3 Mooseksen 27
1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
And YHWH speaks to Moses, saying,
2 Puhu Israelin lapsille ja sano heille: Jos joku tekee jonkun erinomaisen lupauksen, niin pitää ne sinun arvios jälkeen oleman Herran omat.
“Speak to the sons of Israel, and you have said to them: When a man makes a special vow in your valuation of persons to YHWH,
3 Niin pitää tämän oleman sinun arvios: Kahdenkymmenen vuotisen miehenpuolen kuuteenkymmeneen vuoteen asti, pitää sinun arvaaman viiteenkymmeneen hopeasikliin, pyhän siklin jälkeen.
then your valuation has been of the male from a son of twenty years even to a son of sixty years, and your valuation has been fifty shekels of silver by the shekel of the holy place.
4 Mutta vaimonpuolen pitää sinun arvaaman kolmeenkymmeneen sikliin.
And if it [is] a female, then your valuation has been thirty shekels;
5 Mutta viiden vuotisesta kahdenkymmenen vuotiseen asti, jos se on miehenpuoli, niin pitää sinun arvaaman kahteenkymmeneen sikliin, vaan vaimonpuolen kymmeneen sikliin.
and if from a son of five years even to a son of twenty years, then your valuation of the male has been twenty shekels, and for the female, ten shekels;
6 Jos se on kuukautinen viidenteen vuoteen asti, ja on miehenpuoli, pitää sinun sen arvaaman viiteen hopeasikliin, mutta vaimonpuolen kolmeen hopeasikliin.
and if from a son of a month even to a son of five years, then your valuation of the male has been five shekels of silver, and for the female your valuation [is] three shekels of silver;
7 Mutta jos se on kuudenkymmenen vuotinen eli sen päälle, ja miehenpuoli, pitää sinun arvaaman hänen viiteentoistakymmeneen sikliin, mutta vaimonpuolen kymmeneen sikliin.
and if from a son of sixty years and above, if a male, then your valuation has been fifteen shekels, and for a female, ten shekels.
8 Ja jos hän on ylen köyhä senkaltaiseen arvioon, niin pitää hänen menemän papin eteen, ja papin pitää arvaaman hänen. Sen jälkeen, kuin se, joka lupauksen tehnyt on, voi matkaan saada, pitää papin hänen arvaaman.
And if he is poorer than your valuation, then he has presented himself before the priest, and the priest has valued him; according to that which the hand of him who is vowing reaches, the priest values him.
9 Jos se on karjasta, jota Herralle uhrataan, kaikki mitä Herralle annetaan, se on pyhä.
And if [it is] a beast of which they bring near [as] an offering to YHWH, all that [one] gives of it to YHWH is holy;
10 Ei pidä sitä vaihetettaman eli muutettaman hyvä pahaan, eli paha hyvään. Jos joku kumminkin vaihettaa yhden eläimen toiseen, niin pitää he molemmat oleman pyhät.
he does not change it nor exchange it, a good for a bad, or a bad for a good; and if he really exchanges beast for beast, then it has been [holy] and its exchange is holy.
11 Jos se eläin on saastainen, jota ei saada uhrata Herralle, niin pitää se vietämän papin eteen,
And if [it is] any unclean beast of which they do not bring near [as] an offering to YHWH, then he has presented the beast before the priest,
12 Ja papin pitää arvaaman sen, jos se on hyvä eli paha: sen pitää pysymän sinun arviossas, joka pappi olet.
and the priest has valued it, whether good or bad; according to your valuation, O priest, so it is;
13 Jos joku kuitenkin tahtoo lunastaa sen, hänen pitää antaman viidennen osan sinun arvios päälle.
and if he really redeems it, then he has added its fifth to your valuation.
14 Ja jos joku pyhittää huoneensa Herralle pyhäksi, niin pitää papin arvaaman sen, jos se on hyvä eli paha: ja papin arviossa pitää sen pysymän.
And when a man sanctifies his house [as] a holy thing to YHWH, then the priest has valued it, whether good or bad; as the priest values it so it stands;
15 Mutta jos pyhittänyt tahtoo lunastaa huoneensa, niin pitää hänen antaman viidennen osan enemmän rahaa, kuin sinun arvios on, ja niin pitää se hänen oleman.
and if he who is sanctifying redeems his house, then he has added a fifth of the money of your valuation to it, and it has become his.
16 Jos joku pyhittää Herralle kappaleen peltoa perintömaastansa, niin pitää sinun se arvaaman sen jälkeen, kuin siihen kylvetään; jos siihen kylvetään homer ohria, niin pitää sen maksaman viisikymmentä hopeasikliä.
And if a man sanctifies to YHWH from a field of his possession, then your valuation has been according to its seed—a homer of barley-seed at fifty shekels of silver;
17 Vaan jos hän pyhittää peltonsa ilovuodesta alkain, niin pitää sen maksaman sinun arvios jälkeen.
if he sanctifies his field from the Year of the Jubilee, according to your valuation it stands;
18 Jos hän on pyhittänyt peltonsa ilovuoden jälkeen, niin papin pitää lukeman hänelle rahan vuoden luvun jälkeen, kuin takaperin on ilovuoteen asti, ja se pitää sinun arviostas vähennettämän.
and if he sanctifies his field after the Jubilee, then the priest has reckoned the money to him according to the years which are left, to the Year of the Jubilee, and it has been diminished from your valuation.
