< Tuomarien 18 >
1 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja silloin Danin sukukunta etsi itsellensä perintöä asuaksensa; sillä siihen päivään asti ei ollut yhtään perintöarpaa hänelle langennut Israelin sukukuntain seassa.
In the days those there not [was] a king in Israel and in the days those [the] tribe of the Danite[s] [was] seeking for itself an inheritance to dwell in for not it had fallen to it until the day that in among [the] tribes of Israel an inheritance.
2 Ja Danin lapset lähettivät sukukunnastansa ja ääristänsä viisi urhoollista sotamiestä Zorasta ja Estaolista, vakoomaan maata ja tutkistelemaan sitä, ja sanoivat heille: menkäät ja vaotkaat maata. Ja he tulivat Ephraimin vuorelle Miikan huoneesen ja yötyivät sinne.
And they sent [the] descendants of Dan - from tribe their five men from ends their men sons of strength from Zorah and from Eshtaol to spy out the land and to explore it and they said to them go explore the land and they went [the] hill country of Ephraim to [the] house of Micah and they spent [the] night there.
3 Ja kuin he olivat Miikan perheen tykönä, tunsivat he sen nuoren miehen Leviläisen äänen; ja he menivät hänen tykönsä ja sanoivat hänelle: kuka sinun on tänne tuonut? mitäs täällä teet? ja mitä sinun on täällä?
They [were] near [the] house of Micah and they they recognized [the] voice of the young man the Levite and they turned aside there and they said to him who? did he bring you here and what? [are] you doing in this [place] and what? [belongs] to you here.
4 Hän vastasi heitä: niin ja niin on Miika minulle tehnyt, ja hän on palkannut minun papiksensa.
And he said to them like this and like this he has done for me Micah and he has hired me and I have become of him a priest.
5 He sanoivat hänelle: kysy Jumalalta, että me saisimme tietää, onko tiemme, jota me vaellamme, meille onnellinen.
And they said to him enquire please by God so let us know ¿ will it succeed journey our which we [are] going on it.
6 Pappi vastasi heitä: menkäät rauhassa: Herran edessä on teidän tienne, jota te vaellatte.
And he said to them the priest go to peace [is] before Yahweh way your which you go in it.
7 Niin menivät ne viisi miestä matkaansa ja tulivat Laikseen, ja näkivät kansan, joka siellä oli, asuvan surutoinna Zidonilaisten tavan jälkeen, levollisesti ja surutoinna: ja ei yksikään ollut, joka heitä vaivasi sillä maalla, eikä myös heillä ollut yhtäkään isäntää; ja olivat kaukana Zidonilaisista, ja ei heillä ollut mitäkään yhdenkään ihmisen kanssa tekemistä.
And they went [the] five the men and they came Laish towards and they saw the people which in midst its [was] dwelling to security according to [the] custom of [the] Sidonians at peace - and secure and there not [was one] putting to shame anything in the land [one] possessing oppression and [were] far they from [the] Sidonians and anything not [belonged] to them with anyone.
8 Ja he tulivat veljeinsä tykö Zoraan ja Estaoliin. Ja heidän veljensä sanoivat heille: kuinka teidän asianne on?
And they came to brothers their Zorah and Eshtaol and they said to them brothers their what? you.
9 He sanoivat: nouskaat, käykäämme ylös heidän tykönsä; sillä me olemme katselleet maan, ja katso, se on sangen hyvä: sentähden rientäkäät, älkäät olko hitaat menemään ja omistamaan maata.
And they said arise! so we may go up on them for we have seen the land and there! [it is] good very and you [are] inactive may not you hesitate to go to go to take possession of the land.
10 Kuin te tulette, niin te löydätte suruttoman kansan, ja maa on itsestänsä lavia: sillä Jumala on antanut sen teidän käsiinne, sen paikan, jossa ei mitään puutu, mitä maan päällä on.
When go you you will come - to a people secure and the land [is] broad of both hands for he has given it God in hand your a place where there not there [is] lack of any thing which [is] on the earth.
11 Niin meni Danin sukukunnasta, Zorasta ja Estaolista, kuusisataa miestä hyvin varustettuina sota-aseilla,
And they set out from there of [the] tribe of the Danite[s] from Zorah and from Eshtaol six hundred man girded weapons of war.
12 Ja menivät sinne ylös, ja sioittivat itsensä Juudan KirjatJearimiin: siitä kutsutaan se paikka Danin leiriksi tähän päivään asti; katso, se on KirjatJearimin takana.
And they went up and they encamped at Kiriath Jearim in Judah there-fore they called the place that Mahaneh Dan until the day this there! behind Kiriath Jearim.
13 Ja sieltä menivät he Ephraimin vuorelle ja tulivat Miikan huoneen tykö.
And they passed through from there [the] hill country of Ephraim and they came to [the] house of Micah.
14 Niin puhuivat ne viisi miestä, jotka läksivät Laikseen maata vakoomaan, ja sanoivat veljillensä: ettekö te tiedä, että näissä huoneissa on päällisvaate, pyhyys, kuvat ja epäjumalat? Nyt ajatelkaat, mitä te teette.
And they answered [the] five the men who had gone to spy out the land Laish and they said to brothers their ¿ do you know that there in the houses these [are] an ephod and teraphim and a carved image and a molten image and therefore consider what? will you do.
15 Ja he poikkesivat sinne ja tulivat nuoren miehen Leviläisen huoneesen, joka oli Miikan huoneessa, ja tervehtivät häntä ystävällisesti.
And they turned aside there and they came to [the] house of the young man the Levite [the] house of Micah and they asked of him to welfare.
