Tuomarien 20
1 Ja kaikki Israelin lapset läksivät ulos ja kokosivat heitänsä joukkoon niinkuin yksi mies, Danista BerSebaan asti, ja Gileadin maasta niin Herran tykö Mitspaan.
Tous les enfants d’Israël sortirent, depuis Dan jusqu’à Bersabée et au pays de Galaad, et l’assemblée se réunit comme un seul homme devant Yahweh à Maspha.
2 Ja kaiken kansan päämiehet, kaikki Israelin sukukunnat seisoivat Jumalan kansan seurakunnassa, neljäsataa tuhatta miekan vetävää jalkamiestä.
Les chefs de tout le peuple, toutes les tribus d’Israël, se présentèrent dans l’assemblée du peuple de Dieu: quatre cent mille hommes de pied tirant l’épée.
3 Ja BenJaminin lapset saivat kuulla Israelin lapset menneeksi ylös Mitspaan. Ja Israelin lapset sanoivat: sanokaat, kuinka tämä pahateko on tapahtunut?
Et les fils de Benjamin apprirent que les enfants d’Israël étaient montés à Maspha. Les enfants d’Israël dirent: « Parlez: comment ce crime a-t-il été commis! »
4 Niin vastasi Leviläinen, tapetun vaimon mies, ja sanoi: minä tulin Gibeaan, joka on BenJaminissa, ja minun jalkavaimoni yöksi.
Alors le Lévite, le mari de la femme qui avait été tuée, prit la parole et dit: « J’étais entré à Gabaa de Benjamin, moi et ma concubine, pour y passer la nuit.
5 Ja Gibean asuvaiset nousivat minua vastaan ja piirittivät minun yöllä huoneessa, jossa minä olin, ja tahtoivat tappaa minun ja häpäisivät jalkavaimoni, että hän kuoli.
Les habitants de Gabaa se sont levés contre moi et ont entouré pendant la nuit la maison où j’étais; ils avaient l’intention de me tuer, et ils ont fait violence à ma concubine, et elle est morte.
6 Niin minä otin jalkavaimoni ja jaoin kappaleiksi, ja lähetin ne kaikkiin Israelin maan rajoihin: että he tekivät häpiällisen ja kauhian työn Israelissa.
J’ai saisi ma concubine, je l’ai coupée en morceaux, et je l’ai envoyée dans tout le territoire de l’héritage d’Israël; car ils ont commis un crime et une infamie en Israël.
7 Katso, te olette kaikki Israelin lapset tässä, pitäkäät neuvoa ja tehkäät jotain tähän asiaan.
Vous voici tous, enfants d’Israël; consultez-vous, et décidez ici même. »
8 Niin kaikki kansa nousi niinkuin yksi mies ja sanoi: älkään meistä yksikään menkö majaansa eikä kenkään poiketko huoneesensa;
Tout le peuple se leva comme un seul homme en disant: « Nul d’entre nous n’ira dans sa tente, nul ne retournera dans sa maison.
9 Mutta sen me nyt teemme Gibeaa vastaan, me heitämme arpaa häntä vastaan,
Voici maintenant ce que nous ferons à Gabaa: Contre elle d’après le sort!
10 Ja otamme kymmenen miestä sadasta ja sata tuhannesta ja tuhannen kymmenestätuhannesta, kaikista Israelin sukukunnista, ottamaan kansalle ravintoa, tulemaan ja tekemään Gibealle, joka BenJaminissa on, kaiken sen hulluuden jälkeen, kuin he ovat tehneet Israelissa.
Nous prendrons dans toutes les tribus d’Israël dix hommes sur cent, cent sur mille, et mille sur dix mille; ils iront chercher des vivres pour le peuple, afin qu’à leur arrivée on traite Gabaa de Benjamin selon toute l’infamie qu’elle a commise en Israël. »
11 Niin kokosivat heitänsä kaikki Israelin miehet kaupunkiin, niinkuin yksi mies, ja tekivät liiton keskenänsä.
C’est ainsi que tous les hommes d’Israël s’assemblèrent contre la ville, unis comme un seul homme.
12 Ja Israelin sukukunnat lähettivät miehiä kaikkein BenJaminin sukukuntain tykö, ja käskivät heille sanoa: mikä pahateko tämä on, joka teidän seassanne on tapahtunut?
Les tribus d’Israël envoyèrent des hommes dans toutes les familles de Benjamin pour dire: « Qu’est-ce que ce crime qui a été commis chez vous?
13 Antakaat siis nyt ne ilkiät miehet Gibeasta, meidän tappaaksemme ja ottaaksemme pahuutta Israelista pois. Mutta BenJaminin lapset ei tahtoneet kuulla veljeinsä Israelin lasten ääntä.
