Luukkaan 14
1 Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.
Yahumile isikhu iya Sabato, pu avile iluta khu njengo khwa munu yumo aviale imbaha va Mafarisayo kwilya ikhisyesye avene valikhundolela pa wipi.
2 Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.
Lola, pavulongolo pa mwene pale nu munu uviagatanchiwaga nu vufimbe.
3 Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.
U Yisu avunchi nje khu vamanya ndagilo va Vayahudi na Vamafalisayo, “Lino, lweli ukhuponniya isikhu iya sikhu iya Sabato, lino lweli?”
4 Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.
Pi avene vakhava mye, pu uYisu akhamwibata, akhaponiya nu khupa uvugatalufu akhavuya khu myave.
5 Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?
Umwene akhavavula, “Veni umunu khulyumwe uvi ali nu mwana isenga iyiyingile mukhihulu ikya magasi isikhu iya Sabato sakha khwege khuuchi na mbivi?”
6 Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.
Avene savakhava ne lwakhuunchova khukhuhumya ilijibu khu mbombo yoni.
7 Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:
Usikhi uYisu alumanyile ukhuta vala avilangiwe vave vanchaguliwe alumanyile ukhuta vala avilangiwe vave vanchaguliwe, ifigoda ifya ifidwadiwa akhavavula ikhikhwani, akhavavula,
8 Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,
“Usikhi vuvikhuhwilanga khuvutolani, ulekhe ukhutama khuvavaha, ulwakhuva khwale umunu umbaha uvevi khudwada avanu voni.
9 Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.
Usikhi umunu uviavilangile umwe mwivavili angafikhe, ikhukhuvula uve, hega umunu uyu itama apa, nu ve vuhega khusoni soni, vutengula ukhuluta khutama khu vumalilo.
10 Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.
Pu uve vangakhwilange, luta ukhatame khuvumalilo nu sikhi ugu umunu akhwilangile khululundamano vuinchile akhuvule, gwe higo, injango luta khuvulongolo ukhulutilila, `Pu wiva akhwimikhe khuvolongolo ukhulutilila voni avatamile nu mwene pa mesa.
11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Ulwakhuva uviikhiyinula ayikhwisiwa, nu vikhwikha ayikhwinuliwa. '
12 Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.
Pu uYisu ambulile umunu uviamwilangile, 'Vuwihumya ikyakhula ikya pamusi na khukhimihe, ulekhe ukwilanga avaninyo nu valukhololwo nakho, avamubadihine vakho, avambadihine vakho na vatayili, ulwakhuva wita vinche vakhwilange nu yuve khukhwupila uluhombo.
13 Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:
Pu lino, w wovuvomba uluhekhelo, uvalondage avalemilwe avaganchu avasavigenda na vasavilola.
14 Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.
pu uve wiva insayiwa, ulwakhuva savakhakhuhombe. Pu uve ulahombwa khuvunchukhwa uwa nyavulweli.”
15 Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.
Usikhi gumo khuvala avatamile pa mesa paniniye nu Yisu avile apulikhe ago, nu mwene akhavavula, “Asayiwe ula uviyakhiva ilya ikhi syesye khu Vutwa wa Nguluve!”
16 Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,
Pu uYisu akhavavula, “Umunu umo aitesaninche ukhuvikha uluhekhelo uluvakha alundenine avanu avingi.
17 Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.
Vu usikhi ugwa luhekhelo gufikhe, asuhile umbombi va mwene ukhavavule vala avanilangile, `'Mwinchage, ulwakhuva ifinu fyoni fivekhiwe nu khwincha khwilya.
18 Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
Voni, vakhatengula ukhudova uvusikhilo. Uvakhwancha akhanjova, 'Imbaha, nigulile ikyalo, niluta khwilola. Nikhukhudova usikhile.'
19 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
Nu yunge akhanchova, negulile isenga incha khulimila niluta khukhugala ndanchilima, nidova uvusyekhilo.'
20 Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
Umunu uyunge akhanchova akhata, 'Nilinuwinga saniwesya ukhundakha udala vango mwene sanikhinche.'
21 Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.
Umbaha akhavuya khumyave nu khumbula utwa va mwene imbombo incho. Umunu uva vuujenge uwa avipile, akhavavula avambombo va mwene, `'Mulutage munchila ujoni na nduhengo munjengo mukhavalete apa, avaganchu, avalemilwe, avasavilola, nu vavosavigenda.”
22 Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.
Uvambombo akhanchova, `Itwa, goni aga gagoukhalagile ni malile ukhuvomba lino inafasi payile.'
23 Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.
Utwa akhambula umbombi, 'Luta munchila nchoni, nchila malekhano na munchila imbaha incha khu visolisoli uvumilinche avanu vigile inyumba yango yidige.
24 Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.
Ulwakhuva nikhuvavula khu vala avilangiwe ukhuhuma khuvutengulilo asikhuli uviyakhiva ivoncha uluhekhelo lwango. '
25 Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:
Lino avanyalulundamano uluvaha valutaga pupaninye nu mwene, nu mwene akhavasyetukhila nukhuvavula,
26 Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
'Ingave umunu ikhwincha khulyune, uvisikhugatancha udadaye va mwen, nu vanina va mwene nu dala va mwene, avagosi na vadala- lweli, na mbutamilo wa vene savakhawesya ukhuva vakhongi vango.
27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Umunu uvisitola ikhidamili ng'ani khumwene nu khwincha khusana gwa mwene siwesya ukhuva ikhongi vango.
28 Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?
Pu veni khulyumwe, uviinongwa ukhusimikha unara sakhatame tasi ukhusaga imbalilo ilingi, ikhi inogwa ukhumalana nikyo?
29 Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,
Ulwakhuva, vu avikhile ulwuoto nu khulemwa ukhumala, voni valiwene vitengula ukhukhinela nu benapula,
30 Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.
valikhunchova, Umunu uyu ategwile ukhusimukha, akhavambula makha aga khumala.'
31 Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
Pu itwa mukhi, anganogwe ukhuluta khutovana nu Ntwa uyunge khwilwa uvisitama pasi nu khusaga ukhulonda ulwidihano, ukhuta lino yuniwesya, paniniye na vanu ava elfukhinchigo ukhutovana nu Ntwa uyunge uvikhwincha khukyanya khu mwene na vanu elfu ishirini?
32 Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.
Upu ingave usikhi sagufikhe, ugwa khipuga ikhinge khili khuvutali, pu visuha undoleli khulonda uvunonu lunonchehencho.
33 Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Ulwakhuva uva venchaga mugati mundyiumwe, uvisikhufilekha fyoni, ifyalinafye, siwesya ukhuva ikhongi vango.
34 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
Umwinyo inonu, lino gungave umwinyo guanchinche ukhunoga, wigaha ndakhi ukhuta guve mwinyo?
35 Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
Gusikhuli nu khuguvombela khulifu na khumbolela, gutagiwa khuvutali. Umwene uviali nu mbulukhutu incha khupulihincha pu apulikhe.”
