Valitusvirret 3
1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
(Alef) Men uning ghezep tayiqini yep jebir-zulum körgen ademdurmen.
2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
Méni U heydiwetti, Nurgha emes, belki qarangghuluqqa mangdurdi;
3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
Berheq, U kün boyi qolini manga qayta-qayta hujum qildurdi;
4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
(Bet) Etlirimni we térilirimni qaqshal qiliwetti, Söngeklirimni sunduruwetti.
5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
U manga muhasire qurdi, Öt süyi we japa bilen méni qapsiwaldi.
6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
U méni ölgili uzun bolghanlardek qapqarangghu jaylarda turushqa mejbur qildi.
7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
(Gimel) U méni chiqalmaydighan qilip chitlap qorshiwaldi; Zenjirimni éghir qildi.
8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
Men warqirap nida qilsammu, U duayimni héch ishtimidi.
9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
U yollirimni jipsilashqan tash tam bilen tosuwaldi, Chighir yollirimni egri-toqay qiliwetti.
10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
(Dalet) U manga paylap yatqan éyiqtek, Pistirmida yatqan shirdektur.
11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
Méni yollirimdin burap tétma-titma qildi; Méni tügeshtürdi.
12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
U oqyasini kérip, Méni oqining qarisi qildi.
13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
(Xé) Oqdénidiki oqlarni böreklirimge sanjitquzdi.
14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
Men öz xelqimge reswa obyékti, Kün boyi ularning mesxire naxshisining nishani boldum.
15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
U manga zerdabni toyghuche yutquzup, Kekre süyini toyghuche ichküzdi.
16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
(Waw) U chishlirimni shéghil tashlar bilen chéqiwetti, Méni küllerde tügüldürdi;
17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
Jénim tinch-xatirjemliktin yiraqlashturuldi; Arambexshning néme ikenlikini untup kettim.
18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
Men: «Dermanim qalmidi, Perwerdigardin ümidim qalmidi» — dédim.
19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
(Zain) Méning xar qilin’ghanlirimni, sergedan bolghanlirimni, Emen we öt süyini [yep-ichkinimni] ésingge keltürgeysen!
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
Jénim bularni herdaim eslewatidu, Yerge kirip ketküdek bolmaqta.
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
Lékin shuni könglümge keltürüp esleymenki, Shuning bilen ümid qaytidin yanidu, —
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
(Xet) Mana, Perwerdigarning özgermes méhribanliqliri! Shunga biz tügeshmiduq; Chünki Uning rehimdilliqlirining ayighi yoqtur;
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
Ular her seherde yéngilinidu; Séning heqiqet-sadiqliqing tolimu moldur!
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
Öz-özümge: «Perwerdigar méning nésiwemdur; Shunga men Uninggha ümid baghlaymen» — deymen.
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
(Tet) Perwerdigar Özini kütkenlerge, Özini izdigen jan igisige méhribandur;
26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
Perwerdigarning nijatini kütüsh, Uni süküt ichide kütüsh yaxshidur.
27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
Ademning yash waqtida boyunturuqni kötürüshi yaxshidur.
28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
(Yod) U yégane bolup süküt qilip oltursun; Chünki Reb buni uninggha yüklidi.
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
Yüzini topa-tupraqqa tegküzsun, — Éhtimal, ümid bolup qalar?
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
Mengzini urghuchigha tutup bersun; Til-ahanetlerni toyghuche ishitsun!
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
(Kaf) Chünki Reb ebedil-ebed insandin waz kechmeydu;
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
Azar bergen bolsimu, Özgermes méhribanliqlirining molluqi bilen ichini aghritidu;
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
Chünki U insan balilirini xar qilishni yaki azablashni xalighan emestur.
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
(Lamed) Yer yüzidiki barliq esirlerni ayagh astida yanjishqa,
35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
Hemmidin Aliy Bolghuchining aldida ademni öz heqqidin mehrum qilishqa,
36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
Insan’gha öz dewasida uwal qilishqa, — Reb bularning hemmisige guwahchi emesmu?
37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
(Mem) Reb uni buyrumighan bolsa, Kim déginini emelge ashuralisun?
38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
Külpetler bolsun, bext-saadet bolsun, hemmisi Hemmidin Aliy Bolghuchining aghzidin kelgen emesmu?
39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
Emdi tirik bir insan néme dep aghrinidu, Adem balisi gunahlirining jazasidin néme dep waysaydu?
40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
(Nun) Yollirimizni tekshürüp sinap bileyli, Perwerdigarning yénigha yene qaytayli;
41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
Qollirimizni könglimiz bilen bille ershtiki Tengrige kötüreyli!
42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
Biz itaetsizlik qilip sendin yüz öriduq; Sen kechürüm qilmiding.
43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
(Sameq) Sen özüngni ghezep bilen qaplap, bizni qoghliding; Sen öltürdüng, héch rehim qilmiding.
44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
Sen Özüngni bulut bilen qaplighansenki, Dua-tilawet uningdin héch ötelmes.
45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
Sen bizni xelqler arisida dashqal we nijaset qilding.
46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
(Pé) Barliq düshmenlirimiz bizge qarap aghzini yoghan échip [mazaq qildi];
47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
Üstimizge chüshti alaqzadilik we ora-tuzaq, Weyranchiliq hem halaket.
48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
Xelqimning qizi nabut bolghini üchün, Közümdin yashlar östeng bolup aqmaqta.
49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
(Ayin) Közüm yashlarni üzülmey töküwatidu, Ular héch toxtiyalmaydu,
50 Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
Taki Perwerdigar asmanlardin töwen’ge nezer sélip [halimizgha] qarighuche.
51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
Méning közüm Rohimgha azab yetküzmekte, Shehirimning barliq qizlirining Hali tüpeylidin.
52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
(Tsade) Manga sewebsiz düshmen bolghanlar, Méni qushtek hedep owlap keldi.
53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
Ular orida jénimni üzmekchi bolup, Üstümge tashni chöridi.
54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
Sular béshimdin téship aqti; Men: «Üzüp tashlandim!» — dédim.
55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
(Kof) Hangning tüwliridin namingni chaqirip nida qildim, i Perwerdigar;
56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
Sen awazimni angliding; Qutuldurushqa nidayimgha quliqingni yupuruwalmighin!
57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
Sanga nida qilghan künide manga yéqin kelding, «Qorqma» — déding.
58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
(Resh) I reb, jénimning dewasini özüng soriding; Sen manga hemjemet bolup hayatimni qutquzdung.
59 Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
I Perwerdigar, manga bolghan uwalliqni kördüngsen; Men üchün höküm chiqarghaysen;
60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
Sen ularning manga qilghan barliq öchmenliklirini, Barliq qestlirini kördungsen.
61 Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
(Shiyn) I Perwerdigar, ularning ahanetlirini, Méni barliq qestligenlirini anglidingsen,
62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
Manga qarshi turghanlarning shiwirlashlirini, Ularning kün boyi keynimdin kusur-kusur qilishqanlirini anglidingsen.
63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
Olturghanlirida, turghanlirida ulargha qarighaysen! Men ularning [mesxire] naxshisi boldum.
64 Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
(Taw) Ularning qolliri qilghanliri boyiche, i Perwerdigar, béshigha jaza yandurghaysen;
65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
Ularning köngüllirini kaj qilghaysen! Bu séning ulargha chüshidighan leniting bolidu!
66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
Ghezep bilen ularni qoghlighaysen, Ularni Perwerdigarning asmanliri astidin yoqatqaysen!
