Tuomarien 1
1 Ja tapahtui Josuan kuoleman jälkeen, että Israelin lapset kysyivät Herralta, sanoen: kuka meistä ensisti menee sotaan ylös Kanaanealaisia vastaan?
Joshua thinung in, Israelten Pakai koma “Canaan mite satdinga koi phung kon masa ding ham?” tin ana dongun ahi.
2 Ja Herra sanoi: Juudan pitää menemän: katso, minä annoin maan hänen käsiinsä.
Pakaiyin “Judah kon masa ding ahi, ajeh chu hiche gamhi amaho khut-a kana pehdohsa ahi,” ati.
3 Niin sanoi Juuda veljellensä Simeonille: käy minun kanssani minun arpaani, sotimaan Kanaanealaisia vastaan, niin minä myös menen sinun arpaas sinun kanssas; ja Simeon meni hänen kanssansa.
Hijeh chun Judah’in asopipa Simeon koma chun, “Keima eikipe gamsunga Canaan mite toh kisat ding kahi, neihung kithopin chujouteng nangma naki pehna gam ajong chun gal gasat khomna hite,” ati. Hiti chun Simeon’in Judah chu akithopin ahi.
4 Kuin Juuda meni sinne ylös, antoi Herra hänelle Kanaanealaiset ja Pheresiläiset heidän käsiinsä; ja he löivät Besekissä kymmenentuhatta miestä.
Judah miten galmi hochu aga nokhum’un ahileh Pakaiyin Canaan mitele Periz mite chu agal ajosah in chule Bezek khopia chun galmi sangsom athat un ahi.
5 Ja he löysivät AdoniBesekin Besekistä, ja sotivat heitä vastaan ja löivät Kanaanealaiset ja Pheresiläiset.
Hiche Bezek muna chun Adoni-Bezek lengpa chu akisat piuvin galchu anajou un chule Canaan mite leh Periz mite jong ajou uvin ahi.
6 Mutta AdoniBesek pakeni, ja he ajoivat häntä takaa, saivat hänen kiinni ja leikkasivat häneltä peukalot käsistä ja isot varpaat jaloista.
Adoni-Bezek ajamdoh in, ahinlah Israelten ahin man un akhutpi leh akengpi hochu atanboh peh un ahi.
7 Niin sanoi AdoniBesek: seitsemänkymmentä kuningasta, leikatuilla peukaloilla heidän käsistänsä ja jaloistansa, hakivat minun pöytäni alla; niinkuin minä tein, niin on Jumala minulle maksanut. Ja he veivät hänen Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
Adoni-Bezek’in, “Keiman phat khat in leng somsagi hochu akhutpiu leh akengpiu hochu kanatan peh in ka-an nehna dokhang noiya alhajah ho ananeovin, keiman amaho kanabol bangin tun Pathen’in keima eile thuhtai,” ati. Amachu Jerusalem'a ana puiyun hikoma chun ana thitan ahi.
8 Mutta Juudan lapset sotivat Jerusalemia vastaan, ja voittivat sen, ja löivät sen miekan terällä, ja polttivat kaupungin.
Judah ten Jerusalem ana sat’un anajou'un agamu ana laovin amipite ana that gam’un chule akhopiu chu meiyin anahal-lha tauvin ahi.
9 Sitte matkustivat Juudan lapset alas sotimaan Kanaanealaisia vastaan, jotka vuorella asuivat etelään päin laaksoissa.
Hiche jou chun achesuh uvin Negev leh lhumlam thinglhang gama cheng Canaan mite akisat piuvin ahi.
10 Meni myös Juuda Kanaanealaisia vastaan, jotka Hebronissa asuivat (mutta Hebron kutsuttiin muinen KirjatArba), ja löivät Sesain, Ahimanin ja Talmain;
Hiche jou chun Judah ten Hebron’a cheng Canaan mite agakisat piuvin, (Hiche Hebron hi tuma sanga chu Kiriath-arba anakiti ahi) hichea chun, Shesai, Ahiman le Talmai galmi ho jong chu anajou-un ahi.
11 Ja meni sieltä Debirin asuvia vastaan (mutta Debir kutsuttiin muinen KirjatSepher).
Hichea kon chun amaho acheuvin Debir khopia chengho satdin akon tauve. Debir khopi jonghi masang chun amin Kiriath-sepher ana kitin ahi.
12 Ja Kaleb sanoi: joka KirjatSepherin lyö ja sen voittaa, hänelle annan minä tyttäreni Aksan emännäksi.
Caleb in koi hileh Kiriath-sepher gasat'a ahin lajou penpen chu kachanu Acsah hi aji dinga kapeh ding ahi, ati.
