< Joosuan 8 >
1 Ja Herra sanoi Josualle: älä pelkää, älä myös vapise: ota kanssas kaikki sotaväki, ja nouse ja mene ylös Aihin; katso, minä annan Ain kuninkaan kansoinensa, kaupunkinensa ja mainensa sinun kätees.
Hahoi BAWIPA ni nang ni taket hanh. Na lungpout hanh, nang koe kaawm e ransanaw abuemlah kaw nateh, thaw nateh Ai kho lah cet haw. Ai siangpahrang hoi ahnie taminaw ahnie khopui, ahnie talai, nange na kut dawk na poe han.
2 Ja sinun pitää tekemän Aille ja sen kuninkaalle niinkuin sinä teit Jeriholle ja sen kuninkaalle; ainoasti hänen saaliinsa ja karjansa jakakaat keskenänne, ja pane väijyjät kaupungin taa.
Jeriko khopui hoi siangpahrangnaw e lathueng na sak awh e patetlah Ai kho hoi siangpahrangnaw e lathueng hai na sak awh han. Hatei teh na lawp awh e hno, saringnaw hah namamouh hanelah na la awh han. Khopui e hnukkhu lah ramveng hah na ta awh han telah Joshua koe a dei pouh.
3 Niin Josua nousi kaiken sotaväen kanssa menemään ylös Aihin, ja Josua valitsi kolmekymmentä tuhatta väkevää sotamiestä ja lähetti heidät yöllä ulos,
Joshua hoi ransanaw abuemlah ni Ai kho tuk hanelah a kamthaw awh. Joshua ni athakaawme ransanaw 30,000 touh a rawi teh, karumsaning vah a patoun.
4 Ja käski heitä ja sanoi: katsokaat te, jotka väijytte kaupunkia kaupungin takana, ettette kauvas mene kaupungista, mutta olkaat kaikki valmiit.
Nangmouh ni hote kho tuk hanelah abuemlahoi coungkacoe awm awh. Khopui hoi kahlatlah cet awh hanh. Lungkânging lahoi kâhruetcuetcalah awm awh.
5 Ja minä ja kaikki kansa, joka minun kanssani on, lähestymme kaupunkia. Ja kuin he tulevat ulos meitä vastaan niinkuin ennenkin, niin me pakenemme heidän edellänsä,
Kai hoi rei kaawm e abuemlah ni khopui rek ka hnai awh han. Taminaw ni ahmoun e patetlah na tuk awh hanelah a tâco awh toteh, maimouh ni ahnimae hmalah yawng awh.
6 Että he tulisivat meidän jälkeemme niinkauvan, että me saisimme heidät eroitetuksi kaupungista; sillä he sanovat: he pakenevat meidän edellämme niinkuin ennenkin; ja me pakenemme heidän edellänsä.
Ahnimouh ni hai na pâlei awh nahanelah khopui thung hoi tâcawt awh vaiteh, khopui hoi a kâhla awh e hah panuek awh hoeh vaiteh, na pâlei awh han. Bangkongtetpawiteh, ahmoun e patetlah maimae hmalah a yawng awh toe ati awh han.
7 Silloin te nouskaat väijymästä ja ottakaat kaupunki; sillä Herra teidän Jumalanne antaa sen teidän käteenne.
Hahoi nangmouh ni taran ring na laihoi hmuen alouklouk hoi na thaw awh vaiteh, khopui na tuk awh pawiteh, nangmae BAWIPA ni nangmae kut dawk na poe awh han.
8 Ja kuin te olette saaneet kaupungin, sytyttäkäät siihen tuli ja tehkäät Herran sanan jälkeen; katsokaat, minä olen sen käskenyt teille.
Na tuk teh, na tâ awh torei hmai na sawi awh han. BAWIPA ni kâ na poe e patetlah na sak awh han telah kai ni bout ka dei telah ahnimanaw koe lawk na thui.
9 Niin Josua lähetti heidät, ja he menivät sinne väijymään ja pidättivät BetElin ja Ain välillä, lännen puolella Aista; mutta Josua yötyi kansan keskellä.
Joshua ni a patoun e patetlah ahnimouh ni taran a ring awh teh, Bethel kho hoi Ai kho a rahak dawk Ai khopui hnukkhu lah ao awh. Joshua teh hote karum vah ahnimouh koe ao.
10 Ja Josua nousi varhain ja asetti kansan, ja hän meni ylös ja Israelin vanhimmat Aihin kansan edellä.
Amon vah a thaw teh, taminaw hah a parei hnukkhu, Isarel miphun kacuenaw hoi cungtalah Ai kho hmaloe a cei sin awh.
11 Ja kaikki sotaväki, jotka hänen tykönänsä olivat, menivät, kävivät edes ja tulivat kaupungin kohdalle ja sioittivat itsensä pohjan puolelle Aista; ja laakso oli heidän ja Ain välillä.
