3 Mooseksen 19
1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
2 Puhu koko Israelin lasten joukolle, ja sano heille: teidän pitää oleman pyhät; sillä minä olen pyhä, Herra teidän Jumalanne.
“Wuo gi kanyakla mar Israel duto kendo inyisgi ni: ‘Beduru maler nikech an Jehova Nyasaye ma Nyasachu aler.
3 Jokainen peljätkään äitiänsä ja isäänsä, ja pitäkäät minun sabbatini; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.
“‘Ngʼato ka ngʼato kuomu nyaka luor min gi wuon kendo nyaka urit Sabato maga. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
4 Ei teidän pidä teitänne kääntämän epäjumalain tykö, ja ei pidä teidän tekemän teillenne valetuita jumalia; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.
“‘Kik uluw bangʼ nyiseche manono, kendo kik ubed gi nyiseche mothedhi mag nyinyo. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
5 Ja koska te Herralle teette kiitosuhria, niin teidän pitää uhraaman, että se teiltä otollinen olis.
“‘Ka uchiwo misango mar lalruok ne Jehova Nyasaye, to timeuru e yo mowinjore ma Jehova Nyasaye oyiego.
6 Ja se pitää syötämän sinä päivänä, jona te uhraatte, ja toisena päivänä; mutta mitä tähteeksi jää kolmanneksi päiväksi, pitää tulella poltettaman.
Misangono ibiro chame e odiechiengno muchiwee kata kinyne, to ringʼo mane odongʼ nyaka chiengʼ mar adek nyaka wangʼ e mach.
7 Jos joku sitä kuitenkin syö kolmantena päivänä, niin on se kauhistus, eikä ole otollinen.
Ka lemo moro amora kuom ringʼoni ocham chiengʼ mar adek, to Jehova Nyasaye ok noyie kodu nikech en gima kwero.
8 Ja joka siitä syö, sen pitää kantaman vääryytensä; sillä hän on Herran pyhän riivannut, ja se sielu pitää hävitettämän kansastansa.
Ngʼato angʼata manocham ringʼono nokwan ka jaketho nikech osedwanyo kama ler mar Jehova Nyasaye, kendo ngʼatno nyaka ngʼad kare oko kuom ogandane.
9 Koska te elon leikkaatte maastanne, ei sinun pidä tyynni peltos kulmia leikkaaman, ja ei elos päitä noukkiman.
“‘Ka ukayo cham manie puotheu, to kik ugol cham duto nyaka manie giko puodho, kata kik uhul nyaka cham modongʼ.
10 Ei pidä sinun myös tyynni korjaaman viinamäkiäs, eli noukkiman varisseita marjoja, vaan jättämän ne vaivaisille ja muukalaisille; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.
Kupono olembeu mag mzabibu, to kik upon-gi duto, bende mago molwar piny kik ukwany. Mago weuru ni joma odhier kod jodak manie dieru. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
11 Ei teidän pidä varastaman, eli valehteleman, eli pettämän toinen toistanne.
“‘Kik ikwal. “‘Kik iriambi. “‘Kik iwuond nyawadu.
12 Ei teidän pidä väärin vannoman minun nimeeni, ja häpäisemän sinun Jumalas nimeä; sillä minä olen Herra.
“‘Kik ikwongʼri gi miriambo ni ngʼato gi nyinga nimar kitimo kamano to ichayo Jehova Nyasaye ma Nyasachu. An e Jehova Nyasaye.
13 Ei sinun pidä tekemän lähimmäiselles vääryyttä, eli ryöväämän häntä. Sinun päivämiehes palkka ei pidä oleman sinun tykönäs huomiseen asti.
“‘Kik ima wadu e yor wuond kata kik imaye gire. “‘Kik itamri chulo ngʼato kuom tich motiyoni kendo nyaka ichule mana godiechiengno.
14 Ei sinun pidä kuuroja kirooman, ei sinun pidä myös paneman sokian eteen jotakin, johonka hän kompastuis. Vaan sinun pitää pelkäämän sinun Jumalaas; sillä minä olen Herra.
