< 3 Mooseksen 5 >

1 Jos joku sielu rikkoo, niin että hän kuulee jonkun kiroilevan, ja hän on sen todistaja, eli on sen nähnyt taikka tietänyt, ja ei ilmoita siitä, hän on vikapää vääryyteen.
Pea kapau ʻoku fai angahala ʻe ha tokotaha, ʻo ongoʻi ʻae kape, pea ʻoku ne faʻa fakamoʻoni, pe ko haʻane mamata, pe ko ʻene ʻilo pe: kapau ʻe ʻikai te ne fakahā ia, ʻe ʻiate ia ʻene hia.
2 Eli jos joku sielu rupee johonkuhun saastaiseen kappaleeseen, taikka saastaisen metsän eläimen raatoon, eli saastaisen karjan raatoon eli saastaisen madon raatoon, ja se olis hänelle tietämätöin: hän on saastainen ja vikapää.
Pea kapau ʻe ala ʻe ha tokotaha ki ha meʻa taʻemaʻa, pe ko e sino ʻoe manu taʻemaʻa, pe ko e sino ʻoe manu lalahi taʻemaʻa, pe ko e sino ʻoe manu totolo taʻemaʻa, pea kapau ʻoku fufū ia kiate ia: ʻe taʻemaʻa foki ia mo hala ai.
3 Eli jos hän rupee saastaiseen ihmiseen, millä ikänänsä saastaisuudella ihminen taitaa saastaiseksi tulla, tietämätä, ja sen sitte ymmärtää, se on vikapää.
Pea kapau ʻoku lave ia ki he taʻemaʻa ʻae tangata, ʻi he meʻa kehekehe ʻoku taʻemaʻa ai ʻae tangata, pea ʻoku fufū ia kiate ia; ʻoka hoko ʻo ne ʻilo ia, ʻe toki hala ai ia.
4 Eli jos joku sielu vannoo, niin että hänen suustansa käy ajattelemata pahoin eli hyvin tehdä, kaikki kuin ihminen vannoo huomaitsemata, ja sen sitte ymmärtää: hän on vikapää yhteen näistä.
Pea kapau ʻe kape ʻe ha tokotaha, ʻo ne lea ʻaki hono loungutu ke fai kovi, pe ke fai lelei, ha meʻa ʻoku fuakava ki ai ʻae tangata, pea fufū ia ʻiate ia; ʻoka hoko ʻo ne ʻilo ia, pea ʻe hala ai ia ʻi ha taha ʻi he ngaahi meʻa ni.
5 Koska hän on vikapää johonkuhun näistä, ja tunnustaa, että hän siinä rikkonut on:
Pea ʻe pehē, ʻi heʻene halaia ʻi ha taha ʻoe ngaahi meʻa ni pea ʻoku totonu ʻa ʻene vete ʻene hala ʻi he meʻa ko ia:
6 Niin pitää hänen tämän rikoksensa vian edestä, kuin hän rikkonut on, tuoman laumasta Herralle uuhen eli vuohen rikosuhriksi: niin pitää papin sovittaman hänen rikoksensa.
Pea ʻe ʻomi ʻe ia ʻene feilaulau maʻae angahala kia Sihova koeʻuhi ko ʻene angahala kuo ne fai, ko e manu fefine mei he fanga manu, ko e lami, pe ko e ʻuhikiʻi kosi, ko e feilaulau maʻae angahala; pea ʻe fai ʻae fakalelei ʻe he taulaʻeiki koeʻuhi ko ʻene angahala.
7 Jollei hänellä ole lammasta, niin tuokaan Herralle rikoksensa edestä, jolla hän rikkonut on, kaksi mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa: yhden rikosuhriksi, ja toisen polttouhriksi.
Pea kapau ʻoku ʻikai te ne faʻa ʻomi ha lami, pea ʻe ʻomi ʻe ia kia Sihova koeʻuhi ko e angahala kuo ne fai, ʻae kulukulu ʻe ua, pe ko e lupe mui ʻe ua; ko e taha ko e feilaulau maʻae angahala, mo e taha ko e feilaulau tutu.
8 Ja viekään ne papille: hänen pitää sen ensimäisen uhraaman rikosuhriksi ja vääntämän sen niskat ja ei kuitenkaan päätä erinänsä repäisemän,
Pea te ne ʻomi ʻe ia ia ki he taulaʻeiki, ʻaia te ne tomuʻa ʻatu ko e feilaulau maʻae angahala, ʻo ne mimio ke motu hono ʻulu mei hono kia, kae ʻikai vaeua ia:
9 Ja pitää priiskottaman alttarin seinän rikosuhrin verellä, ja antaman sen veren, joka jää, vuotaa alttarin pohjaan. Se on rikosuhri.
Pea ʻe luluku ʻe ia ʻae toto ʻoe feilaulau maʻae angahala ki he potu tafaʻaki ʻoe feilaulauʻanga: pea ʻe tatau hono toe ʻoe toto ki he tefitoʻi feilaulauʻanga: ko e feilaulau ia maʻae angahala.
10 Toisen pitää hänen uhraaman polttouhriksi tavan jälkeen. Ja niin pitää papin sovittaman hänen rikoksensa, jolla hän rikkonut on, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Pea ʻe ʻatu ʻe ia hono ua ko e feilaulau tutu, ʻo taau mo hono anga: pea ʻe fai ʻae fakalelei ʻe he taulaʻeiki kiate ia koeʻuhi ko ʻene angahala, pea ʻe fakamolemole ia kiate ia.
