< Valitusvirret 5 >

1 Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
Kumbuka, Ee Bwana, yaliyotupata, tazama, nawe uione aibu yetu.
2 Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
Urithi wetu umegeuziwa kwa wageni, na nyumba zetu kwa wageni.
3 Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
Tumekuwa yatima wasio na baba, mama zetu wamekuwa kama wajane.
4 Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
Ni lazima tununue maji tunayokunywa, kuni zetu zapatikana tu kwa kununua.
5 kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
Wanaotufuatilia wapo kwenye visigino vyetu, tumechoka na hakuna pumziko.
6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
Tumejitolea kwa Misri na Ashuru tupate chakula cha kutosha.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
Baba zetu walitenda dhambi na hawapo tena, na sisi tunachukua adhabu yao.
8 Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
Watumwa wanatutawala na hakuna wa kutuokoa mikononi yao.
9 Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
Tunapata chakula chetu kwa kuhatarisha maisha yetu kwa sababu ya upanga jangwani.
10 Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
Ngozi yetu ina joto kama tanuru, kwa sababu ya fadhaa itokanayo na njaa.
11 He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
Wanawake wametendwa jeuri katika Sayuni, na mabikira katika miji ya Yuda.
12 Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
Wakuu wametungikwa juu kwa mikono yao, wazee hawapewi heshima.
13 Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
Vijana wanataabika kwenye mawe ya kusagia, wavulana wanayumbayumba chini ya mizigo ya kuni.
14 Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
Wazee wameondoka langoni la mji, vijana wameacha kuimba nyimbo zao.
15 Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
Furaha imeondoka mioyoni mwetu, kucheza kwetu kumegeuka maombolezo.
16 Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
Taji imeanguka kutoka kichwani petu. Ole wetu, kwa maana tumetenda dhambi!
17 Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
Kwa sababu hiyo, mioyo yetu inazimia, kwa sababu ya hayo, macho yetu yamefifia,
18 Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
kwa ajili ya Mlima Sayuni, ambao unakaa ukiwa, nao mbweha wanatembea juu yake.
19 Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
Wewe, Ee Bwana unatawala milele, kiti chako cha enzi chadumu kizazi hadi kizazi.
20 Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
Kwa nini watusahau siku zote? Kwa nini umetuacha kwa muda mrefu?
21 Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
Turudishe kwako mwenyewe, Ee Bwana, ili tupate kurudi. Zifanye mpya siku zetu kama siku za kale,
22 Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
isipokuwa uwe umetukataa kabisa na umetukasirikia pasipo kipimo.

< Valitusvirret 5 >