13 Niin voitti sen Otniel Kenaksen, Kalebin nuoremman veljen poika, ja hän antoi tyttärensä Aksan hänelle emännäksi.
Caleb naopa Kenaz chapa Othniel’in aga jouvin, hijeh chun Acsah chu Othniel’in akichenpi tai.
14 Ja tapahtui, kuin Aksa tuli, että hän neuvoi miestänsä anomaan peltoa isältä; ja hän astui aasinsa päältä alas, niin sanoi Kaleb hänelle: mikä sinun on?
Acsah in Othniel akichenpi jouchun, Othniel chun Acsah pa koma loumun khat thum ding in Acsah chun atil’in ahi. Hiti chun Acsah chu sangan chunga kona akum lhan, chuin Caleb’in “Ipi hitam?” tin ana dongin ahi.
15 Hän sanoi hänelle: anna minulle siunaus; sillä sinä annoit minulle kuivan maan, anna myös minulle vesinen maa. Niin antoi Kaleb hänelle vesiset maat ylhäältä ja alhaalta.
Amanun jong “Thilkhat neipeh ben kati ahi, nang in Negev gam chu neipeh ahitah leh twinah phung khattoh neipeh than,” ati. Hichun Caleb in twinah achungnung leh anoinung jong apehben ahi.
16 Ja Moseksen apen Keniläisen lapset menivät Palmukaupungista Juudan lasten kanssa Juudan korpeen, etelään päin Aradia; ja he menivät ja asuivat kansan seassa.
Judah phung miten lusolei khopi tia kihe Jericho khopi chu adalhah phat’un, Mose nupapa chilhah Ken mite chun Judah gamthip gama chun akilhonpi kit tauvin ahi. Hiti chun amaho chutoh Negev gamsunga Arad khopi koma chun agamsung mipiho chutoh agacheng khom tauvin ahi.
17 Ja Juuda meni veljensä Simeonin kanssa, ja he löivät Kanaanealaiset jotka Sephatissa asuivat, ja hävittivät sen, ja kutsuivat kaupungin Horma.
Hiche jouchun Judah chu Simeon toh apangkhom lhon in Zephath a cheng Canaan mite chu agasat lhon in, hiche khopi chu agasumang hel lhontan ahi. Hijeh chun hiche khopi chu Hormah anasah un ahi.
18 Sitälikin voitti Juuda Gasan rajoinensa, ja Askalonin rajoinensa, ja Ekronin rajoinensa.
Hiche ban ajong chun Judah in Gaza, Ashkelon chule Ekron khopi holeh avela gamho chutoh alatha tauvin ahi.
19 Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän omisti vuoret; sillä ei hän voinut niitä ajaa ulos, jotka laaksoissa asuivat, sillä heillä oli rautaiset vaunut.
Pakai chun, Judah mite chu ana umpin hiti chun amahon thinglhang gam pumpi chu ana lokhum tauvin, ahivangin amahon sakol thih kangtalai mangchaa phaichama cheng hochu ana deldoh joupouvin ahi.
20 Ja he antoivat Kalebille Hebronin, niinkuin Moses sanonut oli, ja hän ajoi siitä ulos kolme Enakin poikaa.
Mose’n ana thutep peh bangin Caleb chu Hebron ana peuvin ahi. Hiti chun Caleb in hiche muna cheng Anak chate chilhah thum hochu ana nodoh in ahi.
21 Mutta BenJaminin lapset ei ajaneet Jebusilaisia pois, jotka asuivat Jerusalemissa; ja Jebusilaiset asuivat BenJaminin lasten tykönä Jerusalemissa tähän päivään asti.
Ahinlah Benjamin chaten vang Jerusalem’a chengho Jebus mite chu ana nodoh joupouvin, hijeh chun tuni geiyin Jerusalem khopia Jebus mitehi Benjamin mite toh achengkhom un ahi.
22 Meni myös Josephin huone ylös BetEliin, ja Herra oli heidän kanssansa.
Joseph chilhah ten Bethel khopi anasat’un Pakaiyin ana umpiuvin ahi.
23 Ja Josephin huone vakosi BetEliä (joka muinen kutsuttiin Luts).
Amahon khopi velhi dingin mi anasol'un (Tumasanga chu Luz ana kiti ahi).
24 Ja vartiat saivat nähdä miehen käyvän kaupungista, ja sanoivat hänelle: osoita meille, kusta kaupungin sisälle mennään, niin me teemme laupiuden sinun kanssas.
Amahon khopia kona hung potdoh mikhat chu ana kihou piuvin, “Hiche khopi lutna ding lampi neihil'un, achutileh keihon khotona kamusah diu nahi” atiuve.
25 Ja hän osoitti heille kaupungin sisällekäytävän, ja he löivät kaupungin miekan terällä; mutta sen miehen ja kaiken hänen sukunsa laskivat he menemään.