Livrez maintenant les hommes pervers qui sont à Gabaa, afin que nous les fassions mourir et que nous ôtions le mal du milieu d’Israël. » Mais les Benjamites ne voulurent pas écouter la voix de leurs frères les enfants d’Israël.
14 Vaan BenJaminin lapset kokosivat heitänsä kaupungeista Gibeaan, menemään ulos sotaan Israelin lapsia vastaan.
Les fils de Benjamin, sortant de leurs villes, s’assemblèrent à Gabaa pour partir en guerre contre les enfants d’Israël.
15 Ja olivat sinä päivänä luetut BenJaminin lapset kaupungeista kuusikolmattakymmentä tuhatta miestä, jotka miekkaa vetivät ulos, ilman Gibean asuvaisia, joita oli seitsemänsataa valittua miestä.
Les fils de Benjamin, sortis des villes, furent recensés en ce jour au nombre de vingt-six mille, tirant l’épée, sans compter les habitants de Gabaa, formant sept cents hommes d’élite.
16 Ja kaiken sen kansan seassa oli seitsemänsataa valittua miestä, jotka olivat vasenkätiset, ja taisivat kaikki nämät lingolla osata hiuskarvaan, niin ettei he hairahtuneet.
Parmi tout ce peuple il y avait sept cents hommes d’élite qui ne se servaient pas de la main droite; tous ces combattants pouvaient lancer avec la fronde une pierre à un cheveu, sans le manquer.
17 Mutta Israelin miehiä, ilman BenJaminilaisia oli neljäsataa tuhatta, jotka miekkaa vetivät ulos, ja olivat kaikki vahvat sotamiehet.
Le nombre des hommes d’Israël recensés, non compris ceux de Benjamin, fut de quatre cent mille tirant l’épée, tous gens de guerre.
18 Ja Israelin lapset nousivat ja menivät Jumalan huoneesen, ja kysyivät Jumalalta, sanoen: kuka menee meidän edellämme alkamaan sotaa BenJaminin lapsia vastaan? Herra sanoi: Juudan pitää alkaman.
Et les enfants d’Israël, s’étant levés, montèrent à Béthel, et consultèrent Dieu, en disant: « Qui de nous montera le premier pour combattre les fils de Benjamin? » Yahweh répondit: « Que Juda monte le premier. »
19 Ja Israelin lapset nousivat aamulla ja sioittivat itsensä Gibean eteen.
Les enfants d’Israël se mirent en marche dès le matin, et ils campèrent contre Gabaa.
20 Israelin miehet menivät sotaan BenJaminin kanssa, ja Israelin miehet sääsivät sodan heitä vastaan Gibeassa.
Les hommes d’Israël s’avancèrent pour combattre ceux de Benjamin, et les hommes d’Israël se rangèrent en bataille contre eux, devant Gabaa.
21 Ja BenJaminin lapset läksivät Gibeasta ja löivät sinä päivänä Israelista kaksikolmattakymmentä tuhatta miestä ketoon.
Alors les fils de Benjamin sortirent de Gabaa, et ils couchèrent par terre ce jour-là vingt-deux mille hommes d’Israël.
22 Ja Israelin kansan miehet vahvistivat heitänsä ja valmistivat itsensä taas sotimaan siinä paikassa, jossa he olivat ensimmäisenäkin päivänä valmiit.
Le peuple, savoir les hommes d’Israël, affermirent leur courage, et ils se rangèrent de nouveau en bataille dans le lieu où ils s’étaient placés le premier jour.
23 Ja Israelin lapset menivät ylös ja itkivät Herran edessä ehtoosen asti, ja kysyivät Herralta, sanoen: pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lasten, meidän veljeimme kanssa? Herra sanoi: menkäät heitä vastaan.
Et les enfants d’Israël montèrent et ils pleurèrent devant Yahweh jusqu’au soir; et ils consultèrent Yahweh, en disant: « Marcherai-je encore pour combattre les fils de Benjamin, mon frère? » Yahweh répondit: « Montez contre lui. »
24 Ja Israelin lapset kävivät edes toisena päivänä BenJaminin lapsia vastaan;
Les enfants d’Israël s’approchèrent des fils de Benjamin, le second jour;
25 Ja BenJaminilaiset läksivät Gibeasta toisena päivänä heitä vastaan ja löivät vielä nyt kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä Israelin lapsista maahan, jotka kaikki miekkaa vetivät ulos.
et, ce second jour, les fils de Benjamin sortirent de Gabaa à leur rencontre, et ils couchèrent encore par terre dix-huit mille hommes des enfants d’Israël, tous tirant l’épée.