19 Jos se joka pellon pyhittänyt on, tahtoo sen todella lunastaa jälleen, niin pitää hänen antaman viidettä osaa enemmän rahaa, kuin se sinulta arvattu on, ja niin pitää se hänen oleman.
And if he really redeems the field—he who is sanctifying it—then he has added a fifth of the money of your valuation to it, and it has been established to him;
20 Jos ei hän tahdo lunastaa peltoa, mutta myy sen toiselle, niin ei pidä sitä enää lunastettaman.
and if he does not redeem the field, or if he has sold the field to another man, it is not redeemed anymore;
21 Vaan se pelto, koska se ilovuonna tulee vapaaksi, pitää oleman pyhä Herralle, niinkuin valallisella lupauksella eroitettu pelto, ja pitää oleman papin perintösaama.
and the field has been, in its going out in the Jubilee, holy to YHWH as a field which is devoted; his possession is for the priest.
22 Jos joku sen pellon, jonka hän ostanut on, joka ei ole hänen perintömaansa, pyhittää Herralle,
And if he sanctifies a field of his purchase to YHWH, which [is] not of the fields of his possession,
23 Niin pitää papin laskeman hänen edessänsä sen hinnan sinun arvios jälkeen, ilovuoteen asti, ja hänen pitää sen samana päivänä antaman ulos, sinun arvios jälkeen, että se Herralle pyhä olis;
then the priest has reckoned to him the amount of your valuation up to the Year of Jubilee, and he has given your valuation in that day [as] a holy thing to YHWH;
24 Mutta ilovuonna pitää sen tuleman hänen omaksensa jälleen, jolta hän sen ostanut on, että se oli hänen perintösaamansa maalla.
in the Year of the Jubilee the field returns to him from whom he bought it, to him who [has] the possession of the land.
25 Kaikki sinun arvios pitää tapahtuman pyhän siklin jälkeen; mutta sikli tekee kaksikymmentä geraa.
And all your valuation is by the shekel of the holy place: the shekel is twenty gerahs.
26 Mutta eläinten esikoista, joka esikko-oikeuden jälkeen Herran oma muutoinkin on, ei pidä kenenkään pyhittämän, olkoon härkä eli lammas; sillä se on Herran.
Only, a firstling which is YHWH’s firstling among beasts—no man sanctifies it, whether ox or sheep; it [is] YHWH’s.
27 Jos jotakin saastaista on eläinten seassa, niin se pitää lunastettaman sinun arvios jälkeen, ja siihen lisäksi annettaman viides osa; jos ei sitä lunasteta, niin se myytäkään sinun arvios jälkeen.
And if [from] among the unclean beast, then he has ransomed [it] at your valuation, and he has added its fifth to it; and if it is not redeemed, then it has been sold at your valuation.
28 Kuitenkin kaikkea valallisella lupauksella eroitettua, jota joku valallisesti lupaa Herralle kaikesta mitä hänellä on, joko se olis ihminen, eläin eli perintöpelto, ei sitä pidä myytämän eli lunastettaman; sillä kaikki valallisellla lupauksella eroitettu on kaikkein pyhin Herralle.
Only, no devoted thing which a man devotes to YHWH of all that he has, of man, and beast, and of the field of his possession, is sold or redeemed; every devoted thing is most holy to YHWH.
29 Kaikkea kirottua, joka kiroukseen annetaan ihmisistä, ei pidä lunastettaman, vaan hän pitää totisesti kuoletettaman.
No devoted thing, which is devoted of man, is ransomed, it is surely put to death.
30 Kaikki maan kymmenykset, sekä maan siemenestä että puiden hedelmistä, ovat Herran, ja pitää oleman pyhät Herralle.
And all tithe of the land, of the seed of the land, of the fruit of the tree, is YHWH’s; [it is] holy to YHWH.
31 Jos joku tahtoo lunastaa kymmenyksensä, hänen pitää antaman viidennen osan lisäksi.
And if a man really redeems [any] of his tithe, he adds its fifth to it.
32 Ja kaikki kymmenykset karjasta, ja lampaista, ja kaikista kuin vitsan alla käy, ne ovat pyhät kymmenykset Herralle.
And all the tithe of the herd and of the flock—all that passes by under the rod—the tenth is holy to YHWH;
33 Ei pidä kysyttämän, jos se on hyvä eli paha, eikä myös pidä sitä vaihetettaman. Jos joku vaihettaa sen, niin pitää ne molemmat oleman pyhät, ja ei lunastettaman.
he does not inquire between good and bad, nor does he exchange it; and if he really exchanges it, then it has been [holy] and its exchange is holy; it is not redeemed.”
34 Nämät ovat ne käskyt, jotka Herra antoi Moseksen kautta Israelin lapsille, Sinain vuorella.
These [are] the commands which YHWH has commanded Moses for the sons of Israel in Mount Sinai.
