Luukkaan 12
1 Kuin monta tuhatta ihmistä kokoontuivat, niin että he toinen toistansa tallasivat, rupesi hän sanomaan opetuslapsillensa: kavahtakaat ensisti Pharisealaisten hapatusta, joka on ulkokullaisuus;
He wode daro mukulun taybettiya asay woli bolla yedhdhettana gakkanaw asi asa bolla shiiqidi de7ishin, Yesuusi ba tamaaretakko, “Farisaaweta irshshuwaafe naagettite. Hessika entta cubbotethaa.
2 Sillä ei ole mitään peitetty, joka ei ilmi tule, eikä ole salattu, mikä ei tiettäväksi tule.
Qoncconna qosettidi, erettonna geemmidi attiyaabay aykkoyka baawa.
3 Sentähden ne, mitä te pimeydessä sanotte, pitää valkeudessa kuultaman, ja mitä te korvaan puhuneet olette kammioissa, se pitää saarnattaman kattoin päällä.
Hiza, hintte dhuman odidabay ubbay poo7on si7ettana, qol77a gaathan kalkkashidabay dabaaban odettana.
4 Mutta minä sanon teille, minun ystävilleni: älkäät niitä peljätkö, jotka ruumiin tappavat, ja ei ole heidän sitte enempää tekemistä.
“Ta baggatoo ta odeyssa si7ite; ashuwa wodhoosonappe attin haraa aykkoka oothanaw dandda7onnayssatas babbofite.
5 Mutta minä tahdon osoittaa teille, ketä teidän tulee peljätä: peljätkää sitä, jolla on valta, sittekuin hän tappanut on, myös helvettiin sysätä; totta minä sanon teille: sitä te peljätkäät. (Geenna g1067)
Hanoshin, hintte babbanaw besseyssa ta hinttew qonccisana. Hessika wodhidaappe guye Gaannamen yegganaw wolqqay de7eyssas iyaw babbite. Ee, tuma gays; iyaw babbite. (Geenna g1067)
6 Eikö viisi varpusta myydä kahteen ropoon? ja ei yksikään heistä ole Jumalan edessä unohdettu.
Ichchashu buubbeti issi santimes bayzettokonaayye? Hanoppe attin enttafe issinnaka Xoossaa sinthan dogetuku.
7 Ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut. Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat kuin monta varpusta.
Hari attoshin, hintte huu7e binaanaykka paydettidi de7ees. Hiza, babbofite daro buubbetappe hintte aadhdheeta.
8 Mutta minä sanon teille: jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen myös Ihmisen Poika on tunnustava Jumalan enkelien edessä:
“Ta odeyssa si7ite; asa sinthan taw markkattiya ubbaas Asa Na7ay Xoossaa kiitanchchota sinthan markkattana.
9 Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, se pitää kiellettämän Jumalan enkelien edessä.
Asa sinthan tana kaddeyssas Xoossaa kiitanchchota sinthan ta iya kaddana.
10 Ja joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei sitä anteeksi anneta.
Asa Na7a bolla kadhe qaala haasayiya ubbay maarota demmana, shin Geeshsha Ayyaana bolla kadhe qaala odetteyssi maaretenna.
11 Kuin he teitä vetävät synagogiin, esivallan ja valtamiesten eteen, niin älkäät murehtiko, kuinka taikka mitä teidän edestänne vastaaman pitää, eli mitä teidän pitää sanoman.
“Asi hinttena oykkidi Ayhude Woosa Keethan, daynnata sinthaninne kawota sinthan gooshechchiya wode ay odaneekkonne woygi zaaraneekko hirggofite.
12 Sillä Pyhä Henki opettaa teitä sillä hetkellä, mitä teidän tulee sanoa.
He wode hintte odanabaa Geeshsha Ayyaanay hinttena tamaarssana” yaagis.
13 Niin sanoi hänelle yksi kansasta: Mestari, sanos minun veljelleni, että hän jakais minun kanssani perinnön.
Asaa giddofe issi asi Yesuusakko yidi, “Ta ishay taw nu aawa laatappe shaakkana mela iyaw oda” yaagis.
