Luukkaan 10
1 Niin asetti Herra toiset seitsemänkymmentä, ja lähetti heitä kaksin ja kaksin edellänsä joka kaupunkiin ja paikkaan, kuhunka hän itse oli tuleva.
Hessafe guye, Goday haraa laappun tammanne nam77u asata dooris. I baanaw qoppida katamaanne guta ubbaa sinthattidi baanada nam77a nam77a oothidi kiittis.
2 Niin hän sanoi heille: eloa tosin on paljo, vaan työväkeä on vähä: rukoilkaat siis elon Herraa, työväkeä lähettämään eloonsa.
Yesuusi enttako, “Hekko shiiqana kathay daro shin oosanchchoti guutha. Yaaniya gisho, kathaa goday oosanchchota kiittana mela woossite.
3 Menkäät: katso, minä lähetän teidät niinkuin karitsat sutten keskelle.
Hiza, biite, dorssatada suudhumeta giddo hinttena taani yeddana.
4 Älkäät ottako säkkiä, eikä kukkaroa, eikä kenkiä, ja älkäät ketään tervehtikö tiellä.
Hintte biya ogiyas aykkoka oykkofite, miishe gidin kathi gidin caamma oykkofite. Oge bolla oonakka sarothofite.
5 Mutta kuhunka huoneesen te menette sisälle, niin sanokaat ensisti: rauha olkoon tälle huoneelle!
Hintte gelida keethaa ubbaa koyrottidi, ‘Saroy ha keethaas gido’ yaagite.
6 Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää hänen päällensä; mutta jos ei, niin se palajaa teille.
Saro dosiya asi he bessan de7ikko, hintte saroy yan shemppana; ixxas giikko hintte saroy hinttew simmana.
7 Mutta siinä huoneessa viipykäät, syökäät ja juokaat sitä, mitä heillä on; sillä työmies on palkkansa ansiollinen. Älkäät huoneesta huoneeseen käykö.
Oosanchchos damooze bessiya gisho, hintte gelida keethan hinttew shiishidayssa ubbaa mishenne uyishe yan gam77ite. Issuwa sooppe issuwa soo yuuyoppite.
8 Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,
Ay katamakka hintte geliya wode asay hinttena mokkidi, hinttew shiishidaba ubbaa miite.
9 Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt.
He kataman de7iya hargganchchota pathishe, ‘Xoossaa kawotethay hintteko matis’ yaagidi odite.
10 Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja ei he teitä ota vastaan, niin menkäät ulos sen kaduille, ja sanokaat:
Shin issi katamaa geliya wode asay hinttena mokkonna ixxiko dabaaba keyidi hayssada giite:
11 Tomunkin, joka teidän kaupungistanne tarttui meihin, me pudistamme teille: kuitenkin se tietäkäät, että Jumalan valtakunta oli teitä lähestynyt.
‘Nu tohuwa bolla de7iya hintte katamaa baana pittoos, shin Xoossaa kawotethay hintteko matattidayssa erite.’
12 Minä sanon teille: Sodomalle pitää sinä päivänä huokiampi oleman kuin sille kaupungille.
Pirdda gallasan ha katamaappe Soodome katamaas pirdday kawushshe gidanayssa ta hinttew odays” yaagis.
13 Voi sinua Koratsin! voi sinua Betsaida! sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisivat senkaltaiset voimalliset työt tehdyt kuin teidän tykönänne ovat tehdyt, niin he olisivat jo aikaa säkissä ja tuhassa istuneet ja parannuksen tehneet.
Kaallidikka, Yesuusi, “Neno Koraaziine, neno Beetesayda, ayye, hinttenan oosettida malaatati Xiroosaninne Sidoonan oosettidaakko yan de7iya asay kayo ma7o ma77idi, bidintha bolla uttidi beni maarotan geli agganashin.
14 Kuitenkin Tyrolle ja Sidonille pitää huokiampi tuomiolle oleman kuin teille.
Hessa gisho, hinttefe aathidi Xiroosasinne Sidoonas Xoossaa pirdday kawuyana.
15 Ja sinä Kapernaum, joka olet taivaasen asti korotettu, sinä pitää hamaan helvettiin alas sysättämän. (Hadēs g86)
Nekka Qifirnahoome, salo gakkanaw nena dhoqqu oothanaw koyay? Ne duge Si7oole holettana” yaagis. (Hadēs g86)
16 Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo ylön minun; mutta joka minun katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minun lähetti.
Qassika Yesuusi ba tamaaretakko, “Hinttena si7ey tana si7ees, hinttena ekkonnay tana ekkena, tana ekkonnay tana kiittidayssa ekkenna” yaagis.
17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat ilolla, sanoen: Herra, perkeleetkin ovat sinun nimes kautta meidän allemme annetut.
Laappun tammanne nam77u tamaareti kiitettida bessaafe keehi ufayttishe simmidosona. Yesuusakko shiiqidi, “Godaw, ne sunthan tuna ayyaanatikka nuus kiitettidosona” yaagidosona.
18 Niin hän sanoi heille: minä näin saatanan taivaasta lankeevan niinkuin pitkäisen tulen.
Yesuusi enttako, “Xalahey saloppe wol77anthada wodhdhishin ta be7as.
19 Katso, minä annan teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vaihollisen voimaa, ja ei teitä mikään ole vahingoitseva,
Hekko, shooshaanne kornne yedhdhana melanne morkkiya wolqqaa zaarana mela maata hinttew immas. Hinttena qohanabay aykkoyka deenna.
20 Kuitenkin älkäät siitä iloitko, että henget teidän allenne annetaan; vaan iloitkaat paremmin, että teidän nimenne ovat kirjoitetut taivaissa.
