Tuomarien 20
1 Ja kaikki Israelin lapset läksivät ulos ja kokosivat heitänsä joukkoon niinkuin yksi mies, Danista BerSebaan asti, ja Gileadin maasta niin Herran tykö Mitspaan.
Eka jo-Israel duto chakre Dan nyaka Bersheba, kaachiel gi joma oa e piny jo-Gilead nowuok kaka oganda achiel ma gichokore Mizpa e nyim Jehova Nyasaye.
2 Ja kaiken kansan päämiehet, kaikki Israelin sukukunnat seisoivat Jumalan kansan seurakunnassa, neljäsataa tuhatta miekan vetävää jalkamiestä.
Jotend dhout Israel duto nokawo keregi e chokruok mar jo-Nyasaye, jolweny alufu mia angʼwen man-gi ligangla.
3 Ja BenJaminin lapset saivat kuulla Israelin lapset menneeksi ylös Mitspaan. Ja Israelin lapset sanoivat: sanokaat, kuinka tämä pahateko on tapahtunut?
Jo-Benjamin nowinjo ni jo-Israel nosedhi nyaka Mizpa. Eka jo-Israel nowacho niya, “Nyiswane kaka gima lichni notimore.”
4 Niin vastasi Leviläinen, tapetun vaimon mies, ja sanoi: minä tulin Gibeaan, joka on BenJaminissa, ja minun jalkavaimoni yöksi.
Omiyo ja-Lawino, ma chwor dhako mane onegi, nowacho niya, “Ne adhi Gibea man Benjamin kaachiel gi chiega mondo wabuor kanyo.
5 Ja Gibean asuvaiset nousivat minua vastaan ja piirittivät minun yöllä huoneessa, jossa minä olin, ja tahtoivat tappaa minun ja häpäisivät jalkavaimoni, että hän kuoli.
E otienono chwo ma Gibea noluwo bangʼa ma gilworo ot, ka gin giparo mar nega. Negiterore gi chiega githuon, mi otho.
6 Niin minä otin jalkavaimoni ja jaoin kappaleiksi, ja lähetin ne kaikkiin Israelin maan rajoihin: että he tekivät häpiällisen ja kauhian työn Israelissa.
Bangʼe ne akawo ringre chiegano, mi apogee matindo tindo kendo aoro lembe ne dhoudi duto mag Israel kaka girkeni, nikech jogi notimo tim machachni kendo mar anjawo e piny Israel.
7 Katso, te olette kaikki Israelin lapset tässä, pitäkäät neuvoa ja tehkäät jotain tähän asiaan.
Koro, un jo-Israel duto, wuouru kendo ungʼad bura e wachni.”
8 Niin kaikki kansa nousi niinkuin yksi mies ja sanoi: älkään meistä yksikään menkö majaansa eikä kenkään poiketko huoneesensa;
Ji duto nochungʼ mowuoyo gi dwol achiel niya, “Onge ngʼato kuomwa ka mabiro dhi dala. Ooyo, onge kata ngʼato achiel kuomwa madok e ode.
9 Mutta sen me nyt teemme Gibeaa vastaan, me heitämme arpaa häntä vastaan,
To koro ma e gima wabiro timo ne Gibea: Wabiro kedo kodgi kaka ombulu owacho.
10 Ja otamme kymmenen miestä sadasta ja sata tuhannesta ja tuhannen kymmenestätuhannesta, kaikista Israelin sukukunnista, ottamaan kansalle ravintoa, tulemaan ja tekemään Gibealle, joka BenJaminissa on, kaiken sen hulluuden jälkeen, kuin he ovat tehneet Israelissa.
Wabiro kawo chwo apar kuom chwo mia achiel moa e dhout Israel, kendo chwo mia achiel kuom ji alufu achiel, kendo alufu achiel kuom ji alufu apar, mondo ochiwre ne konyo jolweny. Bangʼ, ka jolweny osechopo Gibea man Benjamin, ginyalo kedo kodgi kaluwore gi tim marach mane gisetimone Israel.”
11 Niin kokosivat heitänsä kaikki Israelin miehet kaupunkiin, niinkuin yksi mies, ja tekivät liiton keskenänsä.
Omiyo jo-Israel nochokore kanyakla ma giriwore gibedo gimoro achiel ka gikedo gi dala maduongʼno.
12 Ja Israelin sukukunnat lähettivät miehiä kaikkein BenJaminin sukukuntain tykö, ja käskivät heille sanoa: mikä pahateko tämä on, joka teidän seassanne on tapahtunut?
Dhout Israel nooro ji e dhout Benjamin duto, kawacho niya, “Mano en tim marach manade mosetim e dieruni?