14 Mutta hän sanoi hänelle: ihminen, kuka pani minun tuomariksi eli jakomieheksi teidän välillänne?
Yesuusi zaaridi, “La addiyaw, hintte bolla tana daynnanne laata shaakkiya cima oothiday oonee?” yaagis.
15 Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on.
Qassika Yesuusi, “Asa de7oy shalo darotethan gidonna gisho yaare aggidi minthidi hinttena naagite” yaagis.
16 Niin hän sanoi heille vertauksen, sanoen: yhden rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
Kaallidikka leemison, “Gadey daro kathi immiya issi dure uray de7ees.
17 Ja hän ajatteli itsellänsä ja sanoi: mitä minä teen, ettei minulla ole, kuhunka minä kokoon eloni?
He uray, ‘Ta kathaa taani shiishanaw bessi guuxida gisho ay ootho?’ yaagidi ba wozanan qoppis.
18 Ja sanoi: sen minä teen: minä maahan jaotan aittani, ja rakennan suuremmat, ja kokoon sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni,
Hizappe yaatana; kase de7iya shaaleta laallada haraa dalgga shaaleta keexana. Kathaanne taw de7iyaba ubbaa iyan yeggana.
19 Ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on pantu paljo hyvyyttä moneksi vuodeksi: lepää, syö, juo, riemuitse.
Ba shemppeeko, ‘Ta shemppete, daro laythas new gidiya shalo shiishas. Hiza, shemppada ma, uya, ufaytta’ yaagana.
20 Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tyhmä! tänä yönä sinun sielus sinulta pois otetaan: kuka ne sitte saa, joita sinä valmistanut olet?
“Shin Xoossay, ‘La, eeya addiyaw, hachchi qamma ne shemppiya neeppe ekettawusu. Hiza, ne shiishidabay oodees gidanee?’ yaagis.
21 Niin on myös se, joka itsellensä tavaraa kokoo, ja ei ole rikas Jumalassa.
“Hessa gisho, baw duretethi sa7an shiishiya asi, Xoossaa matan dure gidonna asaas wurssethay ha urayssa mela” yaagis.
22 Niin hän sanoi opetuslapsillensa: sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko elämästänne, mitä teidän pitä syömän, eikä ruumiistanne, millä te itseänne verhoitatte.
Hessafe guye, Yesuusi ba tamaaretakko, “Hiza, ta odiyabaa si7ite, hintte shemppuwas ay mino hintte bollaas ay ma77ino yaagidi un77ettofite.
23 Henki on enempi kuin ruoka, ja ruumis parempi kuin vaate.
Shemppoy kathafe bolli afilappe aadhdhees.
24 Katselkaat kaarneita: ei he kylvä eikä niitä, ei heillä ole myös kellaria eikä aittaa, ja Jumala elättää heidät: kuinka paljoa paremmat te olette kuin linnut?
Kafota be7ite zerokkona, kiishokkona, eleykka shaaleykka baawa. Shin Xoossay enttana muzees. Hintte kafotappe daro aadhdheeta.
25 Mutta kuka teistä murheellansa voi lisätä varrellensa yhden kyynärän?
Hanoshin, hinttefe un77ettidi ba laythaa bolla issi qamma gujjanaw dandda7ey oonee?
26 Sentähden ellette siis voi sitä, mikä vähin on, miksi te muista murehditte?
Hiza, ha guuthabaa oothanaw dandda7onna hintte harabaas ays un77etteetii?
27 Katselkaat kukkasia, kuinka ne kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää; ja minä sanon teille: ei Salomo kaikessa kunniassansa niin ollut vaatetettu kuin yksi heistä.
Ane cishshati waanidi dicciyakko be7ite. Waayokkonanne suqqokona. Hari attoshin, Solomoney ba de7iya bonchcho ubban enttafe issuwa melakka ma77ibeena.
28 Jos siis ruohon, joka tänäpänä kedolla seisoo jo huomenna pätsiin heitetään, Jumala niin vaatettaa, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä te, te vähäuskoiset?
Hinttenoo, ammanoy paccidayssato, hiza, Xoossay hachchi benttidi wontto taman yegettana cishshata hayssada mayzikko, hinttena waati aathi mayzennee?
29 Sentähden, älkäät etsikö, mitä teidän syömän eli juoman pitää, ja älkäät surulliset olko.
Hessa gisho, ay mino woykko ay uyino gidi un77ettofite.
