Luukkaan 17
1 Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
UJesu wathi kubafundi bakhe: “Izinto ezenza abantu benze isono zizakuba khona kodwa maye kulowomuntu ezizafika ngaye.
2 Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
Bekungaba ngcono kuye ukuphoselwa olwandle kubotshelwe imbokodo entanyeni yakhe kulokuba yena akhubekise omunye walaba abancinyane ukuthi enze isono.
3 Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
Ngakho lina ziqapheleni. Nxa umfowenu esenza isono, mkhuze, kuthi nxa ezisola, mthethelele.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
Nxa engakonela kasikhombisa ngosuku lunye, ebuye kuwe kasikhombisa esithi, ‘Ngiyaxolisa,’ mthethelele.”
5 Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
Abapostoli bathi eNkosini, “Yengeza ukholo lwethu!”
6 Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
Waphendula wathi, “Nxa lilokukholwa loba kukuncinyane njengentanga yemastadi, lingathi kulesisihlahla somabhulosi, ‘Quphuka lapha uyowela olwandle,’ sizalilalela.
7 Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
Kesithi omunye wenu ulesisebenzi, silima loba siselusa izimvu. Kambe kungenzeka yini ukuthi nxa isisebenzi singena sivela emasimini athi kuso, ‘Kulungile, hlala phansi udle’?
8 Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
Kambe kayikuqala athi, ‘Lungisa ukudla kwami, ulungele ukungiphakela ngize ngidle, nginathe; ngemva kwalokho lawe usungadla, unathe’?
9 Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
Angasibonga na isisebenzi ngoba senze lokho ebesikuyaliwe na?
10 Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
Kunjalo lani nxa selenzile konke okuthiwe likwenze kufanele lithi, ‘Siyizinceku ezingafanelanga; sesenze kuphela lokho okungumlandu wethu.’”
11 Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
Ngalesosikhathi eseqonde ukuya eJerusalema, uJesu wahamba ngendlela esemngceleni phakathi kweSamariya leGalile.
12 Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
Wathi efika komunye umuzi, wahlangabezwa ngamadoda alitshumi ayelobulephero. Ema bucwala,
13 Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
amemeza ngelizwi elikhulu athi, “Jesu, Nkosi, sihawukele!”
14 Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
Wathi ewabona wathi kuwo, “Hambani liyoziveza kubaphristi.” Athi esahamba ahlambuluka.
15 Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
Omunye wawo wathi ngokubona ukuthi usesilile waphenduka, edumisa uNkulunkulu ngelizwi elikhulu.
16 Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
Wazilahla phansi ezinyaweni zikaJesu wambonga, yena wayengumSamariya.
17 Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
UJesu wabuza wathi, “Kanti kabahlanjululwanga bonke abalitshumi yini? Bangaphi abanye abayisificamunwemunye na?
18 Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
Ubengekho yini obengabuya azoletha udumo kuNkulunkulu ngaphandle kwalo owezizweni na?”
19 Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
Wasesithi kuye, “Phakama uhambe; ukukholwa kwakho kukusilisile.”
20 Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
Ngesinye isikhathi uJesu ebuzwe ngabaFarisi ukuthi umbuso kaNkulunkulu wawuzafika nini, waphendula wathi, “Umbuso kaNkulunkulu kawuzi ngendlela yokucubungula kwenu ukuma kwezinto,
21 Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
njalo abantu kabayikutsho bathi, ‘Nanku lapha,’ loba bathi, ‘Nanko laphaya,’ ngoba umbuso kaNkulunkulu uphakathi kwenu.”
22 Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
Wasesithi kubafundi bakhe, “Siyeza isikhathi lapho elizaloyisa khona ukubona olunye lwezinsuku zeNdodana yoMuntu kodwa kalisoze lilubone.
23 Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
Abantu bazalitshela bathi, ‘Nanguyana laphaya!’ kumbe, ‘Nangu lapha!’ Lingathatheki ngabo.
24 Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
Ngoba ngosuku lwayo iNdodana yoMuntu izakuba njengombane ophazima ukhanyise umkhathi kusukela ngapha kusiyafika ngale.
25 Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
Kodwa kumele iqale ihlupheke ezintweni ezinengi njalo ilahlwe yilesisizukulwane.
26 Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
Njengoba kwakunjalo ensukwini zikaNowa, kuzakuba njalo ensukwini zeNdodana yoMuntu.
27 He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
Abantu babesidla, benatha, bethathana njalo besendiselana kwaze kwafika usuku uNowa angena ngalo emkhunjini. Kwasekufika uzamcolo wababhubhisa bonke.
28 Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
Kwakunjalo futhi ngezinsuku zikaLothi. Abantu babesidla, benatha, njalo bethenga, bethengisa, behlanyela njalo besakha.
29 Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
Kodwa ngosuku uLothi aphuma ngalo eSodoma, umlilo lesalufa kwathululeka kuvela ezulwini kwababhubhisa bonke.
30 Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
Kuzakuba njalo langosuku lapho iNdodana yoMuntu ifika.
31 Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
Ngalolosuku kakho ozakuthi ephezulu ophahleni lwendlu yakhe, impahla zakhe ziphakathi, ehle ukuyazithatha. Njalo kakho osensimini ozakuyathatha loba yini.
32 Muistakaa Lotin emäntää.
Khumbulani umkaLothi!
33 Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
Lowo ozama ukulondoloza impilo yakhe izamlahlekela, lalowo olahlekelwa yimpilo yakhe uzayilondoloza.
34 Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Ngiyalitshela, kuzakuthi ngalobobusuku abantu bebabili embhedeni omunye uzathathwa, kodwa omunye atshiywe.
35 Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Abesifazane ababili bazabe bechola elitsheni ndawonye; omunye uzathathwa omunye atshiywe. [
36 Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Ababili bazabe besensimini; oyedwa uzathathwa omunye atshiywe.]”
37 Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
Babuza bathi, “Ngaphi, Nkosi?” Waphendula wathi, “Lapho okulesidumbu khona, kulapho okuqoqana khona amanqe.”