“‘Kik ikwongʼ ngʼama ite odino, kata kik iket gimoro e nyim muofu monyalo chwanyoree, luoruru Nyasachu. An e Jehova Nyasaye.
15 Ei teidän pidä vääryyttä tekemän tuomiossa, ei armaitseman köyhää, eikä kunnioitseman voimallista, mutta tuomitseman lähimmäises oikein.
“‘Kik iketh buch ngʼato, to ngʼad bura kare ma kik idogne jachan kata luoro wangʼ ngʼama duongʼ, to ngʼadne wadu bura makare kichungʼ e adiera.
16 Ei sinun pidä oleman panettelian sinun kansas seassa. Ei sinun pidä myös asettaman sinuas lähimmäises verta vastaan; sillä minä olen Herra.
“‘Kik iketh nying jowadu koni gi koni e yor kuoth, kendo kik ihangne jowadu wach ma ok nikare. An e Jehova Nyasaye.
17 Ei sinun pidä vihaaman veljeäs sinun sydämessäs; vaan sinun pitää kaiketi nuhteleman lähimmäistäs, ettes vikapääksi tulisi hänen tähtensä.
“‘Kik ibwon owadu gi chunyi. Nyis wadu kethone e wangʼe, mondo kik iriwri kode e richone.
18 Ei sinun pidä kostaman, eikä vihaaman kansas lapsia. Sinun pitää rakastaman lähimmäistäs, niinkuin itse sinuas; sillä minä olen Herra.
“‘Kik idwar chulo kuor, kendo kik ibed ngʼama mon gi jowadgi, to her wadu kaka iherori iwuon. An e Jehova Nyasaye.
19 Minun säätyni pitää teidän pitämän. Ei sinun pidä antaman karjas sekoittaa heitänsä muiden eläinten laihin. Ja älä kylvä peltoas sekoitetulla siemenellä. Ja ei yksikään vaate pidä tuleman sinun ylles, joka villaisesta ja liinaisesta kudottu on.
“‘Rituru yorena. “‘Kik uwe jamni mopogore opogore luwre ma nywol nyithindo. “‘Kik uriw kodhi e puodho achiel, kendo kik urwak nanga motwangʼ gi usi ariyo mopogore opogore.
20 Jos mies makaa vaimon tykönä ja ryhtyy häneen, ja se on orja, ja jo on toiselta maattu, kuitenkaan ei ole irrallensa eli vapaaksi laskettu, se pitää suomittaman, vaan ei pidä heidän kuoleman, sillä ei hän ollut vapaa.
“‘Ka ngʼato oterore gi misumba ma nyako mapok okendi mosewinjore gi ngʼama onego kende, kata mapok omi thuolo mar dhi, to wachno nyaka none maber. Kik neg nyakono gi ngʼat moterore kodeno nikech pod en misumba.
21 Mutta miehen pitää tuoman Herralle vikansa edestä oinaan vikauhriksi, seurakunnan majan oven eteen.
Ngʼat motimo kode tim makamanono nyaka kel im e nyim Jehova Nyasaye e dho Hemb Romo mondo timgo misango mar pwodhruok e ketho.
22 Ja papin pitää sovittaman hänen vikauhrinsa oinaalla Herran edessä siitä rikoksesta, jolla hän on rikkonut; niin hänelle (Jumalalta) armo tapahtuu hänen rikoksestansa, jolla hän rikkonut on.
Jadolo notim misango mar golo richo e nyim Jehova Nyasaye gi imno kuom pwodho ngʼatno e kethone, eka richo mosetimo nowene.
23 Koska te tulette siihen maahan ja istutatte kaikkinaisia puita, joita syödään, pitää teidän leikkaaman pois niiden hedelmän esinahan: kolme vuotta pitää teidän pitämän heitä ympärileikkaamatoinna, niin ettette syö niistä;
“‘Ka udonjo e pinyno kendo upidho kit yiend olemo moro amora to ukwan olembene ka gik makwero. Kuom higni adek kik umul olembego kendo kik uchamgi.