13 Antakaat siis nyt ne ilkiät miehet Gibeasta, meidän tappaaksemme ja ottaaksemme pahuutta Israelista pois. Mutta BenJaminin lapset ei tahtoneet kuulla veljeinsä Israelin lasten ääntä.
Koro chiwuru jo-Gibea ma timbegi monogo mondo mi waneg-gi kendo mondo wapwodh richoni e kind Israel.” To jo-Benjamin ne ok owinjo jowetegi ma jo-Israel.
14 Vaan BenJaminin lapset kokosivat heitänsä kaupungeista Gibeaan, menemään ulos sotaan Israelin lapsia vastaan.
Ne giwuok e miechgi kanyakla nyaka Gibea mondo giked gi jo-Israel.
15 Ja olivat sinä päivänä luetut BenJaminin lapset kaupungeista kuusikolmattakymmentä tuhatta miestä, jotka miekkaa vetivät ulos, ilman Gibean asuvaisia, joita oli seitsemänsataa valittua miestä.
Gisano sano jo-Benjamin nochoko joma nigi ligangla alufu piero ariyo gauchiel koa e miechgi, koriw gi joma oyier mia abiriyo modak Gibea.
16 Ja kaiken sen kansan seassa oli seitsemänsataa valittua miestä, jotka olivat vasenkätiset, ja taisivat kaikki nämät lingolla osata hiuskarvaan, niin ettei he hairahtuneet.
To kuom jolwenygo duto mane oyier ne nitie ji mia abiriyo ma rochembe manyalo bayo orujre, ma moro ka moro ne nyalo bayo orujre ma goo yier wich ma ok obayo.
17 Mutta Israelin miehiä, ilman BenJaminilaisia oli neljäsataa tuhatta, jotka miekkaa vetivät ulos, ja olivat kaikki vahvat sotamiehet.
Jo-Israel, ka iweyo jo-Benjamin oko, ne nitiere gi jo-ligangla alufu mia angʼwen, giduto ne gin jokedo.
18 Ja Israelin lapset nousivat ja menivät Jumalan huoneesen, ja kysyivät Jumalalta, sanoen: kuka menee meidän edellämme alkamaan sotaa BenJaminin lapsia vastaan? Herra sanoi: Juudan pitää alkaman.
Jo-Israel nodhi nyaka Bethel kendo gimanyo wangʼ Nyasaye. Negiwacho niya, “En dhoot mane kuomwa mabiro dhi mokwongo mondo oked gi jo-Benjamin?” Jehova Nyasaye nodwoko niya, “Jo-Juda biro dhi mokwongo.”
19 Ja Israelin lapset nousivat aamulla ja sioittivat itsensä Gibean eteen.
Kinyne jo-Israel nowuok kendo ne gibworo but Gibea.
20 Israelin miehet menivät sotaan BenJaminin kanssa, ja Israelin miehet sääsivät sodan heitä vastaan Gibeassa.
Jo-Israel nowuok mondo oked gi jo-Benjamin kendo negiriedo jolwenjgi mag kedo gi jo-Benjamin e piny Gibea.
21 Ja BenJaminin lapset läksivät Gibeasta ja löivät sinä päivänä Israelista kaksikolmattakymmentä tuhatta miestä ketoon.
Jo-Benjamin nowuok Gibea kendo neginego jo-Israel alufu piero ariyo gariyo e paw kedo odiechiengno.
22 Ja Israelin kansan miehet vahvistivat heitänsä ja valmistivat itsensä taas sotimaan siinä paikassa, jossa he olivat ensimmäisenäkin päivänä valmiit.
To jo-Israel nojiwore kendgi giwegi kendo negichako giriedo jolwenjgi kaka negisetimo chiengʼ mokwongo.
23 Ja Israelin lapset menivät ylös ja itkivät Herran edessä ehtoosen asti, ja kysyivät Herralta, sanoen: pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lasten, meidän veljeimme kanssa? Herra sanoi: menkäät heitä vastaan.
Jo-Israel nodok moywak e nyim Jehova Nyasaye nyaka odhiambo, kendo negimanyo wangʼ Jehova Nyasaye. Negiwacho niya, “Bende wanyalo dhi kendo mondo waked gi jo-Benjamin, owetewa?” Jehova Nyasaye nodwoko niya, “Dhi uked kodgi.”
24 Ja Israelin lapset kävivät edes toisena päivänä BenJaminin lapsia vastaan;
Eka jo-Israel nosudo machiegni gi jo-Benjamin e odiechiengʼ mar ariyo.
25 Ja BenJaminilaiset läksivät Gibeasta toisena päivänä heitä vastaan ja löivät vielä nyt kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä Israelin lapsista maahan, jotka kaikki miekkaa vetivät ulos.
