Luukkaan 14
1 Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.
It happened on the Sabbath Day when he went into the house of a certain ruler among Pharisees to take a meal, that they were watching him.
2 Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.
And lo! there was in front of him a man who had dropsy.
3 Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.
So Jesus questioned the lawyers and the Pharisees, "Is it lawful to heal on the Sabbath Day or not?"
4 Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.
They kept silent. Then Jesus took him and healed him and let him go.
5 Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?
And to them he said, "Which of you when an ox or ass has fallen into a well, will at once pull him out on the Sabbath Day?"
6 Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.
They could not answer this.
7 Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:
He told a parable to the guests when he noticed how they began choosing the best seats. He said to them.
8 Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,
"When you are invited by any one to a marriage-feast, do not sit down in the best seat, lest a guest more distinguished than yourself has been invited, and your host come to you and say,
9 Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.
"‘Give place to this man,’ and then with mortification you proceed to take the lowest place.
10 Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.
"But when you are invited, go and sit down in the lowest place, so that when your host arrives he may say to you, ‘My friend, come up higher.’ Then you will be honored before the other guest.
11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
"For every one who exalts himself shall be humbled, and he who humbles himself shall be exalted."
12 Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.
Also to his host who had invited him, he continued, saying. "When you are making a dinner-party or a supper, do not invite your friends, or your brothers, or your relatives, or your rich neighbors, lest it chance that they invite you in return, and a recompense be made by you.
13 Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:
"But when you make a reception, invite the poor, the maimed, the lame, the blind.
14 Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.
"Then you will be blessed, because they have no means to repay you, but you shall be paid in the Resurrection of the Just."
15 Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.
One of his fellow guest who was listening to him, said to him, "Blessed are those who eat bread in the kingdom of God."
16 Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,
Jesus answered. "A certain man was making a great feast to which he invited many guests.
17 Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.
"At dinnertime he sent his slave to say to those who had been invited, ‘Come, for all things are now ready.’
18 Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
"And they all, without exception, proceeded to excuse themselves. The first told him. ‘I have bought a field, and must needs go and see it. Pray have me excused.’
19 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
"The second said. ‘I have bought five yolk of oxen and am on my way to try them. I pray that you will have me excused.’
20 Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
"‘I have taken a wife,’ said the another, ‘and for that reason I am unable to come.’
21 Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.
"So the slave came and presented all these answers to his master. Then the master of the house was indignant, and said to his slave. ‘Go out, quickly, into the streets and alleys of the city, and bring in hither the poor, the maimed, the blind, the lame.’
22 Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.
"And the slave said, ‘My master, your orders have been carried out, but yet there is room.’
23 Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.
"Said the master to his slave. ‘Go out into the roads and the hedges, and make them come in, so that my house may be filled.
24 Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.
"‘For I tell you that not one of those invited guests shall taste my supper.’"
25 Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:
Great crowds were along with him, and he turned to them and said.
26 Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
"If any one comes to me and does not hate father and his mother, his wife and children, his brothers and sisters, yes, and his own very life also, he cannot be a disciple of mine.
27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.
"Whoever does not carry his own cross and come after me, cannot be a disciple of mine.
28 Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?
"Which of you who is desirous of building a tower, does not sit down first and count the cost, to see if he has the means to complete it?
29 Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,
"Lest it happen that after he has laid the foundations and is unable to complete it, all who see it shall begin to jeer at him saying,
30 Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.
"‘This fellow began to build and could not finish.’
31 Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
"Or what king as he goes forth to join battle with another king in war does not sit down first and deliberate whether he can meet with ten thousand men the one who is advancing against him with twenty thousand?
32 Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.
"If he cannot, while the other king is yet a great way off, he sends an embassy to ask conditions of peace.
33 Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.
"Just so any one of you who does not renounce all that he has cannot be my disciple.
34 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
"Salt is good, but if even the salt have lost its flavor, with what shall it be seasoned?
35 Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
"It is fit neither for the land nor the dung-hill; men cast it out. He who has ears to hear let him listen to this!"