16 Mutta ne kuusisataa sota-aseilla varustettua miestä, jotka olivat Danin lapsista, seisoivat portilla.
And six hundred man girded [the] weapons of war their [were] standing [the] entrance of the gate who [were] of [the] descendants of Dan.
17 Ja ne viisi miestä, jotka olivat menneet vakoomaan maata, menivät ylös ja tulivat sinne sisälle, ja ottivat kuvan, päällisvaatteen, pyhyyden ja epäjumalan. Ja pappi seisoi portilla kuudensadan sota-aseilla varustettuin miesten tykönä.
And they went up [the] five the men who had gone to spy out the land they went there they took the carved image and the ephod and the teraphim and the molten image and the priest [was] standing [the] entrance of the gate and six hundred the man girded [the] weapons of war.
18 Kuin ne olivat tulleet Miikan huoneesen ja ottivat kuvan, päällisvaatteen, pyhyyden ja epäjumalat, sanoi pappi heille: mitä te teette?
And these [men] they went [the] house of Micah and they took [the] carved image of the ephod and the teraphim and the molten image and he said to them the priest what? [are] you doing.
19 He vastasivat häntä: ole vaiti ja pidä suus kiinni, ja tule meidän kanssamme, ja ole meidän isämme ja pappimme: onko se parempi, ettäs olet pappi yhden miehen huoneessa, kuin koko sukukunnassa Israelissa?
And they said to him keep quiet put hand your over mouth your and come with us and become of us a father and a priest ¿ good - [is] being you a priest of [the] house of a man one or? being you a priest of a tribe and of a clan in Israel.
20 Ja papin mieli oli hyvä, ja otti sekä päällisvaatteen, pyhyyden ja kuvan, ja meni kansan keskelle.
And it was good [the] heart of the priest and he took the ephod and the teraphim and the carved image and he went in [the] midst of the people.
21 Ja kuin he käänsivät itsensä ja menivät matkaansa, asettivat he pienet lapset ja karjan ja kaikkein kalliimmat tavaransa, menemään edellänsä.
And they turned and they went and they put the little one[s] and the livestock and the valuable[s] before them.
22 Kuin he olivat taamma joutuneet Miikan huoneesta, kokoontuivat ne miehet, jotka niissä huoneissa olivat, jotka olivat Miikan huoneen tykönä, ja ajoivat Danin lapsia takaa,
They they had gone far away from [the] house of Micah and the men who [were] in the houses which [were] near [the] house of Micah they were called together and they overtook [the] descendants of Dan.
23 Ja huusivat Danin lapsille; ja he käänsivät kasvonsa ja sanoivat Miikalle: mikä sinun on, ettäs niin huudat?
And they called out to [the] descendants of Dan and they turned round faces their and they said to Micah what? [is that] to you that you have been called together.
24 Hän vastasi: te olette ottaneet minun jumalani, jotka minä tehnyt olen, ja papin, ja menneet matkaanne: ja mitä minulla nyt enää on? Ja te sanotte vielä sitte minulle: mikä sinun on?
And he said gods my which I made you have taken and the priest and you have gone and what? [belongs] to me still and why? this are you saying to me what? [is] to you.
25 Mutta Danin lapset sanoivat hänelle: älä anna ääntäs kuulua meidän tykönämme, ettei vihaiset miehet lankeaisi teidän päällenne, ja sinä hukutat sielus ja huonees sielut.
And they said to him [the] descendants of Dan may not you make heard voice your with us lest they should fall on you men bitter of appetite and you will gather life your and [the] life of household your.
26 Niin Danin lapset menivät matkaansa. Ja kuin Miika näki heidät häntä väkevämmäksi, käänsi hän itsensä ja palasi huoneesensa.
And they went [the] descendants of Dan to way their and he saw Micah that [were too] strong they for him and he turned and he returned to house his.
27 Mutta he ottivat sen mitä Miika tehnyt oli ja papin, joka hänellä oli, ja tulivat Laikseen, levollisen ja suruttoman kansan päälle, ja löivät heitä miekan terällä, ja polttivat kaupungin.
And they they took [that] which he had made Micah and the priest who he belonged to him and they went to Laish to a people at peace and secure and they struck them to [the] mouth of [the] sword and the city they burned with fire.
28 Ja ei yksikään ollut, joka heitä autti, sillä he olivat kaukana Zidonista, ja ei ollut heillä kenenkään kanssa tekemistä: ja he olivat siinä laaksossa, joka on BetRehobin tykönä; niin rakensivat he kaupungin, ja asuivat siinä;
And there not [was] a deliverer for [was] far it from Sidon and anything not [belonged] to them with anyone and it [was] in the valley which [belongs] to Beth Rehob and they rebuilt the city and they dwelt in it.
29 Ja kutsuivat kaupungin nimen Dan, isänsä Danin nimeltä, joka Israelista oli syntynyt, vaikka se kaupunki ennen muinen kutsuttiin Lais.
And they called [the] name of the city Dan by [the] name of Dan ancestor their who he was born to Israel and but [was] Laish [the] name of the city to the former [time].
30 Ja Danin lapset panivat heillensä sen kuvan ylös, ja Jonatan Gersomin poika, Manassen pojan, ja hänen poikansa olivat papit Danilaisten sukukunnassa, siihenasti että he vietiin vankina maalta pois,
And they set up for themselves [the] descendants of Dan the carved image and Jonathan [the] son of Gershom [the] son of Manasseh he and sons his they were priests of [the] tribe of the Danite[s] until [the] day went into exile of the land.
31 Ja he panivat keskellensä Miikan kuvan, jonka hän tehnyt oli, niinkauvan kuin Jumalan huone oli Silossa.
And they set up for themselves [the] carved image of Micah which he had made all [the] days of [the] being of [the] house of God at Shiloh.