Tuomarien 10

1 AbiMelekin jälkeen nousi Isaskarilainen Tola, Dodan pojan Puan poika, auttamaan Israelia. Ja hän asui Samirissa, Ephraimin vuorella,

Bangʼ loch Abimelek ja-Isakar, Tola wuod Pua, ma wuod Dodo, nowuok mondo ores jo-Israel. Nodak Shamir, e piny got mar Efraim.

2 Ja tuomitsi Israelia kolmekolmattakymmentä ajastaikaa, ja kuoli ja haudattiin Samiriin.

Notelo ne Israel kuom higni piero ariyo gadek; eka notho, kendo noyike Shamir.

3 Hänen jälkeensä nousi Jair Gileadilainen ja tuomitsi Israelia kaksikolmattakymmentä ajastaikaa.

Noluwe gi Jair ma ja-Gilead, ma notelo ne Israel kuom higni piero ariyo gariyo.

4 Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa, jotka ajoivat kolmellakymmenellä aasin varsalla, ja heillä oli kolmekymmentä kaupunkia, jotka kutsuttiin Jairin kyliksi tähän päivään asti ja ovat Gileadin maalla.

Ne en-gi yawuowi piero adek mane nigi punde piero adek mane giidho. Negitelone mier piero adek man Gilead, manyaka kawuononi pod iluongo ni Havoth Jair.

5 Ja Jair kuoli ja haudattiin Kamoniin.

Ka Jair notho, noyike Kamon.

6 Mutta Israelin lapset tekivät vielä pahaa Herran edessä, ja palvelivat Baalia ja Astarotia, ja Syrian jumalia, ja Zidonin jumalia, ja Moabin jumalia, ja Ammonin lasten jumalia, ja Philistealaisten jumalia, ja luopuivat Herrasta ja ei palvelleet häntä.

Jo-Israel nochako otimo timbe mamono e wangʼ Jehova Nyasaye. Negitiyone Baal gi Ashtoreth, kod nyiseche mag jo-Aram, gi nyiseche mag jo-Sidon, nyiseche mag jo-Moab, nyiseche mag jo-Amon kod nyiseche mag jo-Filistia. Bende nikech jo-Israel nojwangʼo Jehova Nyasaye mi ok gitiyone,

7 Niin julmistui Herran viha Israelin ylitse, ja hän myi heidät Philistealaisten ja Ammonin lasten käteen.

iye nowangʼ kodgi. Nochiwogi e lwet jo-Filistia kod jo-Amon,

8 Ja he vaativat ja vaivasivat siitä vuodesta kaikkia Israelin lapsia kahdeksantoistakymmentä ajastaikaa, kaikkia Israelin lapsia, jotka olivat tällä puolella Jordania, Amorilaisten maalla, joka on Gileadissa.

mane osandogi kendo othirogi e higano. Kuom higni apar gaboro negisando jo-Israel duto mane nitie yo wuok chiengʼ mar Jordan e piny Gilead, ma en piny jo-Amor.

9 Ja Ammonin lapset matkustivat Jordanin ylitse ja sotivat Juudaa, BenJaminia ja Ephraimin huonetta vastaan, ja Israel suuresti ahdistettiin.

Jo-Amon bende nongʼado Jordan mondo oked gi jo-Juda, jo-Benjamin kod od Efraim; kendo Israel nenie thagruok malich.

10 Niin huusivat Israelin lapset Herran tykö, sanoen: me olemme syntiä tehneet sinua vastaan; sillä me olemme hyljänneet meidän Jumalamme ja palvelleet Baalia.

Eka jo-Israel noywak ne Jehova Nyasaye, “Waseketho e nyimi, ka waweyo Nyasachwa kendo watiyone nyiseche mag Baal.”

11 Mutta Herra sanoi Israelin lapsille: Eikö Egyptiläiset, Amorilaiset, Ammonilaiset, Philistealaiset,

Jehova Nyasaye nodwoko niya, “E kinde mane jo-Misri, jo-Amor, jo-Amon, jo-Filistia,

12 Ja Zidonilaiset, Amalekilaiset ja Maonilaiset ole teitä vaivanneet? ja minä autin teitä heidän käsistänsä, kuin te minun tyköni huusitte.

jo-Sidon, jo-Amalek kod jo-Maon nothirou kendo ne uywakna mondo akonyu, donge ne aresou ma ua e lwetgi?

13 Niin te hylkäsitte minun, ja olette palvelleet muita jumalia: sentähden en minä teitä tahdo auttaa.

To usejwangʼa mutiyone nyiseche mamoko, omiyo koro ok anachak aresu.

14 Menkäät ja rukoilkaat niitä jumalia, jotka te valinneet olette, antakaat niiden auttaa teitänne ahdistuksenne aikana.

Dhiuru kendo uywagne nyisecheu ma useyiero. Weuru giresu sa ma un e thagruok!”

15 Mutta Israelin lapset vastasivat Herralle: me olemme syntiä tehneet, tee meidän kanssamme niinkuin sinulle otollinen on, kuitenkin auta meitä tällä ajalla.

To jo-Israel nowachone Jehova Nyasaye niya, “Wasetimo richo. Timnwa gimoro amora miparo ni berni, to kiyie to reswa sani.”

16 Ja he panivat tyköänsä vieraat jumalat pois, ja palvelivat Herraa; ja hänen sielunsa suuresti armahti Israelin vaivaa.

Eka ne giwito nyiseche manono kendo negitiyo ni Jehova Nyasaye. Eka Jehova Nyasaye nokecho jo-Israel kuom thagruokgi.

17 Ja Ammonin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Gileadiin; mutta Israelin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Mitspaan.

Ka jo-Amon noluongi mondo oik gige lweny mag-gi kendo gichokre Gilead, jo-Israel to nochokore Mizpa.

18 Ja kansa ja ylimmäiset Gileadista sanoivat toinen toisellensa: kuka rupee ensisti sotimaan Ammonin lapsia vastaan, hänen pitää oleman kaikkein Gileadin asuvaisten pääruhtinaan.

Jotend jo-Gilead nowacho kendgi giwegi niya, “Ngʼato angʼata ma nemonj jo-Amon ema nobed jotend jogo duto modak Gilead.”