Luukkaan 14
1 Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.
Ligono Limonga la Kupumulila, Yesu ahambili kulya chakulya, kunyumba ya chilongosi mmonga wa Vafalisayu, na vandu vakavya kumlingulila.
2 Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.
Palongolo ya Yesu avi mundu mweavi na utamu wa kuhimba higa
3 Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.
Yesu akavakota vawula va malagizu ga Chapanga geampeli Musa na Vafalisayu, “Wu, mhilu wijova wuli, chabwina amala chabwina lepi, kumlamisa mundu Ligono la Kupumulila?”
4 Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.
Nambu vene vakaguna. Yesu akamtola mundu yula na kumlamisa, akamleka ahambayi.
5 Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?
Kangi akavajovela, “Yani pagati yinu mweavi na mwana waki amala ng'ombi yaki yeyidumbukili muchiliva nakuyihumisa bahapo, ndava mu Ligono la Kupumulila?”
6 Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.
Nambu vene nakuhotola kumyangula.
7 Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:
Yesu akavalola vavagongoliwi chavajihagulila vigoda vya palongolo, ndi akavajovela,
8 Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,
“Ngati mundu akugongolili, kundowa ukotoka kutama pavigoda vya palongolo, Pangi agongoliwi yungi mkulu kuliku veve.
9 Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.
Mweavagongolili mwavoha nyenye vavili, yati ibwela na kukujovela, ‘Uwuka atama uyu.’ Penapo yati wikola soni na kuhamba kutama pandu pa mwishu.
10 Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.
Ngati mundu akugongolili kundowa, veve uhamba ukatama muvigoda vya mumbele, muni mweakugongolili yula, paibwela yati akukujovela, ‘Wankozi wangu yima ubwela utama pa vigoda vya palongolo.’ Penapo yati utopela pavandu voha, vevatamili pamonga na veve.
11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Muni mundu yoyoha mweakujikwiha yati iheleswa, na yeyoha mweakujihelesa yati ikwihiwa.”
12 Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.
Kangi akamjovela mwaigongolela yula, “Ngati uvatendelekili vandu chakulya cha muhi amala kimihi, kotoka kuvagongolela vankozi vaku amala valongo vaku amala veutamanila nawu papipi vevavi na vindu vyamahele, muni na vene vihotola kukugongolela ndava na kukuwuyisila chewavahengili.
13 Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:
Nambu peundelekela chakulya cha mselebuko, vagongolela vangangu na vevagogodili higa vangagenda na vangalola,
14 Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.
na veve yati umotisiwa muni uvagongolili vangahotola kukuwuyisila. Nambu Chapanga yati akuwuyisila gabwina mu ligono la kuyukiswa vandu vabwina.”
15 Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.
Mmonga wa vala vavatamili na Yesu pameza, akajova amotisiwa mundu yula mweibwela kuyla chakulya cha mselebuko Muunkosi wa Chapanga!
16 Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,
Yesu akamjovela, “Mundu mmonga atendekili mselebuko uvaha, na kuvagongolela vandu vamahele.
17 Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.
Palwahiki lukumbi lwa kulya, amtumili mvanda waki akavakemela vevagongoliwi, ‘Mbwela, kila chindu chitendelekiwi!’
18 Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
Nambu voha, mmonga na kugelekela yungi vakutumbula kujova chondi pepayi. Mundu wa kutumbula akamjovela, mvanda yula, ‘Niguli mgunda yikunigana nihamba nikaulola pepayi yati nibwela lepi.’
19 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
Na yungi akajova, ‘Niguli ng'ombi kumi za kulimila nihamba kuzilinga kulima chondi unilekekesa.’
20 Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
Na yungi akajova, ‘Nigegili mdala ndava ya genago, nakuhotola kubwela.’”
21 Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.
“Mtumisi yula akawuya na kumjovela bambu waki mambu goha. Mkolo nyumba yula akayoma na kumlagiza mvanda waki, ‘Kita kanyata uhamba munjila yivaha na tunjila twa muji ukavaleta vangangu na vangagenda na vangalola na vevagogodili higa.’
22 Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.
Mtumisi yula Paawuyili kuhuma kweatumiwili akamjovela, ‘Bambu, goha geukalagizi gahengiki, nambu pakona pandu pakutama vandu.’
23 Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.
Bambu yula akamjovela mvanda. Uhamba munjila yivaha na tunjila twa muji, ukavakamula vandu kuyingila munyumba yangu yimema.
24 Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.
Nikuvajovela nyenye, voha vevatumbwili kugongolewa, kawaka hati mmonga, mweimywanga chakulya cha mselebuko wangu!”
25 Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:
Msambi wa vandu walongosini na Yesu, mwene akang'anamuka na kuvajovela,
26 Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Mundu yoyoha mweibwela kwa nene yikumgana aniganayi neju nene, kuliku kumgana dadi waki na nyina waki na mdala waki na vana vaki na valongo vaki na valumbu vaki, pamonga na wumi waki, changakita ago, nakuhotola kuvya muwuliwa wangu.
27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Mundu yoyoha yula mwangagega msalaba waki na kunilanda mwenuyo nakuhotola kuvya muwuliwa wangu.
28 Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?
Wu, yani pagati yinu mweigana kujenga mnala nakutama hoti pahi, kuvalanga mashonga kumanya ngati avi nagu gegitosha kumalakisa kujenga?
29 Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,
Ngati lepi, akatumbula kujenga mkingisa, nakuhotola kumalakisa vandu voha vevilola yati vakumuheka.
30 Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.
Yati vijova, Mundu uyu atumbwili kujenga. Nambu nakuhotola kumalakisila!
31 Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
“Wu, Nkosi yani mweigana kuhamba kutovana ngondo na Nkosi yungi, nakutama hoti pahi na kuhololela, wu, ihotola kwa manjolinjoli waki elufu kumi, kutovana ngondo na nkosi yula mweibwela kutovana nayu ngondo mweavi na manjolinjoli elufu ishilini?
32 Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.
Ngati amanyili kuvya nakuhotola, yati avatuma vajumbi kuyupa vakotoka kutova, lukumbi nkosi yungi akona kutali.
33 Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Mewawa,” Kawaka mundu mweihotola kuvya muwuliwa wangu, changaleka vindu vyoha vye avi navyu.
34 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
“Mwinyu chindu cha bwina, nambu mwinyu ngati uyagisi lunyong'onyo lwaki, yati usopewa kyani mbaka kuvya kavili mwinyu?
35 Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
Yabwina lepi kusopewa muludaka amala mabuli. Vandu vakuyitaga kuvala. Mundu mweavi na makutu na ayuwana!”