24 Vaan neljäntenä vuonna pitää kaikki heidän hedelmänsä pyhitettämän kiitokseksi Herralle.
E higa mar angʼwen to olembege duto nobed maler, ma en chiwo mar pak ni Jehova Nyasaye.
25 Viidentenä vuonna pitää teidän hedelmän syömän, ja kokooman sisälle tulon; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.
To e higa mar abich, unyalo chamo olembege. Kuom mano keyo magu nomedre. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
26 Ei teidän pidä mitään syömän veren kanssa. Ei teidän pidä totteleman aavistuksia eli taikauksia.
“‘Kik ucham ringʼo motimo remo. “‘Kik ukor wach kata kik ubed ajuoke mag nyakalondo.
27 Ei teidän pidä keritsemän paljaaksi päänne lakea ympärinsä, ja ei tyynni ajeleman partaanne.
“‘Kik utit yie wiu kata kik utit yie tiku.
28 Ei teidän pidä leikkaaman ihoanne kuolleen tähden, eli piirusteleman kirjoituksia päällenne; sillä minä olen Herra.
“‘Kik usar dendu kuywago ngʼama otho, kendo kik usar kido moro amora e dendu. An e Jehova Nyasaye.
29 Ei sinun pidä salliman tytärtäs porttona olla, ettei maa tottuisi haureuteen ja tulisi täyteen kauhistusta.
“‘Kik utime timbe manyalo miyo nyiu bed jochode, nikech mano nyalo kethonu piny makel richo mangʼeny.
30 Pitäkäät minun pyhäpäiväni, ja peljätkäät minun pyhääni; sillä minä olen Herra.
“‘Rituru Sabato maga kendo kama ler mar lemo mara nyaka umi luor mowinjore. An e Jehova Nyasaye.
31 Ei teidän pidä kääntämän teitänne tietäjäin tykö, ja älkäät kysykö velhoilta, ettette saastuisi heistä; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.
“‘Kik udhi upenj wach kuom jo-nyakalondo kata kuom ajuoke mamoko, nikech timo kamano biro miyo ubedo mogak. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
32 Harmaapään edessä pitää sinun nouseman, ja kunnioittaman vanhaa, ja pelkäämän Jumalaas; sillä minä olen Herra.
“‘Nyaka ichiw luor kichungone jaduongʼ ma wiye oti lwar kendo uluor Nyasachu. An e Jehova Nyasaye.
33 Jos joku muukalainen on sinun tykönäs teidän maallanne asuva, ei teidän pidä sitä ryöstämän.
“‘Ka japiny moro odak e dieru, to kik usande.
34 Hänen pitää asuman teidän tykönänne, niinkuin omainen teidän seassanne. Ja sinun pitää rakastaman häntä, niinkuin itse sinuas; sillä te olitte myös muukalaiset Egyptin maalla. Minä olen Herra teidän Jumalanne.
Japiny moro modak e dieruno nyaka udag kode mana kaka wuodu. Hereuru mana kaka uheroru uwegi nikech ne un jodak e piny Misri. An Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
35 Ei pidä teidän vääryyttä tekemän tuomiolla: kyynärällä, vaalla ja mitalla.
“‘Kik uti gi rapim ma ok nikare ka upimo bor kata pek mar gimoro kata kupimo ngʼeny mare.
36 Oikia vaaka, oikia leiviskä, oikia vakka, oikia kannu pitää oleman teidän tykönänne; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne, joka teitä olen johdattanut Egyptin maalta:
Tiuru gi rapim ma ok riambi kendo mapimo gimoro makare. An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu mane ogolou e piny Misri.
37 Että teidän pitää pitämän ja tekemän kaikki minun säätyni, ja kaikki minun oikeuteni; sillä minä olen Herra.
“‘Rituru yorena duto kod chikena kendo uluwgi. An e Jehova Nyasaye.’”
