will not God see justice done to his elect who are crying unto him day and night, even if he seems to delay helping them?
8 Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
"I tell you that he will quickly see justice done to his elect! Nevertheless, when the Son of man comes, will he find faith upon the earth?"
9 Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:
Moreover he spoke this parable to some who trusted in themselves because they were righteous, and looked down upon the rest.
10 Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.
"Two men are going up to the temple to pray; the one a Pharisee, the other a tax-gatherer.
11 Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.
"The Pharisee stood apart and thus began to pray by himself. "‘O God, I thank thee that I am not like the rest of men, extortioners, rogues, adulterers, or even like this tax gatherer;
12 Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.
"‘I fast twice a week, I pay tithes of all my possessions.’
13 Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!
"But the tax-gatherer, standing far back, would not lift up so much as his eyes to heaven, but kept beating his breast and saying, "‘O God be merciful to me, the sinner!’
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
"I tell you that this man went down to his house justified rather than the other; for every one who exalts himself shall be humbled; but he who humbles himself shall be exalted."
15 Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.
And they kept bringing their babies for him to touch them; but when his disciples saw it they began to rebuke them.
16 Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
But Jesus called for the babies. "Let the little children come to me," he said, "do not hinder them; for of such is the kingdom of heaven.
17 Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.
"I tell you in solemn truth that whoever will not receive the kingdom of God like a little child, he will never get into it."
18 Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin? (aiōnios g166)
A ruler put this question to him. "Good teacher, what shall I do to inherit eternal life?" (aiōnios g166)
19 Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.
"Why are you calling me ‘good’?"said Jesus to him; "no one is good but God.
20 Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.
"You know the commandments. "Do not commit adultery, Do not murder, Do not steal, Do not bear false witness, Honor your father and mother."
21 Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.
"All of these," he replied, "I have kept from my youth up."
22 Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.
And receiving this reply, Jesus said to him. "One thing you are still lacking. Sell all that you have and give it to the poor, and you shall have treasure in heaven. Then come and follow me."
23 Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.
But when he heard these words he became deeply grieved, for he was exceedingly rich.
24 Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;
Jesus looked at him and said. "How hard it is for those who have money to enter into the kingdom of God!
25 Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.
Why, it is easier for a camel to go through the eye of a needle than for a rich man to enter into the kingdom of God."
26 Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
"Who then can be saved?" exclaimed his hearers.
27 Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.
"Things that are impossible with men," he answered them, "are possible with God."
28 Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.
Then Peter said, "Look! we have left our homes and followed you."
29 Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,
And he said to them, "In Solemn truth I tell you that there is no one who, for the sake of the kingdom of God, has left houses, or wife, or brother, or parents, or children,
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.
Then he took the twelve aside and told them. "See, we are on our way to Jerusalem, and all prophets regarding the son of Man will be fulfilled.
32 Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.
"He will be betrayed to the Gentiles, and be mocked, and shamefully treated, and spit upon;
33 Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
"and they will scourge and kill him; and the third day he will rise again."
34 Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.
But they understood none of these sayings. His words were a mystery to them, and they did not know what he meant.
35 Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,
As Jesus drew near to Jericho, there was a blind man who sat by the wayside begging.
36 Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?
He heard the crowd passing and asked what the matter was.
37 He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.
They told him, "Jesus of Nazareth is passing by."
38 Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!
Then he shouted out, saying, "Jesus, son of David, take pity on me!"
39 Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!
Those who went ahead began to reprove him and to tell him to be still; but he kept clamorously shouting all the more, "Son of David, take pity on me!"
40 Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,
So Jesus stopped and ordered him to be brought to him. When he was come near to him he asked him
41 Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.
"What do you want me to do for you?" "Lord," he answered, "that I might see again."
42 Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.
"Receive your sight," said Jesus, "your faith has saved you."
43 Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.
Instantly he regained his sight and followed Jesus, giving glory to God; and all the people who saw it gave praise to God.
