< Luukkaan 11 >

1 Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.
Yabha nali humo humo alabhaga na wamala, omo wasambelezewa bhakwe abhole, “GOSI, umanyizye ate apute neshe shila oYohana shabha manyizizya asambelezewa bhakwe.'
2 Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.
Wabhabhola na mputa, yangaji, semeni, 'Baba, hwetu woli mwanya. Itawa lyaho lisaiwaje. Umwene waho wenze, amapenzi gaho gatimizi waje, epa padunia neshe ohwo amwanya.
3 Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Otipele isiku hwi siku eriziki yetu.
4 Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.
Otisajile embibhi zyetu, afwanaje nate ate tibhasajira shila yativisya. Na ogaje ati ponye mmalabha.” (lelo otaule nalo obhibhi)
5 Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;
Wabhabhola, “Wenu hwilimwe yali no rafiki, wabhalila nosiku, owe manane na hubhole, Rafiki wane hopele amabumnda gatatu.
6 Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.
Afwanaje orafiki wane afishile hwiline afamile msafari, nane sendi nahantu eshabheshe hwitagalila lyakwe.'
7 Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.
Na ola owa mhati galula ayanje, uganjenja zye, olyango engaliye nate tiganile nashitala ane na bhana bhane, sebwezizya abhoshe aje epele.
8 Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle, että hän on hänen ystävänsä, niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin monta kuin hän tarvitsee.
Embabhale yaje, ata nkashile bhoha apele afwanaje rafiki wakwe, lele shila shasaleha hulabhe, bhaso gale na hupele, kadli eyehaja yakwe.
9 Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.
Nane embabhola, Labhaji, mbhapewe; anzaji, namwe mbhalole, ganezyaje, nemwa mbhahwalwe.
10 Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan.
Afwanaje shila yalabha apewa, wape ya hwanza alola, wape yadaliha ahwaulwa.
11 Kuka teista on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?
Eshi wenu hwalimwe, yali Yise wenyuyaje omwana wukwe, nkalabhe ibumnda ahupela iwe
12 Eli jos hän anoo munaa, antaako hän hänelle skorpionin?
au samaki badala ya samaki ahupela enzoha?
13 Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
Eshi, ekiwa amwe mwemli bhibhi mmenye abhapele abhana bhenyu evintu evinza, eshi oBaba warimwanya sabhazide abhapele opepo ozelu bhala bhabhalabha?”
14 Ja hän ajoi ulos perkeleen, joka oli mykkä. Ja tapahtui, kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui ja kansa ihmetteli.
Wape ali, ahwefwa ipepo, ibubu. lyabha ipepo nalyepa, ola obubu wayanga, mabongano bhaswiga.
15 Mutta muutamat heistä sanoivat: hän ajaa ulos perkeleitä beelsebubun, perkeliden päämiehen kautta.
Bhamo bhayanga, ahwefwa pepo, Beelzebul, gosi we pepo.
16 Mutta muut kiusasivat häntä ja anoivat häneltä tunnustähteä taivaasta.
Bhamo bhalenga bhamwanza ishala yefuma amwanya.
17 Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.
Wape azimenye esebho zyabho, wabhabhola, shila umwene wauvisenye wowo kwa wowo, ubhombeha sheukwa, nekhaya juu yekhaya egwa.
18 Jos myös saatana on erinnyt itsiänsä vastaan, kuinka hänen valtakuntansa on seisovainen? että te sanotte minun perkeleitä belsebubin kautta ajavan ulos.
Eshi nkebhe Oshetani avisenye juu ye nafsi yakwe, umwene wakwa ubhahwemelele wele, afanaje amwe mjile ane ehwefwa mapepo hwa Belzebuli.
19 Mutta jos minä perkeleitä belsebubin kautta ajan ulos, kenenkä kautta teidän poikanne niitä ajavat ulos? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarinne.
Eshi nkashile ane ehwefwa pepo Belzebuli, je abhana bhenu, mbhabhefwe hwananu, afwanaje, ebho bhabhayibhalonga.
20 Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.
Lelo, nkashele ane efumya amapepo hushidole sha Ngolobhe, eshu umwene owa Ngolobhe ubhenzeye.
21 Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.
Omntu yali namaha ahwipinyile endoso zyakwe, nalinda ekhaya yakwe, evintu evyakwa vilishinza.