26 Silloin menivät kaikki Israelin lapset ja kaikki kansa ylös ja tulivat Jumalan huoneesen, itkivät ja oleskelivat siellä Herran edessä, ja paastosivat sen päivän ehtoosen asti, ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä.
Tous les enfants d’Israël et tout le peuple montèrent et vinrent à Béthel; ils pleurèrent, assis là devant Yahweh; ils jeûnèrent en ce jour jusqu’au soir, et ils offrirent des holocaustes et des sacrifices pacifiques devant Yahweh.
27 Ja Israelin lapset kysyivät Herralta; ja Jumalan liitonarkki oli siihen aikaan siellä.
Et les enfants d’Israël consultèrent Yahweh, — en ces jours-là, l’arche de l’alliance de Dieu était là,
28 Ja Pinehas Eleatsarin poika, Aaronin pojan, seisoi hänen edessänsä sillä ajalla ja sanoi: pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lapsia meidän veljiämme vastaan, taikka pitääkö meidän lakkaaman? Herra sanoi: menkäät sinne, huomenna minä annan heidät teidän käsiinne.
et Phinées, fils d’Eléazar, fils d’Aaron, se tenait devant elle, en ces jours, — et ils dirent: « Marcherai-je encore pour combattre les fils de Benjamin, mon frère, ou bien dois-je cesser? » Yahweh répondit: « Montez, car demain je les livrerai en ta main. »
29 Ja Israelin lapset panivat väijytykset joka taholta Gibean ympärille.
Alors Israël plaça une embuscade autour de Gabaa,
30 Ja Israelin lapset menivät kolmantena päivänä BenJaminin lapsia vastaan ja asettivat heitänsä Gibeaa vastaan, niinkuin he ennenkin kaksi kertaa tekivät.
et, le troisième jour, les enfants d’Israël montèrent contre les fils de Benjamin; ils se rangèrent en bataille devant Gabaa, comme les autres fois.
31 Niin menivät BenJaminin lapset kansaa vastaan, ja erkausivat kaupungista, rupesivat lyömään ja haavoittamaan monikahtoja kansasta, niinkuin ennenkin niillä kahdella erällä, kedolla kahden tien päällä, joista yksi menee BetEliin ja toinen Gibeaan, liki kolmekymmentä miestä Israelista.
Et les fils de Benjamin sortirent à la rencontre du peuple, en se laissant attirer loin de la ville. Ils commencèrent à frapper et à tuer parmi le peuple, comme les autres fois, sur les routes dont l’une monte à Béthel et l’autre à Gabaa, dans la campagne; ils tuèrent environ trente hommes d’Israël.
32 Niin BenJaminin lapset sanoivat: he ovat lyödyt meidän edessämme niinkuin ennenkin. Vaan Israelin lapset sanoivat: paetkaamme ja houkutelkaamme heitä kaupungista ulos teiden päälle.
Les fils de Benjamin disaient: « Les voilà battus devant nous comme auparavant! » Et les enfants d’Israël disaient: « Fuyons, et attirons-les loin de la ville, sur ces route. »
33 Niin nousivat kaikki miehet Israelista, jokainen siastansa, ja asettivat heitänsä BaalTamariin; ja Israelin väijyjät nousivat siastansa Gabaan luolasta.
Tous les hommes d’Israël quittèrent leur position et se rangèrent à Baal-Thamar; en même temps l’embuscade d’Israël s’élança de son poste, de la plaine de Gabaa.
34 Ja kymmenentuhatta valittua miestä kaikesta Israelista tuli Gibeaa vastaan, ja sota tuli sangen raskaaksi; mutta ei ne tietäneet onnettomuuden heitä lähestyvän.
Dix mille hommes d’élite de tout Israël arrivèrent ainsi de devant Gabaa. Le combat fut rude, et les fils de Benjamin ne se doutaient pas que le malheur allait les atteindre.
35 Ja Herra löi BenJaminin Israelin edestä, niin että Israelin lapset sinä päivänä löivät viisikolmattakymmentä tuhatta ja sata miestä BenJaminista, jotka kaikki miekkaa vetivät ulos.
Yahweh battit Benjamin devant Israël, et les enfants d’Israël tuèrent ce jour-là à Benjamin vingt-cinq mille et cent hommes, tous tirant l’épée.
36 Mutta kuin BenJaminin lapset näkivät heitänsä lyödyksi, antoivat Israelin miehet heille siaa; sillä he uskalsivat väijytyksensä päälle, jotka he olivat asettaneet liki Gibeaa.
Les fils de Benjamin virent donc qu’ils étaient battus. Les hommes d’Israël n’avaient, en effet, cédé du terrain à Benjamin que parce qu’ils avaient confiance dans l’embuscade qu’ils avaient placée contre Gabaa.