E kindeno, ka jo-Benjamin noa Gibea mondo oked kodgi, negichako ginego kendo jo-Israel alufu apar gaboro, ma duto ne nigi ligangla.
26 Silloin menivät kaikki Israelin lapset ja kaikki kansa ylös ja tulivat Jumalan huoneesen, itkivät ja oleskelivat siellä Herran edessä, ja paastosivat sen päivän ehtoosen asti, ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä.
Eka jo-Israel duto nodok Bethel, kendo negibet piny kanyo ka giywak e nyim Jehova Nyasaye. Ne giriyo kech ka gilemo chakre okinyi nyaka odhiambo kendo negichiwo misengini miwangʼo pep kod misengini mar lalruok ne Jehova Nyasaye.
27 Ja Israelin lapset kysyivät Herralta; ja Jumalan liitonarkki oli siihen aikaan siellä.
Kendo jo-Israel nodwaro wangʼ Jehova Nyasaye. (E ndalogo Sandug Muma mar singruok mar Nyasaye ne ni kanyo,
28 Ja Pinehas Eleatsarin poika, Aaronin pojan, seisoi hänen edessänsä sillä ajalla ja sanoi: pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lapsia meidän veljiämme vastaan, taikka pitääkö meidän lakkaaman? Herra sanoi: menkäät sinne, huomenna minä annan heidät teidän käsiinne.
ka Finehas wuod Eliazar, ma wuod Harun, ne jadolo mare.) Negipenjo niya, “Bende wanyalo kedo gi Benjamin ma owadwa, koso kik watim kamano?” Jehova Nyasaye nodwokogi niya, “Dhiuru kinyne anachiwgi e lwetu.”
29 Ja Israelin lapset panivat väijytykset joka taholta Gibean ympärille.
Eka jo-Israel nopondo machiegni gi Gibea.
30 Ja Israelin lapset menivät kolmantena päivänä BenJaminin lapsia vastaan ja asettivat heitänsä Gibeaa vastaan, niinkuin he ennenkin kaksi kertaa tekivät.
Negidhi mondo giked gi jo-Benjamin chiengʼ mar adek kendo negiriedo jolwenjgi Gibea mana kaka negisetimo mokwongo.
31 Niin menivät BenJaminin lapset kansaa vastaan, ja erkausivat kaupungista, rupesivat lyömään ja haavoittamaan monikahtoja kansasta, niinkuin ennenkin niillä kahdella erällä, kedolla kahden tien päällä, joista yksi menee BetEliin ja toinen Gibeaan, liki kolmekymmentä miestä Israelista.
Kane jo-Benjamin nowuok mondo orom kodgi negiywayogi mabor gi dala maduongʼ. Negichako nego jo-Israel mana kaka negisetimo mokwongo, omiyo ji piero adek notho e pap kod e yore; ma achiel dhi Bethel, machielo to dhi Gibea.
32 Niin BenJaminin lapset sanoivat: he ovat lyödyt meidän edessämme niinkuin ennenkin. Vaan Israelin lapset sanoivat: paetkaamme ja houkutelkaamme heitä kaupungista ulos teiden päälle.
Kane jo-Benjamin ne pod wacho niya, “Walogi kaka pile,” to jo-Israel ne wacho niya, “Wadoguru chien mondo wagolgi e dala maduongʼ ka wachiko kodgi wangʼ yore.”
33 Niin nousivat kaikki miehet Israelista, jokainen siastansa, ja asettivat heitänsä BaalTamariin; ja Israelin väijyjät nousivat siastansa Gabaan luolasta.
Jo-Israel duto nowuok kuonde mane gipondoe moriedo jolwenjgi Baal Tamar, kendo jo-Israelgo nochako kedo koa yo podho chiengʼ mar Gibea.
34 Ja kymmenentuhatta valittua miestä kaikesta Israelista tuli Gibeaa vastaan, ja sota tuli sangen raskaaksi; mutta ei ne tietäneet onnettomuuden heitä lähestyvän.
Eka jo-Israel alufu apar man-gi lony kuom lweny nomonjo Gibea gi e yo ka nyimgi. Lwenygi ne tek ma jo-Benjamin ne ok ofwenyo ni masira biro tiekogi.
35 Ja Herra löi BenJaminin Israelin edestä, niin että Israelin lapset sinä päivänä löivät viisikolmattakymmentä tuhatta ja sata miestä BenJaminista, jotka kaikki miekkaa vetivät ulos.
Jehova Nyasaye noloyo jo-Benjamin e nyim Israel kendo odiechiengno jo-Israel nonego jo-Benjamin alufu piero gabich gi mia achiel man-gi ligangla.
36 Mutta kuin BenJaminin lapset näkivät heitänsä lyödyksi, antoivat Israelin miehet heille siaa; sillä he uskalsivat väijytyksensä päälle, jotka he olivat asettaneet liki Gibeaa.