22 Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,
Lelo omntu yali namaha ashile omwahale na bhahubhalile nahumene, na hufyole endoso zyakwe zyasobheye, na gabhanye amateka gakwe.
23 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
Omntu ambaye salipandwemo nane, oyo alishinyume nane na omntu yasabhonganya pandwemo nane anyapanya.
24 Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun huoneeseni, josta minä läksin.
Opepo ochafu nafuma hwamntu, ashililila pasepali menze. Ahwanza apatoye sapalela, ayanga.
25 Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.
Embayiwelele enyumba yane mwefumele.
26 Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.
Hata nafiha nkawalola eyoselye na yipambe esho abhala ayeje pepe abhamwabho saba bhali bhabhibhi ashile elyahale lyelyo, ginjila na khale omwo, omntu oyo ehali yakwe eya humalisholo ebhambibhi shile eyahwande.
27 Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne nisät, joitas imit.
Yabha nawayanga amazu ego, oshe om katika obongano akholile hwizu lyakwe, wabhola heri evyanda vyavyapepe, na mabhele gohoshile.
28 Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja kätkevät sen.
Lelo omwahale ayanjile, nafu, aheli bhahwovwa izu elya Ngolobhe na likhate.
29 Mutta kuin kansa kokoon tuli, rupesi hän sanomaan: tämä sukukunta on paha, etsii merkkiä, ja ei hänelle anneta merkkiä, vaan Jonan prophetan merkki.
Na mabongano nabhali bhahubhonganila, ahandile ayanje, eshikholo eshi shikholo eshibhibhi. Shihwanza ishala, wala seshayipewa ishara ila ishara eya Yona.
30 Sillä niinkuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.
Eshi, nkasile shila o Yona shari ishara hwa bhaninawi, shesho shayibha omwana owa Adamu hushikholo eshi.
31 Etelän kuningatar pitää nouseman tuomiolle tämän sukukunnan miesten kanssa, ja heitä tuomitseman: sillä hän oli maan ääristä kuuleman Salomonin viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
Omalkia owa hukusini ayisogola isiku ilyalongwe pandwemo na bhantu abheshikholo eshi wape aibhalonga aje mnamakosa afatanaje omwahale ahenzele afume ncha ezye ensi ayovwe ehekimu eya Solomoni, na epa pali o gosi ashera Osolomoni.
32 Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.
Abhantu Bhaninawi bhayemelela isiku elya longwe pandwemo nesikholo eshi bhape bhayishilongu aje shikosile afwanaje abhahale bhasajilwe hundomelelo ezya Yona, nepa pali ogosi ashile o Yona.
33 Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät.
Nomo omntu yahwasya okhozyo nabhesha pa pafisishe au pansi pameza, eshi ibhehwa pamwanya eye meza, ili bhabhahwinjila bhalolaje okhozyo.
34 Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä.
Okhozyo olwebele liso. Eshi iliso lyaho nkalibhe shinza, obele gwao gwonti gubhabhelukhozyo. Lelo nkalibhe libhibhi obele gwaho gubhabhe nkisi.
35 Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys.
Enya eshi olukhozyo lwalimhati yaho osije ogabha nkisi.
36 Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee.
Eshi nkashile okhozyo guzyambanile mubele gwaho gwonti, wala segunesehemu eye nkisi, esho obele gwaho gwonti gubhabhe nokhozyo, nkashile lula okhozyo nkaukhozye obele gwaho gwonti gubhabhe no mwanga.”
37 Ja hänen puhuissansa rukoili häntä yksi Pharisealainen ruoalle kanssansa; niin hän meni ja atrioitsi.
Nali ayanga, o Falisayo omo akwizizye abhale hwamwahale alye ehsalye, winjila, wakhala pa shalye.
38 Mutta kuin Pharisealainen näki, ihmetteli hän, ettei hän ensin itsiänsä pessyt ennen ruan aikaa.
Farisayo oyo nalolile, aswijile afwanaje saganawile sasele alye.
39 Niin sanoi Herra hänelle: nyt te Pharisealaiset, ulkoa te maljan ja vadin puhdistatte, mutta sisälliset teissä ovat täynnä raatelusta ja pahuutta.
Ogosi wabhola, “Amwe mwafalisayo mhwozya eshikombo ne sahani wonze lelo mhati yenyu mmemile afyole no ubhibhi.