37 Ja väijyjät kiiruhtivat, karkasivat Gibeaan, menivät ja löivät koko kaupungin miekan terällä.
Quant aux hommes de l’embuscade, ils se jetèrent promptement sur Gabaa; puis, s’avançant, les hommes de l’embuscade frappèrent toute la ville du tranchant de l’épée.
38 Ja Israelin miehillä oli määrätty aika keskenään väijyjäin kanssa, lyödä heitä miekalla, koska savu nousi kaupungista.
Or il y avait ce signe convenu, entre les hommes d’Israël et ceux de l’embuscade. que ceux-ci feraient monter de la ville un nuage de fumée.
39 Kuin Israelin miehet käänsivät itsensä sotaan, ja BenJaminilaiset rupesivat lyömään ja haavoittamaan Israelia, liki kolmekymmentä miestä, niin he sanoivat: tosin he ovat lyödyt meiltä, niinkuin entisessäkin tappeluksessa.
Les hommes d’Israël firent alors volte-face dans la bataille. Les Benjamites leur avaient tué déjà environ trente hommes, et ils disaient: « Certainement les voilà battus devant nous comme dans le premier combat! »
40 Niin rupesi savu käymään kohdastansa kaupungista ylös ja BenJaminilaiset palasivat takaperin, ja katso, koko kaupungista savu kävi ylös taivasta kohden.
Mais le nuage commençait à s’élever de la ville comme une colonne de fumée, et les Benjamites, regardant derrière eux, aperçurent la ville entière qui montait en feu vers le ciel.
41 Ja Israelin miehet käänsivät itsensä, ja BenJaminin miehet hämmästyivät; sillä he näkivät, että heitä onnettomuus lähestyi.
Les hommes d’Israël firent volte-face, et les hommes de Benjamin furent épouvantés en voyant que le malheur les atteignait.
42 Ja he käänsivät itsensä Israelin miesten edessä korven tielle; mutta sota saavutti heidät: sitälikin niitä jotka kaupungeista olivat, surmasivat he siellä.
Ils tournèrent le dos devant les hommes d’Israël, par le chemin du désert; mais les combattants les serrèrent de prés, et ils tuèrent ceux des villes chacun en leurs propres endroits.
43 Ja ne piirittivät BenJaminin, ja ajoivat takaa Menuaan asti, ja tallasivat niitä Gibean kohdalla, auringon ylenemistä päin.
Ils cernèrent Benjamin, ils le poursuivirent, ils l’écrasèrent là où il faisait halte, jusqu’en face de Gabaa, du côté du soleil levant.
44 Ja BenJaminista lankesi kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä, jotka kaikki olivat vahvat sotamiehet.
Il tomba dix-huit mille hommes de Benjamin, tous hommes vaillants.
45 Niin käänsivät he itsensä ja pakenivat korpeen päin Rimmonin vuorelle, mutta sillä tiellä löivät he viisituhatta miestä, ja ajoivat heitä takaa Gibeoniin asti, ja löivät heistä kaksituhatta miestä.
Ceux qui restaient tournèrent le dos et s’enfuirent vers le désert, vers le rocher de Remmon. Les hommes d’Israël tuèrent cinq mille hommes sur les routes; ils les serrèrent de près jusqu’à Gédéon, et ils en tuèrent deux mille.
46 Ja kaikki jotka sinä päivänä BenJaminista lankesivat, olivat viisikolmattakymmentä tuhatta miestä, jotka miekkaa vetivät ulos, ja olivat kaikki vahvat sotamiehet.
Le nombre total des Benjamites qui périrent ce jour-là fut de vingt-cinq mille hommes tirant l’épée, tous hommes vaillants.
47 Ainoasti kuusisataa miestä käänsi itsensä ja pakeni jälleen korpeen Rimmonin vuorelle, ja jäivät Rimmonin vuorelle neljäksi kuukaudeksi.
Six cents hommes qui avaient tourné le dos et s’étaient enfuis au désert, vers le rocher de Remmon, demeurèrent au rocher de Remmon pendant quatre mois.
48 Ja Israelin lapset tulivat jällensä BenJaminin lasten tykö ja löivät ne kaupungista miekan terällä, sekä kansan että eläimet, ja kaikki mitä he löysivät; ja kaikki kaupungit jotka he löysivät, polttivat he tulella.
Les hommes d’Israël revinrent vers les fils de Benjamin, et ils les frappèrent du tranchant de l’épée, depuis les villes, hommes et troupeaux, jusqu’à tout ce qu’on put trouver. Ils mirent aussi le feu à toutes les villes qu’ils trouvèrent.
