< Valitusvirret 3 >

1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
여호와의 노하신 매로 인하여 고난 당한 자는 내로다
2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
나를 이끌어 흑암에 행하고 광명에 행치 않게 하셨으며
3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
종일토록 손을 돌이켜 자주 자주 나를 치시도다
4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
나의 살과 가죽을 쇠하게 하시며 나의 뼈를 꺾으셨고
5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
담즙과 수고를 쌓아 나를 에우셨으며
6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
나로 흑암에 거하게 하시기를 죽은지 오랜 자 같게 하셨도다
7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
나를 둘러 싸서 나가지 못하게 하시고 나의 사슬을 무겁게 하셨으며
8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
내가 부르짖어 도움을 구하나 내 기도를 물리치시며
9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
다듬은 돌을 쌓아 내 길을 막으사 내 첩경을 굽게 하셨도다
10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
저는 내게 대하여 엎드리어 기다리는 곰과 은밀한 곳의 사자 같으사
11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
나의 길로 치우치게 하시며 내 몸을 찢으시며 나로 적막하게 하셨도다
12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
활을 당기고 나로 과녁을 삼으심이여
13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
전동의 살로 내 허리를 맞추셨도다
14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
나는 내 모든 백성에게 조롱거리 곧 종일토록 그들의 노랫거리가 되었도다
15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
나를 쓴 것으로 배불리시고 쑥으로 취하게 하셨으며
16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
조약돌로 내 이를 꺾으시고 재로 나를 덮으셨도다
17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
주께서 내 심령으로 평강을 멀리 떠나게 하시니 내가 복을 잊어버렸음이여
18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
스스로 이르기를 나의 힘과 여호와께 대한 내 소망이 끊어졌다 하였도다
19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
내 고초와 재난 곧 쑥과 담즙을 기억하소서!
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
내 심령이 그것을 기억하고 낙심이 되오나
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
중심에 회상한즉 오히려 소망이 있사옴은
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
여호와의 자비와 긍휼이 무궁하시므로 우리가 진멸되지 아니함이니이다
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
이것이 아침마다 새로우니 주의 성실이 크도소이다
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
내 심령에 이르기를 여호와는 나의 기업이시니 그러므로 내가 저를 바라리라 하도다
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
무릇 기다리는 자에게나 구하는 영혼에게 여호와께서 선을 베푸시는 도다
26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
사람이 여호와의 구원을 바라고 잠잠히 기다림이 좋도다
27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
사람이 젊었을 때에 멍에를 메는 것이 좋으니
28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
혼자 앉아서 잠잠할 것은 주께서 그것을 메우셨음이라
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
입을 티끌에 댈지어다 혹시 소망이 있을지로다
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
때리는 자에게 뺨을 향하여 수욕으로 배불릴지어다
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
이는 주께서 영원토록 버리지 않으실 것임이며
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
저가 비록 근심케 하시나 그 풍부한 자비대로 긍휼히 여기실 것임이니라
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
주께서 인생으로 고생하며 근심하게 하심이 본심이 아니시로다
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
세상에 모든 갇힌 자를 발로 밟는 것과
35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
지극히 높으신 자의 얼굴 앞에서 사람의 재판을 굽게 하는 것과
36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
사람의 송사를 억울케 하는 것은 다 주의 기쁘게 보시는 것이 아니로다
37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
주의 명령이 아니면 누가 능히 말하여 이루게 하라
38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
화, 복이 지극히 높으신 자의 입으로 나오지 아니하느냐
39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
살아 있는 사람은 자기 죄로 벌을 받나니 어찌 원망하랴
40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
우리가 스스로 행위를 조사하고 여호와께로 돌아가자
41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
마음과 손을 아울러 하늘에 계신 하나님께 들자
42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
우리의 범죄함과 패역함을 주께서 사하지 아니하시고
43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
진노로 스스로 가리우시고 우리를 군축하시며 살륙하사 긍휼을 베풀지 아니하셨나이다
44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
주께서 구름으로 스스로 가리우사 기도로 상달치 못하게 하시고
45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
우리를 열방 가운데서 진개와 폐물을 삼으셨으므로
46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
우리의 모든 대적이 우리를 향하여 입을 크게 벌렸나이다
47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
두려움과 함정과 잔해와 멸망이 우리에게 임하였도다
48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
처녀 내 백성의 파멸을 인하여 내 눈에 눈물이 시내처럼 흐르도다
49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
내 눈의 흐르는 눈물이 그치지 아니하고 쉬지 아니함이여
50 Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
여호와께서 하늘에서 살피시고 돌아보시기를 기다리는도다
51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
나의 성읍의 모든 여자를 인하여 내 눈이 내 심령을 상하게 하는도다
52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
무고히 나의 대적이 된 자가 나를 새와 같이 심히 쫓도다
53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
저희가 내 생명을 끊으려고 나를 구덩이에 넣고 그 위에 돌을 던짐이여
54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
물이 내 머리에 넘치니 내가 스스로 이르기를 이제는 멸절되었다 하도다
55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
여호와여, 내가 심히 깊은 구덩이에서 주의 이름을 불렀나이다
56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
주께서 이미 나의 음성을 들으셨사오니 이제 나의 탄식과 부르짖음에 주의 귀를 가리우지 마옵소서
57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
내가 주께 아뢴 날에 주께서 내게 가까이 하여 가라사대 두려워 말라 하셨나이다
58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
주여, 주께서 내 심령의 원통을 펴셨고 내 생명을 속하셨나이다
59 Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
여호와여, 나의 억울을 감찰하셨사오니 나를 위하여 신원하옵소서
60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
저희가 내게 보수하며 나를 모해함을 주께서 다 감찰하셨나이다
61 Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
여호와여, 저희가 나를 훼파하며 나를 모해하는것
62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
곧 일어나 나를 치는 자의 입술에서 나오는 것과 종일 모해하는 것을 들으셨나이다
63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
저희가 앉든지 서든지 나를 노래하는 것을 주여, 보옵소서
64 Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
여호와여, 주께서 저의 손으로 행한 대로 보응하사
65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
그 마음을 강퍅하게 하시고 저주를 더하시며
66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
진노로 저희를 군축하사 여호와의 천하에서 멸하시리이다

< Valitusvirret 3 >