Hiti chun aman alutna theidiu lampi chu ahil'in, amaho hiche lampi ah chun alut'un hiche khopi sunga umjouse chu abon'in athat un, hiche mipa chule ainsung mite sevang ahing hoijun ahi.
26 Niin meni se mies Hetiläisten maakuntaan ja rakensi kaupungin, ja kutsui hänen Luts, joka tähän päivään asti niin kutsutaan.
Khonung in hiche mipa chu Hit mite gama aga chenglut’in, hichea chun khopi khat aphutdoh in, aman akhopi min chu Luz asah in tuni geiyin hiche minchu apuden tan ahi.
27 Ja ei Manasse ajanut ulos Betseania tyttärinensä, eikä myös Taanakia tyttärinensä, eikä Dorin asuvaisia tyttärinensä, eikä Jibleamin asuvia tyttärinensä, eikä Megiddon asuvia tyttärinensä. Ja Kanaanealaiset rupesivat asumaan siinä maassa.
Manasseh phungin Beth-shan, Taanach, Dor, Ibleam, Megiddo sunga cheng miho ahin, avel-uva chengho ahiuvin anodoh joupouvin ahi, ajeh chu hiche muna cheng Canaan mite chun hiche gamsunga chu chenden teiding anatup’u ahi.
28 Ja kuin Israel voimalliseksi tuli, teki hän Kanaanealaiset verolliseksi ja ei ajanut heitä ollenkaan ulos.
Israelte chu ahung hatdoh phat’un, hiche Canaan mite chu sohna anatoh sah un, hinlah gamsunga kon chun adelmang jou pouvin ahi.
29 Eikä myös Ephraim ajanut ulos Kanaanealaisia, jotka asuivat Gatserissa; mutta Kanaanealaiset asuivat heidän seassansa Gatserissa.
Ephraim phung jong chun Gezer gamsunga cheng Canaan mite chu ana deldoh joupouvin, hiti chun Canaan mite chu amaho lah a chun achengjom tauvin ahi.
30 Eikä myös Zebulon ajanut Kitronin ja Nahalolin asuvaisia ulos; vaan Kanaanealaiset asuivat heidän keskellänsä ja olivat verolliset.
Zebulun phung miten jong Kitron leh Nahalol gamsunga chengho ana nodoh joupouvin, hiti chun Canaan mite chu alah uva chun achengden tauvin chule Canaan mite chu Zebulun’ten sohna atohsah tauvin ahi.
31 Eikä myös Asser ajanut niitä ulos, jotka asuivat Akkossa, eikä niitä, jotka asuivat Zidonissa, Akelabissa, Aksibissa, Helbassa, Aphikissa ja Rehobissa.
Asher phung mite chun Acco, Sidon, Ahlab, Aczib, Helbah, Aphik chule Rehob gamsunga chengho anodoh joupouvin ahi.
32 Mutta Asserilaiset asuivat Kanaanealaisten seassa, jotka siinä maassa asuivat: ettei he niitä ajaneet ulos.
Ahin Asher phung mite chun hiche gamsunga anachengte Canaan mite chu anodoh joulou jeh uvin, alah uvah chun agachen lut tho tauvin ahi.
33 Eikä myös Naphtali ajanut niitä ulos, jotka asuivat BetSemessä ja BetAnatissa, mutta asuivat Kanaanealaisten seassa, jotka maan asuvaiset olivat; mutta ne, jotka BetSemessä ja BetAnatissa olivat, tulivat heille verollisiksi.
Hitobang machun Naphtali phung chun Beth-shemash leh Bath-anath gamsunga chengho ana nodoh joupouvin ahi. Hiti chun Canaan mite lah a chun ana chenlut tho-uvin ahi. Ahivangin, Beth-shamash leh Beth–anath mipite chu Naphtali mipite sohna anatoh sah un ahi.
34 Ja Amorilaiset ahdistivat Danin lapsia vuorilla eikä sallineet heitä tulemaan laaksoon.
Dan phung mite chu Amor miten thinglhang gama ale-nolut kit’un chule amaho chu phaicham ah ahung kumsuh tapouvin ahi.
35 Mutta Amorilaiset rupesivat asumaan vuorilla, Hereessä, Ajalonissa ja Saalbimissa; niin tuli Josephin käsi heille raskaaksi, ja he tulivat verollisiksi.
Amor mite chu Heres, Aijalon le Shaalbim mol lama chun chen den ding atup’un ahi. Hinlah Joseph insung chu ahung hatdoh phat’un Amor mite chu sohna atohsah tauvin ahi.
36 Ja Amorilaisten rajat olivat siitä, kuin käydään ylös Akrabimiin, kalliosta ja ylhäältä.
Amor mite gamgi chu Akrabbim a kon in Sela ajon in hichea kon chun chunglanga ajon toupeh in ahi.