40 Te hullut, eikö se, joka ulkoisen puolen teki, tehnyt myös sisälmäistä puolta?
Amwe mwalema yabhombile evya hwonza seyoyo yabhombile evya mhati antele?
41 Kuitenkin antakaa almua niistä, mitä teillä on, ja katso, niin teille ovat kaikki puhtaat.
Ulo fumyaji esadaka vila evya mhati ne enya, vyonti vibhovinza hwilimwe.
42 Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.
Lelo ole wenyu Mwafarisayo, afwatanaje mfumia ezaka za mnanaa ne zebwa na shila vilembe na ohu mleshile amamba age adili na lugane olya Ngolobhe. Mwanziwaga abhombe ego agahwande bla agalishe ego agabhele.
43 Voi teitä, te Pharisealaiset! jotka rakastatte ylimmäisiä istuimia synagogissa ja tervehdyksiä turulla.
Ole wenyu Mwafarisayo, afwanaje msongwa akhale hwitagalila elye mabhanza na lamhane msokoni.
44 Voi teitä, te kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! sillä te olette niinkuin peitetyt haudat, joiden päällä ihmiset tietämättä käyvät.
Ole wenyu, afwanaje mlengene na makabuli gasegabhone amago abhantu nabhashilla juu yakwe sebhali nehabari nago.”
45 Niin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Mestari, näillä sanoilla sinä myös meitä pilkkaat.
Omntu omo katika abhanasheria wagalula, wabhalola sambelezi, ayanje esho otilajiye ate natee.
46 Niin hän sanoi: voi teitäkin, te lainoppineet! sillä te raskautatte ihmiset kuormilla, jotka ovat työläät kantaa, ja ette itse yhdellä sormellannekaan tahdo niihin kuormiin ruveta.
Wayanga, namwe mbhanasheria, ole wenyu afwanaje mbhatweha abhantu amazigo gasega nyeruha wala amwe bhenyewe semgapalamasya amazigo ego hata huvidole vyenyu shimo.
47 Voi teitä, että te rakennatte prophetain hautoja, mutta tiedän isänne tappoivat ne.
Ole wenyu afwanaje mzenga maziala aga kuwa na ayise bhenyu afwanaje bhabhagojile.
48 Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isäinne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.
Eshi mshuhudila na zyetishe embombo ezya yise bhenyu, afwanaje bhahale bhabhagojile namwe mbhazenjela amaziala.
49 Sentähden myös Jumalan viisaus sanoi: minä lähetän heidän tykönsä prophetat ja apostolit, ja muutamat niistä he tappavat ja vainoovat:
Na afwanaje esho ehekima eya Ngolobhe ihayanjila, enya, embasontezye hwabhahale akuwa na tumwa, bhape bhayibhagoga bhamo na bhutanje.
50 Että tältä sukukunnalta pitää etsittämän kaikkein prophetain veri, joka on vuodatettu maailman alusta,
Ili hupapwa ene liwahwenze idanda elya kuwa wonti, yehitishe afume azengwe omsingi ogwensi.
51 Abelin verestä hamaan Sakariaan vereen asti, joka hukattiin alttarin ja templin vaiheella; tosin minä sanon teille, se pitää etsittämän tältä sukukunnalta.
Afume idanda elya Abeli hata idanda elya Zakaria, yagongwilye kati ya pampto eya pashibhanza. Nantele embabhola eyaje ebhahwanzye humpapo ene.
52 Voi teitä lainoppineet! sillä te olette ottaneet taidon avaimen: itse ette menneet sisälle, ja sisälle meneväisiä te kielsitte.
Ole wenyu amwe mbhana sheria afwanaje muwefwizye efukuro eye marifai mwemwe semwahinji yei nabhala bhabhahinjilaga mbhazubhiye.”
53 Mutta kuin hän oli nämät heille sanonut, rupesivat lainoppineet ja Pharisealaiset kovin häntä ahdistamaan ja viettelemään häntä puhumaan monesta,
Nawafuma omwo asimbi na Mafalisayo bhandile husonje shibhibhi na husinjizye humaswali gaminji.
54 Ja väijyivät häntä ja pyysivät jotakin onkia hänen suustansa, kantaaksensa hänen päällensä.
Bhahuzijila ili bhapata enongwa zya zifuma mwilumu lyakwe.

< Luukkaan 11 >