Omiyo jo-Benjamin nongʼeyo ni oloogi. Jo-Israel ne ringo e nyim jo-Benjamin mondo oywagi, nikech negingʼeyo ni jolwenjgi mane opondo but Gibea biro konyogi.
37 Ja väijyjät kiiruhtivat, karkasivat Gibeaan, menivät ja löivät koko kaupungin miekan terällä.
Jogo mane osebedo kopondo nodonjo Gibea apoya nono, ka gikere koni gi koni ma ginego ji duto mane ni e dala maduongʼno gi ligangla.
38 Ja Israelin miehillä oli määrätty aika keskenään väijyjäin kanssa, lyödä heitä miekalla, koska savu nousi kaupungista.
Jo-Israel ne osewinjore gi joma nopondo ni ka gineno iro madhwolore e dalano,
39 Kuin Israelin miehet käänsivät itsensä sotaan, ja BenJaminilaiset rupesivat lyömään ja haavoittamaan Israelia, liki kolmekymmentä miestä, niin he sanoivat: tosin he ovat lyödyt meiltä, niinkuin entisessäkin tappeluksessa.
to gingʼe ni jo-Israel osechako lweny. Jo-Benjamin nosechako nego jo-Israel (madirom piero adek), kendo negiwacho niya, “Waseloyogi mana kaka ne waloyogi e lweny mokwongo.”
40 Niin rupesi savu käymään kohdastansa kaupungista ylös ja BenJaminilaiset palasivat takaperin, ja katso, koko kaupungista savu kävi ylös taivasta kohden.
To ka iro nochako dhwolore malo koa e dala maduongʼ, jo-Benjamin nolokore moneno ka iro madhwolore e dalano ochomo polo.
41 Ja Israelin miehet käänsivät itsensä, ja BenJaminin miehet hämmästyivät; sillä he näkivät, että heitä onnettomuus lähestyi.
Eka jo-Israel nopor kuomgi, kendo luoro nomako jo-Benjamin matek, nikech negifwenyo ni masira osechopo kuomgi.
42 Ja he käänsivät itsensä Israelin miesten edessä korven tielle; mutta sota saavutti heidät: sitälikin niitä jotka kaupungeista olivat, surmasivat he siellä.
Omiyo negiringo gia e nyim jo-Israel ka gichiko yo thim, to ne ok ginyal tony ne lweny. Kendo jo-Israel mane oa e mier nonegogi kanyo.
43 Ja ne piirittivät BenJaminin, ja ajoivat takaa Menuaan asti, ja tallasivat niitä Gibean kohdalla, auringon ylenemistä päin.
Negilworo jo-Benjamin, ka gilawogi mi gimakogi e alwora duto man yo wuok chiengʼ mar Gibea.
44 Ja BenJaminista lankesi kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä, jotka kaikki olivat vahvat sotamiehet.
Jo-Benjamin duto mane otho odiechiengno ne gin jolweny marahuma alufu apar gaboro.
45 Niin käänsivät he itsensä ja pakenivat korpeen päin Rimmonin vuorelle, mutta sillä tiellä löivät he viisituhatta miestä, ja ajoivat heitä takaa Gibeoniin asti, ja löivät heistä kaksituhatta miestä.
Joma notony noringo kochomo lwanda Rimon, to jo-Israel nonego ji alufu abich kuomgi e yo. Negidhi nyime ka giluwo bangʼ jo-Benjamin nyaka Gidom ma ginego ji alufu ariyo mamoko.
46 Ja kaikki jotka sinä päivänä BenJaminista lankesivat, olivat viisikolmattakymmentä tuhatta miestä, jotka miekkaa vetivät ulos, ja olivat kaikki vahvat sotamiehet.
Jo-Benjamin duto mane oneg odiechiengno ne gin jolweny marahuma alufu piero ariyo gabich.
47 Ainoasti kuusisataa miestä käänsi itsensä ja pakeni jälleen korpeen Rimmonin vuorelle, ja jäivät Rimmonin vuorelle neljäksi kuukaudeksi.
To ji mia auchiel noringo mi gidhi e thim nyaka e lwanda mar Rimon, kama negidakie kuom dweche angʼwen.
48 Ja Israelin lapset tulivat jällensä BenJaminin lasten tykö ja löivät ne kaupungista miekan terällä, sekä kansan että eläimet, ja kaikki mitä he löysivät; ja kaikki kaupungit jotka he löysivät, polttivat he tulella.
Jo-Israel noduogo chien momonjo jo-Benjamin mane odongʼ, mi ginegogi duto kaachiel gi jamni kod gimoro amora mane giyudo. Mier duto mane gineno e nyimgi ne giwangʼo.
