Valitusvirret 3
1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
I am the man who has seen trouble by the rod of his wrath.
2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
By him I have been made to go in the dark where there is no light.
3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
Truly against me his hand has been turned again and again all the day.
4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
My flesh and my skin have been used up by him and my bones broken.
5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
He has put up a wall against me, shutting me in with bitter sorrow.
6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
He has kept me in dark places, like those who have been long dead.
7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
He has put a wall round me, so that I am not able to go out; he has made great the weight of my chain.
8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
Even when I send up a cry for help, he keeps my prayer shut out.
9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
He has put up a wall of cut stones about my ways, he has made my roads twisted.
10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
He is like a bear waiting for me, like a lion in secret places.
11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
By him my ways have been turned on one side and I have been pulled in bits; he has made me waste.
12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
With his bow bent, he has made me the mark for his arrows.
13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
He has let loose his arrows into the inmost parts of my body.
14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
I have become the sport of all the peoples; I am their song all the day.
15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
He has made my life nothing but pain, he has given me the bitter root in full measure.
16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
By him my teeth have been broken with crushed stones, and I am bent low in the dust.
17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
My soul is sent far away from peace, I have no more memory of good.
18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
And I said, My strength is cut off, and my hope from the Lord.
19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
Keep in mind my trouble and my wandering, the bitter root and the poison.
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
My soul still keeps the memory of them; and is bent down in me.
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
This I keep in mind, and because of this I have hope.
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
It is through the Lord's love that we have not come to destruction, because his mercies have no limit.
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
They are new every morning; great is your good faith.
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
I said to myself, The Lord is my heritage; and because of this I will have hope in him.
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
The Lord is good to those who are waiting for him, to the soul which is looking for him.
26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
It is good to go on hoping and quietly waiting for the salvation of the Lord.
27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
It is good for a man to undergo the yoke when he is young.
28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
Let him be seated by himself, saying nothing, because he has put it on him.
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
Let him put his mouth in the dust, if by chance there may be hope.
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
Let his face be turned to him who gives him blows; let him be full of shame.
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
For the Lord does not give a man up for ever.
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
For though he sends grief, still he will have pity in the full measure of his love.
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
For he has no pleasure in troubling and causing grief to the children of men.
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
In a man's crushing under his feet all the prisoners of the earth,
35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
In his turning away the right of a man before the face of the Most High.
36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
In his doing wrong to a man in his cause, the Lord has no pleasure.
37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
Who is able to say a thing, and give effect to it, if it has not been ordered by the Lord?
38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
Do not evil and good come from the mouth of the Most High?
39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
What protest may a living man make, even a man about the punishment of his sin?
40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
Let us make search and put our ways to the test, turning again to the Lord;
41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
Lifting up our hearts with our hands to God in the heavens.
42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
We have done wrong and gone against your law; we have not had your forgiveness.
43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
Covering yourself with wrath you have gone after us, cutting us off without pity;
44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
Covering yourself with a cloud, so that prayer may not get through.
45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
You have made us like waste and that for which there is no use, among the peoples.
46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
The mouths of all our haters are open wide against us.
47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
Fear and deep waters have come on us, wasting and destruction.
48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
Rivers of water are running down from my eyes, for the destruction of the daughter of my people.
49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
My eyes are streaming without stopping, they have no rest,
50 Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
Till the Lord's eye is turned on me, till he sees my trouble from heaven.
51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
The Lord is unkind to my soul, more than all the daughters of my town.
52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
They who are against me without cause have gone hard after me as if I was a bird;
53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
They have put an end to my life in the prison, stoning me with stones.
54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
Waters were flowing over my head; I said, I am cut off.
55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
I was making prayer to your name, O Lord, out of the lowest prison.
56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
My voice came to you; let not your ear be shut to my breathing, to my cry.
57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
You came near in the day when I made my prayer to you: you said, Have no fear.
58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
O Lord, you have taken up the cause of my soul, you have made my life safe.
59 Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
O Lord, you have seen my wrong; be judge in my cause.
60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
You have seen all the evil rewards they have sent on me, and all their designs against me.
61 Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
Their bitter words have come to your ears, O Lord, and all their designs against me;
62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
The lips of those who came up against me, and their thoughts against me all the day.
63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
Take note of them when they are seated, and when they get up; I am their song.
64 Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
You will give them their reward, O Lord, answering to the work of their hands.
65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
You will let their hearts be covered over with your curse on them.
66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
You will go after them in wrath, and put an end to them from under the heavens of the Lord.
