< Tuomarien 14 >

1 Ja Simson meni alas Timnatiin, ja hän näki vaimon Timnatissa Philistealaisten tytärten seassa.
And Samson went down to Timnathah, and saw a woman in Timnathah of the daughters of the Philistines.
2 Ja kuin hän tuli sieltä, sanoi hän isällensä ja äidillensä: minä näin vaimon Timnatissa Philistealaisten tyttäristä: ottakaat se minulle emännäksi.
And he went up, and told his father and his mother, and said, I have seen a woman in Timnathah of the daughters of the Philistines; and now take her to me for wife.
3 Ja hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: eikö yhtään vaimoa ole veljeis tytärten seassa ja kaikessa minun kansassani, ettäs menet ottamaan emäntää Philistealaisista, jotka ovat ympärileikkaamattomat? Ja Simson sanoi isällensä: salli minulle tämä, sillä hän kelpaa minun silmilleni.
Then said unto him his father and his mother, Is there not among the daughters of thy brethren, or among all my people, a woman, that thou art going to take a wife from the Philistines, the uncircumcised? And Samson said unto his father, This one take for me; for she pleaseth me well.
4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä ei tietäneet sen olevan Herralta; sillä hän etsi tilaa Philistealaisia vastaan, ja Philistealaiset hallitsivat silloin Israelia.
But his father and his mother knew not that it was from the Lord, that he sought but an occasion against the Philistines; and at that time the Philistines had dominion over Israel.
5 Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnatiin, ja he tulivat Timnatin viinamäkein tykö, ja katso, nuori jalopeura tuli kiljuin häntä vastaan.
And Samson thus went down, with his father and his mother, to Timnathah; and when they were come as far as the vineyards of Timnathah, behold, a young lion came roaring toward him.
6 Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä, ja hän repäisi sen kappaleiksi, niinkuin hän olis vohlan reväissyt, ja ei ollut mitään hänen kädessänsä; ja ei hän sanonut mitään isällensä eikä äidillensä, mitä hän tehnyt oli.
And the Spirit of the Lord came suddenly over him, and he rent him as he would have rent a kid, and he had nothing in his hand; but he told not his father or his mother what he had done.
7 Kuin hän sinne alas tuli, puhutteli hän vaimoa, ja hän kelpasi Simsonille.
And he went down, and spoke unto the woman; and she pleased Samson well.
8 Ja muutamain päiväin perästä tuli hän jälleen ottamaan häntä, ja poikkesi tieltä katsomaan jalopeuran raatoa, ja katso, kimalaispesä oli jalopeuran raadossa ja hunajaa.
And when he returned after a time to take her, he turned aside to see the carcass of the lion: and, behold, there was a swarm of bees in the carcass of the lion and honey likewise.
9 Ja hän otti sen käteensä tiellä käydessänsä syödäksensä, meni isänsä ja äitinsä tykö ja antoi heidän myös sitä syödä; mutta ei hän ilmoittanut hunajaa ottaneensa jalopeuran raadosta.
And he took it out in his hands, and went on, eating as he was going, and came to his father and mother, and he gave unto them, and they did eat; but he told them not that out of the carcass of the lion he had taken the honey.
10 Ja kuin hänen isänsä tuli alas vaimon tykö, valmisti Simson siellä häät, niinkuin nuoren väen tapa oli.
And his father went down unto the woman; and Samson made there a feast; for so used the young men to do.
11 Ja kuin he näkivät hänen, antoivat he hänelle kolmekymmentä kansalaista, hänen tykönänsä olemaan.
And it came to pass, when they saw him, that they brought thirty companions, and they remained with him.
12 Mutta Simson sanoi heille: minä panen teidän eteenne arvoituksen, jos sen minulle seitsemänä hääpäivänä oikein selitätte ja arvaatte, niin minä annan teille kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa.
And Samson said unto them, I will now propound unto you a riddle; if ye can in anywise tell it me within the seven days of the feast, and find it out, then will I give you thirty shirts and thirty changes of garments;
13 Mutta jollette taida sitä selittää minulle, niin teidän pitää antaman minulle kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa. Ja he sanoivat hänelle: annas meidän kuulla arvoitukses.
But if ye will not be able to tell it to me, then shall ye give me thirty shirts and thirty changes of garments. And they said unto him, Propound thy riddle, that we may hear it.
14 Ja hän sanoi heille: ruoka läksi syömäristä ja makeus väkevästä. Ja ei he taitaneet kolmena päivänä arvoitusta selittää.
And he said unto them, Out of the eater came forth food, and out of the strong came forth sweetness. And they could not solve the riddle in three days.
15 Ja seitsemäntenä päivänä puhuivat he Simsonin emännälle: houkuttele miestäs ilmoittamaan meille arvoitusta, taikka me poltamme sinun ja sinun isäs huoneen tulella. Sentähdenkö me olemme tänne kutsutut, että hän meidän hyvyytemme omistais, elikkä ei?
And it came to pass on the seventh day, that they said unto Samson's wife, Persuade thy husband, that he may solve unto us the riddle, lest we burn thee and thy father's house with fire: have ye invited us to impoverish us? is it not so?
16 Niin Simsonin emäntä itki hänen edessänsä ja sanoi: sinä olet minulle vihainen ja et minua rakasta: sinä panit minun kansani lapsille arvoituksen, ja et minulle sitä sanonut. Hän sanoi hänelle: katso, isälleni ja äidilleni en minä sitä ilmoittanut, pitäiskö minun sen sinulle sanoman?
And Samson's wife wept before him, and said, Thou doest but hate me, and lovest me not: that riddle hast thou propounded unto the children of my people, and me hast thou not told [the solution]. And he said unto her, Behold, I have not told it to my father and to my mother, and thee shall I tell it?
17 Ja hän itki hänen edessänsä kaikki ne seitsemän hääpäivää, ja seitsemäntenä päivänä ilmoitti hän sen hänelle; sillä hän suuresti vaati häntä. Ja hän sanoi kansansa lapsille arvoituksen.
And she wept before him the seven days, while their feast lasted; and it came to pass on the seventh day, that he told her, because she had worried him: and she told [the solution of] the riddle to the children of her people.
18 Mutta seitsemäntenä päivänä ennen kuin aurinko laski, sanoivat kaupungin miehet hänelle: mikä on hunajaa makiampi, ja mikä jalopeuraa väkevämpi? Hän sanoi heille: jollette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi saaneet tietää arvoitustani.
Then said unto him the men of the city on the seventh day before the sun was yet gone down, What is sweeter than honey? and what is stronger than a lion? And he said unto them, If ye had not ploughed with my heifer, ye had not found out my riddle.
19 Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä ja hän meni Askaloniin ja löi siellä kolmekymmentä miestä, joiden vaatteet hän otti, ja antoi vaatekerrat niille, jotka arvoituksen selittäneet olivat. Ja hän kovin julmistui vihassansa ja meni ylös isänsä huoneeseen.
And the Spirit of the Lord came suddenly over him, and he went down to Ashkelon, and slew of them thirty men, and he took their apparel, and gave the changes of garments unto the expounders of the riddle; but his anger was kindled, and he went up to his father's house.
20 Mutta Simsonin emäntä huoli yhdelle kansalaisistansa, joka oli Simsonin kumppani.
And Samson's wife was given to his companion who had been given him as his associate.

< Tuomarien 14 >