< Luukkaan 17 >

1 Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
And he said to his disciples: It is impossible that scandals should not come: but woe to him through whom they come.
2 Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
It were better for him, that a millstone were hanged about his neck, and he cast into the sea, than that he should scandalize one of these little ones.
3 Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
Take heed to yourselves. If thy brother sin against thee, reprove him: and if he do penance, forgive him.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
And if he sin against thee seven times in a day, and seven times in a day be converted unto thee, saying, I repent; forgive him.
5 Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
And the apostles said to the Lord: Increase our faith.
6 Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
And the Lord said: If you had faith like to a grain of mustard seed, you might say to this mulberry tree, Be thou rooted up, and be thou transplanted into the sea: and it would obey you.
7 Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
But which of you having a servant ploughing, or feeding cattle, will say to him, when he is come from the field: Immediately go, sit down to meat:
8 Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
And will not rather say to him: Make ready my supper, and gird thyself, and serve me, whilst I eat and drink, and afterwards thou shalt eat and drink?
9 Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
Doth he thank that servant, for doing the things which he commanded him?
10 Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
I think not. So you also, when you shall have done all these things that are commanded you, say: We are unprofitable servants; we have done that which we ought to do.
11 Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
And it came to pass, as he was going to Jerusalem, he passed through the midst of Samaria and Galilee.
12 Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
And as he entered into a certain town, there met him ten men that were lepers, who stood afar off;
13 Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
And lifted up their voice, saying: Jesus, master, have mercy on us.
14 Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
Whom when he saw, he said: Go, shew yourselves to the priests. And it came to pass, as they went, they were made clean.
15 Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
And one of them, when he saw that he was made clean, went back, with a loud voice glorifying God.
16 Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
And he fell on his face before his feet, giving thanks: and this was a Samaritan.
17 Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
And Jesus answering, said, Were not ten made clean? and where are the nine?
18 Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
There is no one found to return and give glory to God, but this stranger.
19 Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
And he said to him: Arise, go thy way; for thy faith hath made thee whole.
20 Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
And being asked by the Pharisees, when the kingdom of God should come? he answered them, and said: The kingdom of God cometh not with observation:
21 Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
Neither shall they say: Behold here, or behold there. For lo, the kingdom of God is within you.
22 Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
And he said to his disciples: The days will come, when you shall desire to see one day of the Son of man; and you shall not see it.
23 Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
And they will say to you: See here, and see there. Go ye not after, nor follow them:
24 Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
For as the lightening that lighteneth from under heaven, shineth unto the parts that are under heaven, so shall the Son of man be in his day.
25 Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
But first he must suffer many things, and be rejected by this generation.
26 Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
And as it came to pass in the days of Noe, so shall it be also in the days of the Son of man.
27 He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
They did eat and drink, they married wives, and were given in marriage, until the day that Noe entered into the ark: and the flood came and destroyed them all.
28 Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
Likewise as it came to pass, in the days of Lot: they did eat and drink, they bought and sold, they planted and built.
29 Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
And in the day that Lot went out of Sodom, it rained fire and brimstone from heaven, and destroyed them all.
30 Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
Even thus shall it be in the day when the Son of man shall be revealed.
31 Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
In that hour, he that shall be on the housetop, and his goods in the house, let him not go down to take them away: and he that shall be in the field, in like manner, let him not return back.
32 Muistakaa Lotin emäntää.
Remember Lot’s wife.
33 Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
Whosoever shall seek to save his life, shall lose it: and whosoever shall lose it, shall preserve it.
34 Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
I say to you: in that night there shall be two men in one bed; the one shall be taken, and the other shall be left.
35 Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Two women shall be grinding together: the one shall be taken, and the other shall be left: two men shall be in the field; the one shall be taken, and the other shall be keft.
36 Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
They answering, say to him: Where, Lord?
37 Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
Who said to them: Wheresoever the body shall be, thither will the eagles also be gathered together.

< Luukkaan 17 >