30 Sillä näitä kaikkia pakanat maailmassa pyytävät; mutta teidän Isänne tietää, että te näitä tarvitsette.
He ubbaas Xoossaa ammanonna asati un77ettoosona. Shin hintte aaway Xoossay hessi ubbay hinttew koshsheyssa erees.
31 Vaan paremmin etsikäät Jumalan valtakuntaa, niin nämät kaikki teille annetaan.
Ubbaafe aathidi Xoossaa kawotethaa koyite hessi ubbay hinttew gujji imettana.
32 Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan.
“Hinttenoo, guutha deretoo, yayyofite; hintte aawa Xoossay kawotethaa hinttew immanaw ufayttees.
33 Myykäät, mitä teillä on, ja antakaat almua. Tehkäät teillenne säkit, jotka ei vanhene, puuttumatoin tavara taivaissa, kuhunka ei varas ulotu, ja kusssa ei koi raiskaa.
Hinttew de7iyabaa bayzidi manqotas immite. Kaysoy ekkonnason, bili moonnason, cimonna karxiitan, wuronna shaluwa saluwan shiishite.
34 Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.
Hintte wozanay hintte shaloy de7iyasuwan gidana.
35 Olkoon teidän kupeenne vyötetyt ja teidän kynttilänne sytytetyt.
“Qanthan danccidi giigettite; hintte xomppey poo7idayssa gido.
36 Ja olkaat te niiden ihmisten kaltaiset, jotka odottavat Herraansa häistä palajavan: että kuin hän tulee ja kolkuttaa, niin he hänelle avaavat.
Bantta goday yaaganoppe simmana gakkanaw barkkidi naageyssatada, goday yidi xeegiya wode ellesidi dooyanaw giigida asata daanite.
37 Autuaat ovat ne palveliat, jotka Herra tultuansa löytää valvomasta. Totisesti sanon minä teille: hän sonnustaa itsensä ja asettaa heidät aterioitsemaan, ja tulee ja palvelee heitä.
Bantta goday simmiya wode dhiskkonna de7ishe naageyssati anjjettidayssata. Tuma gays; goday qanthan danccidi gayta yuushuwan utisidi mokkees.
38 Ja jos hän tulee toisessa vartiossa, eli kolmannessa vartiossa tulee, ja näin löytää, autuaat ovat ne palvelia.
Goday laade gidin giddi bilahe gidin woykko wonttimaathe gidin yidi, hessa mela dhiskkonna naagishin demmiya he aylleti anjjettidayssata.
39 Mutta se tietäkäät, että jos perheen-isäntä tietäis, millä hetkellä varas on tuleva, tosin hän valvois eikä sallisi huonettansa kaivettaa.
Shin hayssa erite kaysoy awude yaanekko keethaaway eriyakko keethay boketiya wode si7i gidi be7enna.
40 Sentähden olkaat te myös valmiit: sillä, millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.
Hintteka giigidi naagite; Asa Na7ay hintte qopponna wode yaana” yaagis.
41 Niin sanoi Pietari hänelle: Herra, sanotkos tämän vertauksen meille, eli myös kaikille?
Phexiroosikka, “Godaw ha leemisuwa nu xalaalas odayye woykko asa ubbaasee?” yaagis.
42 Mutta Herra sanoi: kuka on uskollinen ja toimellinen perheenhaltia, jonka Herra asettaa perheensä päälle, oikialla ajalla määrättyä osaa antamaan.
Goday zaaridi, “Hiza, kathaa muzanaw bessiya wodiyan immana mela goday ba aylleta bolla shuumida ammantheysinne wozanaama halaqay oonee?
43 Autuas on se palvelia, jonka Herra tultuansa niin löytää tehneen.
Goday simmiya wode hessa mela oothishe benttiya aylley I anjjettidayssa
44 Totisesti sanon minä teille: hän asettaa hänen kaiken tavaransa päälle.
Ta hinttew tuma odays; ba godaas de7iya shalo ubbaa bolla I shuumettana.
