< Valitusvirret 3 >

1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
Ndini munhu akaona kutambudzika neshamhu yehasha dzake.
2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
Akandidzingira kure akaita kuti ndifambe murima panzvimbo yomuchiedza;
3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
zvirokwazvo, akashandura ruoko rwake kuti rundirwise nguva nenguva, zuva rose.
4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
Akasakadza ganda rangu nenyama yangu uye akavhuna mapfupa angu.
5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
Akandikomba akandipoteredza neshungu nokurwadziswa.
6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
Akandigarisa murima savanhu vakafa kare kare.
7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
Akandipfigira kuti ndisapunyuka, akandiremedza nengetani.
8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
Kunyange ndikadana kana kuridza mhere kuti ndibatsirwe, anopfigira munyengetero wangu kunze.
9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
Akadzivira nzira yangu namatombo; akaminamisa nzira dzangu.
10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
Sebere rakavandira, seshumba yakavanda,
11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
akandikwekweredza kubva munzira uye akandibvarura-bvarura akandisiya ndisina mubatsiri.
12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
Akawembura uta hwake akandiita chinhu chinonangwa nemiseve yake.
13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
Akabaya mwoyo wangu nemiseve yaibva mugoba rake.
14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
Ndakava chiseko chavanhu vangu vose; vakandihomera nenziyo pazuva rose.
15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
Akandigutsa nemiriwo inovava, uye akandinwisa nduru.
16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
Akagura mazino angu nerukangarabwe; akanditsokodzera muguruva.
17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
Ndakatorerwa rugare; ndakakanganwa kuti kubudirira chii.
18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
Naizvozvo ndinoti, “Kubwinya kwangu kwaenda, uye nezvose zvandanga ndakatarisira kuna Jehovha.”
19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
Ndinorangarira kutambudzika kwangu nokudzungaira kwangu, kurwadziwa uye nenduru.
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
Ndinozvirangarira kwazvo, uye mweya wangu wasuruvara mukati mangu.
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
Asi izvi ndinozvirangarira mupfungwa uye naizvozvo ndine tariro:
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
Nokuda kwerudo rukuru rwaJehovha, hatina kuparadzwa, nokuti tsitsi dzake hadzitongoperi.
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
Itsva mangwanani oga oga, kutendeka kwenyu kukuru.
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
Ndinoti kumwoyo wangu, “Jehovha ndiye mugove wangu; naizvozvo ndichamumirira.”
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
Jehovha akanaka kuna avo vanovimba naye, kumunhu anomutsvaka;
26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
chinhu chakanaka kumirira ruponeso rwaJehovha unyerere.
27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
Chinhu chakanaka kuti munhu atakure joko achiri mudiki.
28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
Ngaagare ari oga anyerere, nokuti Jehovha ndiye akariturika paari.
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
Ngaavige chiso chake muguruva, zvimwe tariro ichiripo.
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
Ngaape dama rake kumunhu anomurova, uye ngaazadzwe nenyadzi.
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
Nokuti vanhu havangaraswi naIshe nokusingaperi.
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
Kunyange achiuyisa kusuwa, achanzwira hake tsitsi, rukuru sei rudo rwake rusingaperi.
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
Nokuti haafariri kuuyisa kurwadziwa kana kusuwa kuvana vavanhu.
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
Kutsikira pasi petsoka vasungwa vose venyika,
35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
kurambira munhu kodzero yake pamberi peWokumusoro-soro,
36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
kutadzisa munhu kuwana kururamisirwa kwake ko, Ishe haangaoni zvinhu zvakadai here?
37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
Ndiani angataura akaita kuti zviitike kana Ishe asina kuzvirayira?
38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
Ko, hazvibvi mumuromo weWokumusoro-soro here zvose zvakaipa nezvinhu zvakanaka zvinouya?
39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
Ko, munhu mupenyu anonyunyutirei kana arangwa nokuda kwezvivi zvake?
40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
Ngatinzverei nzira dzedu uye ngatidziedzei, uyewo ngatidzokerei kuna Jehovha.
41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
Ngatisimudzei mwoyo yedu namaoko edu kuna Mwari ari kudenga, tigoti:
42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
“Takatadza uye takakumukirai uye imi hamuna kukanganwira.
43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
“Makazvifukidza nokutsamwa mukatidzingirira; makauraya musinganzwiri ngoni.
44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
Makazvifukidza negore kuti kurege kuva nomunyengetero ungasvikako.
45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
Makatiita marara netsvina pakati pendudzi.
46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
“Vavengi vedu vose vakashama miromo yavo kwazvo kuti vatituke.
47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
Takawirwa nokutya uye takateyiwa nehunza, kuparara nokuparadzwa kukuru.”
48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
Hova dzemisodzi dzinoyerera kubva mumaziso angu, nokuti vanhu vangu vaparadzwa.
49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
Meso angu acharamba achiyerera misodzi, pasina zvinoyamura,
50 Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
kusvikira Jehovha aringira pasi kubva kudenga akaona.
51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
Zvandinoona zvinochemedza mweya wangu, nokuda kwavakadzi vose veguta rangu.
52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
Avo vakanga vari vavengi vangu ini pasina chikonzero vakandivhima seshiri.
53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
Vakaedza kundiuraya mugomba uye vakapotsera matombo kwandiri;
54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
mvura zhinji yakafukidza musoro wangu, uye ndakafunga kuti ndava pedyo nokufa.
55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
Ndakadana zita renyu, imi Jehovha, ndiri mugomba rakadzika.
56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
Makanzwa kukumbira kwangu: “Regai kudzivira nzeve dzenyu pandinochemera rubatsiro.”
57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
Makaswedera pedyo pandakakudanai, mukati, “Usatya.”
58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
Haiwa Ishe, makandireverera mhaka yangu; makadzikinura upenyu hwangu.
59 Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
Makaona imi Jehovha, zvakaipa zvandakaitirwa. Nditongerei mhaka yangu!
60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
Makaona udzamu hwokutsva kwavo, idzo rangano dzavo dzose pamusoro pangu.
61 Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
Haiwa Jehovha, makanzwa kutuka kwavo, idzo rangano dzavo dzose pamusoro pangu,
62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
dzinozevezerwa nokungurumwa navavengi vangu pamusoro pangu zuva rose.
63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
Tarirai kwavari! Vakagara kana kumira, vanondituka nenziyo dzavo.
64 Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
Varipidzirei zvakavafanira, imi Jehovha, zvakaitwa namaoko avo.
65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
Isai chidziro pamwoyo yavo, uye kutuka kwenyu ngakuve pamusoro pavo!
66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
Vadzinganisei makatsamwa muvaparadze, vabve pasi pamatenga aJehovha.

< Valitusvirret 3 >