11 Jollei hänelle ole kahta mettistä eli kahta kyhkyläisen poikaa, niin tuokaan uhrinsa, rikoksensa edestä, kymmenennen osan ephaa sämpyläjauhoja rikosuhriksi. Mutta ei hänen pidä öljyä sen päälle paneman, eikä pyhää savua; sillä se on rikosuhri.
Pea kapau ʻe ʻikai faʻa ʻomi ʻe ia ʻae ongo kulukulu, pe ko e ongo lupe mui, pea ʻe ʻomi ʻaia naʻe fai hala, maʻa ʻene feilaulau ko e feilaulau maʻae angahala, ko hono hongofulu ʻoe vahe ʻoe efa ʻoe mahoaʻa lelei; ʻe ʻikai ʻai ʻe ʻia ha lolo ki ai, pe ʻe ʻikai te ne ʻai ki ai ha meʻa nanamu: he ko e feilaulau ia maʻae angahala.
12 Ja hänen pitää sen viemän papille, ja papin pitää siitä ottaman pivon täyden muistoksi, ja polttaman sen alttarilla Herralle tuliuhriksi: tämä on rikosuhri.
Pea ʻe ʻomi ia ʻe ia ki he taulaʻeiki, pea ʻe toʻo ʻe he taulaʻeiki ʻae faluku ʻe taha mei ai, ko hono meʻa fakaʻilonga, ʻo tutu ia ki he feilaulauʻanga, ʻo taau mo e ngaahi feilaulau tutu kia Sihova: ko e feilaulau ia maʻae angahala.
13 Ja papin pitää niin sovittaman hänelle hänen rikoksensa, jolla hän rikkonut on, ja se annetaan anteeksi hänelle. Ja sen pitää oleman papin oman niinkuin ruokauhrinkin.
Pea ʻe fai ʻe he taulaʻeiki ʻae fakalelei maʻana ʻi heʻene angahala ʻaia kuo ne fai ʻi ha taha ʻoe ngaahi meʻa ni, pea ʻe fakamolemole ia kiate ia: pea ko hono toe ʻe ʻi he taulaʻeiki ia, ʻo hangē ko e feilaulau meʻakai.
14 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese, ʻo pehē,
15 Jos joku sielu kovasti rikkoo ja erehdyksestä syntiä tekee jossakussa joka Herralle pyhitetty on, hänen pitää Herralle tuoman vikauhrin, virheettömän oinaan laumasta, sinun arvios jälkeen hopiapainoon, pyhän siklin jälkee, vikauhriksi.
Kapau ʻe fai hala ʻe ha tokotaha, pea fai angahala ʻi he taʻeʻilo, ʻi he ngaahi meʻa māʻoniʻoni ʻa Sihova; pehē ʻe ʻomi ʻe ia koeʻuhi ko ʻene faihala kia Sihova, ʻae sipitangata taʻehanomele mei he fanga sipi, mo e feilaulau maʻae angahala ʻi he ngaahi sikeli siliva, te ke lau kiate ia ʻo tatau mo e sikeli ʻoe faletapu:
16 Siihen myös, mitä hän on rikkonut pyhitetyssä, pitää hänen sen antaman jällensä, ja pitää sen tykö antaman viidennen osan, ja antaman sen papille: ja papin pitää sovittaman hänen vikauhrin oinaalla, niin se hänelle annetaan anteeksi.
Pea ʻe fai ʻe ia ʻae totongi ki he kovi kuo ne fai ki he meʻa māʻoniʻoni, pea te ne fakalahi ʻaki ʻe ia hono nima ʻoe vahe, ʻo ʻatu ia ki he taulaʻeiki: pea ʻe fai ʻae fakalelei maʻana ʻe he taulaʻeiki ʻaki ʻae sipitangata ʻoe feilaulau maʻae angahala, pea ʻe fakamolemole ia kiate ia.
17 Ja jos joku sielu rikkoo ja tekee vastoin jotakuta Herran käskyä, jota ei hänen pitänyt tekemän, ja ei sitä tietänyt: hän on vikapää vääryyteen,
Pea kapau ʻoku fai angahala ʻe ha tokotaha, ʻo fai ha meʻa ʻi he ngaahi meʻa ʻaia kuo fakatapui ʻe he ngaahi fekau ʻa Sihova; neongo naʻe ʻikai te ne ʻilo ia, ka ʻoku ne halaia ai, pea ʻe fua ʻe ia ʻene hia.
18 Ja pitää tuoman papille virheettömän oinaan laumasta, sinun arvios jälkeen vikauhriksi: ja papin pitää sovittaman hänelle hänen tietämättömyytensä, kun hän tehnyt on tietämätä, niin se hänelle annetaan anteeksi.
Pea te ne ʻomi ʻe ia ha sipitangata mei he fanga sipi ki he taulaʻeiki, ʻo hangē ko hoʻo lau, ko e feilaulau maʻae angahala; pea ʻe fai ʻe he taulaʻeiki ʻae fakalelei maʻana ʻi heʻene taʻeʻilo ʻaia naʻe hē ai ia ʻo ʻikai ʻilo, pea ʻe fakamolemole ia kiate ia.
19 Se on vikauhri: sillä vikaan hän kaiketikin Herran edessä joutunut on.
Ko e feilaulau ia maʻae angahala: kuo fai hala moʻoni ia kia Sihova.

< 3 Mooseksen 5 >