Gidoshin, hintte sunthay salo mazggaban xaafettida gisho, ufayttiteppe attin tuna ayyaanati kiitettida gisho ufayttofite” yaagis.
21 Sillä hetkellä riemuitsi Jesus hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, ettäs nämät salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille: tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtos.
He wode Yesuusi Geeshsha Ayyaanan ufayttidi, “Saluwa sa7aa Godaw, hayssa cinccatappenne eranchchotappe geenthada yalagatas qonccisida gisho galatetta. Ee ta aawaw, hessa ne oothanaw lo77o shene gidis.
22 Kaikki ovat minulle annetut Isältäni: ja ei tiedä kenkään, kuka on Poika, vaan Isä: ja kuka on Isä, vaan Poika ja kelle Poika tahtoo ilmoittaa.
“Ubbabay ta aawappe taw imettis. Na7ay ooneekko aawappe attin hari woykko na7ay qonccisanaw koyeyssafe hari oonikka aawa erey baawa” yaagis.
23 Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen erinänsä, ja sanoi: autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, joita te näette:
Kaallidikka, Yesuusi dumma ba tamaaretakko, “Hintte be7eyssa be7eyssati anjjettidayssata.
24 Sillä minä sanon teille: monta prophetaa ja kuningasta tahtoivat nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.
Tuma daro nabetinne kawoti hintte be7eyssanne si7eyssa be7anawunne si7anaw amottidosona, shin be7ibookkona, si7ibookkona” yaagis.
25 Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin? (aiōnios g166)
Hekko, issi gallas Muse wogaa eriya issi uray denddidi Yesuusa yaagidi paace oysho oychchis. “Asttamaariyaw, merinaa de7uwa laattanaw taani ay ootho?” yaagis. (aiōnios g166)
26 Mutta hän sanoi hänelle: mitä laissa on kirjoitettu? kuinkas luet?
Yesuusi, “Muse maxaafan xaafettiday woygii? Ne waata nabbabay?” yaagis.
27 Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs.
Addey zaaridi, “‘Ne Godaa ne Xoossaa, ne kumetha wozanappe, ne kumetha shemppuwafe, ne kumetha wolqqaafenne ne kumetha qofaappe dosa. Qassi ase ne shooruwa ne huu7iyada dosa’ yaagees” yaagis.
28 Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää.
Yesuusi iyaakko, “Neeni likke zaaradasa, nekka hessada ootha. Neeni merinaw de7on daana” yaagis.
29 Mutta hän tahtoi itsensa vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jesukselle: kukas minun lähimmäiseni on?
Shin uray bana xillo oothanaw koyidi, “Hanos I ta shooroy oonee?” yaagis.
30 Jesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi.
Iya oyshaas Yesuusi yaagidi zaaro immis, “Issi ase de7eyssi Yerusalaame katamaappe duge Iyaarkko katamaa bishin oge bolla panggati keyidi shocidosona. Iya ma7uwa qaari ekkidi hayqoppenne paxappe giddon yeggidi bidosona.
31 Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse.
Guyeppe, Ayhude kahine issoy he ogiyara ba buussu bishe uraa be7idi deshshi gidi aadhdhis.
32 Niin myös Leviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse.
Qassi issi Leewe de7eyssi he bessaa gakkishe uraa be7idi harasoora aadhdhidi bis.
33 Mutta yksi Samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä,
Shin, issi Samaare biitta ase de7eyssi he ogiyara yishe uraa be7idi iyaw qadhettis
34 Ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä.
Iyaakko shiiqidi, iya madunthaa bolla zaytenne woyne tigidi qachchis. Ba hariya bolla utisidi imathi aqiya keethi efis. He bessan iyaw koshshiyaba ubbaa oothis.
35 Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi pennikiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.
Wonttethe nam77u dinaare kessidi imatha keethaawas immidi, ‘Hayyana ha uraa loytha xeella. Taani new immidayssafe bollara ne kessiyabaa ubbaa ta new ciggana’ yaagis.
36 Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut?
“Hiza, ha heedzu asatappe panggati shocida uraas shoorotey new oona daanii?”
37 Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jesus hänelle: mene ja tee sinä myös niin.
Uray zaaridi, “Iyaw qadhettidayssaka” yaagis. Yesuusi, “Nekka bada hessada ootha” yaagis.
38 Niin tapahtui, kuin he vaelsivat, meni hän yhteen kylään, ja yksi vaimo, Martta nimeltä, otti hänen huoneesensa,
Yesuusi ba tamaaretara oge bishe issi guta gakkis. Yan Martta geetettiya issi maccasiya iya ba son mokkasu.
39 Ja hänellä oli sisar, joka kutsuttiin Maria, joka myös istui Jesuksen jalkain juureen ja kuulteli hänen puhettansa.
Iwukka Mayraamo giya michchiya de7awusu, Mayraama qaala si7ashe Godaa tohuwa matan uttasu.
40 Mutta Martta teki paljon askareita palvellen heitä; hän tuli ja sanoi: Herra, etkös tottele, että minun sisareni jätti minun yksin askaroitsemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttais.
Shin Martta daro ooson un77ettada Yesuusakko shiiqada, “Godaw, ta michchiya oosuwa ta xalaalas yeggada utta aggin ta daaburiya wode neeni be7ashe si7i gay? Iya tana maaddana mela odikkii” yaagasu.
41 Niin Jesus vastasi ja sanoi hänelle: Martta, Martta, paljon sinä suret ja pyrit.
Shin Goday hayssada gidi zaaris, “Martta, Martta, neeni daroban un77ettasaanne metootasa.
42 Vaan yksi on tarpeellinen: Maria on hyvän osan valinnut, joka ei häneltä pidä otettaman pois.
Gidoshin, koyettey issibaa xalaala. Mayraama lo77o doorasu, hessika iippe ekettenna” yaagis.
