< Valitusvirret 5 >
1 Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
Remember O Yahweh what? has it happened to us (look! *Q(K)*) and see reproach our.
2 Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
Inheritance our it has been turned over to strangers houses our to foreigners.
3 Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
Fatherless ones we have become (and there not *Q(K)*) [is] a father mothers our [are] like widows.
4 Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
Water our for money we have drunk wood our for a price they come.
5 kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
At neck our we have been pursued we have become weary (and not *Q(K)*) it has been given rest to us.
6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
Egypt we have given a hand Assyria to be satisfied bread.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
Ancestors our they sinned (and not [are] they and we *Q(K)*) iniquities their we have borne.
8 Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
Slaves they have ruled over us [is one who] rescues there not from hand their.
9 Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
With life our we bring bread our because of [the] sword of the wilderness.
10 Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
Skin our like an oven they have grown hot because of [the] burning heat of hunger.
11 He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
Women in Zion men have humiliated virgins in [the] cities of Judah.
12 Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
Princes by hand their they have been hanged [the] face of elders not they have been honored.
13 Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
Young men a mill they have lifted and young men with wood they have staggered.
14 Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
Old [men] from [the] gate they have ceased young men from music their.
15 Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
It has ceased [the] joy of heart our it has been changed into mourning dancing our.
16 Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
It has fallen [the] crown of head our woe! please to us for we have sinned.
17 Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
On this it has become faint heart our on these [things] they have grown dim eyes our.
18 Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
On [the] mountain of Zion that [is] desolate foxes they have prowled on it.
19 Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
You O Yahweh for ever you will sit throne your [is] to a generation and a generation.
20 Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
Why? to perpetuity do you forget us do you abandon? us for length of days.
21 Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
Cause to return us O Yahweh - to yourself (so let us return *Q(K)*) renew days our like ancient time.
22 Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
That except certainly you have rejected us you are angry towards us up to muchness.