Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
Remember, O Lord, what has befallen us. Consider and look kindly upon our disgrace.
2 Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
Our inheritance has been turned over to foreigners; our houses to outsiders.
3 Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
We have become orphans without a father; our mothers are like widows.
4 Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
We paid for our drinking water. We acquired our wood for a price.
5 kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
We were dragged by our necks. Being weary, no rest was given to us.
6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
We have given our hand to Egypt and to the Assyrians, so that we may be satisfied with bread.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
Our fathers have sinned, and are not. And we have carried their iniquities.
8 Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
Servants have become rulers over us. There was no one to redeem us from their hand.
9 Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
We obtained our bread at the risk of our lives, before the face of the sword, in the wilderness.
10 Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
Our skin was burned, as if by an oven, before the face of the tempest of the famine.
11 He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
They humiliated the women in Zion and the virgins in the cities of Judah.
12 Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
The leaders were suspended by their hand. They were not ashamed before the faces of the elders.
13 Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
They have sexually abused the adolescents, and the children were corrupted in the wood.
14 Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
The elders have ceased from the gates, the youths from the choir of the psalms.
15 Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
The gladness of our heart has failed, our singing has been turned into mourning.
16 Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
The crown has fallen from our head. Woe to us, for we have sinned.
17 Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
Because of this, our heart became gloomy; for this reason, our eyes have been darkened:
18 Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
because of mount Zion, because it was ruined. Foxes have wandered upon it.
19 Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
But you, O Lord, shall remain for eternity, your throne from generation to generation.
20 Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
Why would you forget us forever? Why would you forsake us for a long time?
21 Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
Convert us, O Lord, to you, and we shall be converted. Renew our days, as from the beginning.
22 Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
But you have utterly rejected us; you are vehemently angry against us.