45 Mutta jos palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta, ja rupee palkollisia hosumaan, ja syömään ja juomaan ja juopumaan,
Shin he aylley, ‘Ta goday elle yeenna’ yaagidi ba wozanan qoppidi, macca aylletanne adde aylleta wadhdhiko, qassi baw koyida mela mishenne uyishe mathottiko,
46 Niin tulee palvelian herra sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jota ei hän tiedä, ja eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan uskottomain kanssa.
he aylliya goday I qopponna gallasaninne hirggonna wode yaana. Yidi iya qanxerethidi, iya qaada ammanonna asatara oothana.
47 Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja kärsiä.
“Godaa sheniyada giigonnayssinne iya goday ay dosiyakko erishe oothonna aylley daro garaafettana.
48 Joka taas ei tietänyt, ja kuitenkin teki haavain ansion, sen pitää vähemmän haavoja kärsimän; sillä kenelle paljo annettu on, siltä paljon etsitään, ja jonka haltuun paljo on annettu, sitä enempi anotaan.
Shin ba godaa sheniya eronna attidi garaafettanaw besseyssa oothiday guuthara garaafettana. Gaasoykka daro imettidayssafe daro koyettees, daro hadara ekkidayssafekka daro immana gidi naagettees.
49 Minä tuli sytyttämään tulta maan päälle, ja mitä minä tahdon, vaan että se jo palais?
“Taani yiday biitta bolla tama oythanaassa. Ha77i tamay oykkiyako tana waati ufayssanddeshsha!
50 Mutta minun pitää kasteella kastettaman, ja kuinka minä ahdistetaan siihenasti että se täytetään?
Hanoshin, ta ha77i xammaqettiya xinqqatey de7ees. I polettana gakkanaw ta daro un77ettays.
51 Luuletteko, että minä tulin rauhaa lähettämään maan päälle? En, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
Sa7a bolla sarotethi ehanaw yida hinttew daanii? Gidenna, ta yiday shaakkanaassa.
52 Sillä tästedes pitää viisi oleman eroitetut yhdessä huoneessa, kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan.
Ha77ife doomidi woli giddon shaakettida ichchashu keethaa asati issife de7oosona. Nam77ati heedzata bolla, heedzatikka nam77ata bolla, denddidi shaakettoosona.
53 Isä eroitetaan poikaansa vastaan ja poika isää vastaan, äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan.
Aaway na7aa bolla, na7aykka aawa bolla, aayiya na7ee bolla, na7iya aaye bolla, azinaa aayiya na7aa machche bolla, na7aa machchiya azinaa aaye bolla, denddidi shaakettana.”
54 Niin hän sanoi myös kansalle: kuin te näette pilven lännestä nousevan, niin te kohta sanotte: sade tulee; niin myös tuleekin.
Qassika asaakko, “Wuloha baggara saloy shaaratiya wode be7idi, ellesidi, ‘Iri yaana’ yaageta, hessadakka hanees.
55 Ja kuin te näette etelän tuulevan, niin te sanotte: helle tulee; niin myös tuleekin.
Dugeha carkkoy carkkiya wode ‘Sa7ay awana’ yaageta, hessadakka hanees” yaagis.
56 Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te taidatte koetella, miksi ette siis tätä aikaa koettele?
Hinttenoo, cubboto, Salobaanne sa7abaa shaakki ereetashin ha wodiya shaakki eroy hinttena waanidi xoonidee?
57 Minkätähden siis ette myös itsestänne tuomitse, mikä oikia on?
“Yaatin, hintte huu7es ays tuma pirddeketii?
58 Sillä kuin sinä menet riitaveljes kanssa esivallan eteen, niin pyydä tiellä hänestä päästä; ettei hän sinua tuomarin eteen vetäisi, ja tuomari antais sinua ylön pyövelille, ja pyöveli heittäis sinun torniin.
Ne morkkiyara wolla daynna sinthan eqqanaw bashe oge bolla giiganaw koya. Ne giigonna ixxiko gooshechchidi daynna sinthi nena efana. Daynnay nena polisees aathi immana. I nena woynen yeggana.
59 Minä sanon sinulle: et sinä sieltä ennen pääse ulos, kuin sinä viimeisen rovon maksat.
Si7ite, issi bakkani attonna cigga onggana gakkanaw ne yaappe keyonnayssa era” yaagis.
