Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
Remember, O Lord, what is come vpon vs: consider, and behold our reproche.
2 Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
Our inheritance is turned to the strangers, our houses to the aliants.
3 Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
We are fatherles, euen without father, and our mothers are as widowes.
4 Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
Wee haue drunke our water for money, and our wood is solde vnto vs.
5 kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
Our neckes are vnder persecution: we are wearie, and haue no rest.
6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
We haue giuen our handes to the Egyptians, and to Asshur, to be satisfied with bread.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
Our fathers haue sinned, and are not, and we haue borne their iniquities.
8 Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
Seruants haue ruled ouer vs, none would deliuer vs out of their hands.
9 Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
Wee gate our bread with the perill of our liues, because of the sword of the wildernesse.
10 Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
Our skinne was blacke like as an ouen because of the terrible famine.
11 He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
They defiled the women in Zion, and the maydes in the cities of Iudah.
12 Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
The princes are hanged vp by their hande: the faces of the elders were not had in honour.
13 Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
They tooke the yong men to grinde, and the children fell vnder the wood.
14 Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
The Elders haue ceased from the gate and the yong men from their songs.
15 Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
The ioy of our heart is gone, our daunce is turned into mourning.
16 Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
The crowne of our head is fallen: wo nowe vnto vs, that we haue sinned.
17 Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
Therefore our heart is heauy for these things, our eyes are dimme,
18 Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
Because of the mountaine of Zion which is desolate: the foxes runne vpon it.
19 Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
But thou, O Lord, remainest for euer: thy throne is from generation to generation.
20 Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
Wherefore doest thou forget vs for euer, and forsake vs so long time?
21 Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
Turne thou vs vnto thee, O Lord, and we shalbe turned: renue our dayes as of olde.
22 Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
But thou hast vtterly reiected vs: thou art exceedingly angry against vs.