Joshua e ransanaw abuemlah ni a pâlei awh teh, khopui teng a pha awh torei teh, kho e atunglah rim a sak awh. Ahnimouh hoi khopui a rahak ravo buet touh ao.
12 Mutta hän otti liki viisituhatta miestä ja pani ne väijymään BetElin ja Ain välillä, lännen puolella kaupunkia.
Hahoi Ai kho a hnukkhu, Bethel khopui a rahak dawk taran ring sak hanelah, tami 24,000 touh hane a ta.
13 Ja he asettivat koko leirin kansan, joka pohjan puolella kaupunkia oli, niin että ne viimeiset ulottuivat lännen puolelta kaupunkiin; niin Josua meni sinä yönä keskelle sitä laaksoa.
Hottelah khopui koe lahoi Ransanaw a pawp sak teh, hnukkhu lahoi hai taran koung a ring sak teh, Joshua ni hote karum vah, ravo lungui ao.
14 Kuin Ain kuningas sen näki, kiiruhti hän, ja varhain huomeneltain valmisti itsensä ja kaupungin miehet menivät ulos Israelia vastaan sotaan, kuningas itse kaiken väkensä kanssa, määrätyllä ajalla, lakialle kedolle; mutta ei hän tietänyt itsiänsä väijyttävän kaupungin takana.
Hote hnonaw hah Ai siangpahrang ni a hmu navah kho thung tongpanaw pueng teh, karanglah kârakueng awh leih, Siangpahrang teh, tami abuemlah hoi Isarel miphunnaw tuk hanelah, kâdawk e atueng dawk, hmuen tanghling koe a cei awh. Kho e hnukkhu lah ramveng ao tie hah panuek awh hoeh.
15 Mutta Josua ja kaikki Israel teeskelivät heidän edessänsä niinkuin he olisivat lyödyt ja pakenivat tietä myöten korpeen päin.
Joshua hoi Isarel miphunnaw abuemlah ni ka sung e patetlah kâsak awh teh, kahrawng lah a yawng awh.
16 Niin kaikki kansa, joka kaupungissa oli, huusi että heitä piti ajettaman takaa, ja he myös ajoivat Josuaa takaa ja eroitettiin kaupungista.
Ahnimanaw pâlei hanelah, Ai siangpahrang ni kho thung kaawm e tongpanaw pueng hah a kaw teh, Joshua a pâlei awh. Kho hoi a kâhla toe tie panuek laipalah hoehoe a pâlei awh.
17 Niin ettei yhtäkään miestä jäänyt Aihin ja BetEliin, joka ei mennyt ulos Israelin perässä: ja he jättivät kaupungin avoin ja ajoivat Israelia takaa.
Isarel miphunnaw ka pâlei hoeh e Ai hoi Bethel kho thung vah, tongpa buet touh hai awm hoeh. Kho teh a aw lah a ceitakhai teh, Isarel miphunnaw hah a pâlei awh.
18 Niin sanoi Herra Josualle: ojenna keihääs, joka on kädessäs Ain puoleen, sillä minä annan sen sinun kätees. Ja Josua ojensi keihäänsä, joka oli hänen kädessänsä, kaupungin puoleen.
BAWIPA ni nang ni na patuep e tahroe hah Ai kho koe lah nue haw, hote kho teh nange kut dawk na poe han atipouh e patetlah, Joshua ni a patuep e tahroe teh hote kho koe lah a nue.
19 Silloin väijyjät kiiruusti nousivat siastansa ja juoksivat, sittekuin hän ojensi kätensä, ja tulivat kaupunkiin ja voittivat sen; ja kiiruhtivat heitänsä ja sytyttivät kaupungin palamaan.
A nue navah ramvengnaw ni tang a thaw awh teh, karanglah a yawng awh, khothung a kâen awh teh hmai a sawi awh.
20 Ja Ain miehet kääntyivät ja katsoivat taaksensa, ja näkivät savun nousevan kaupungista taivaaseen. Ja ei ollut heillä siaa paeta ei sinne eikä tänne; ja se kansa, joka pakeni korpeen päin, palasi niitä vastaan, jotka heitä takaa ajoivat.
Ai khonaw ni hnuklah a khet navah kho thung ka kang e hmaikhu teh, kalvan lah a luen e a hmu awh navah, na lahai yawng hane awm hoeh toe. Kahrawng lah ka yawng e taminaw hai ka pâlei e naw ni bout a tuk awh.
21 Kuin Josua ja koko Israel näkivät, että väijyjät voittivat kaupungin ja että savu nousi kaupungista, palasivat he ja löivät Ain miehet.
Ramvengnaw ni kho thung e hmaikhu ka luen e hah Joshua hoi Isarel miphunnaw abuemlah ni a hmu navah, bout a ban awh teh, Ai khonaw a thei awh.
22 Ja jotka kaupungissa olivat, menivät ulos heitä vastaan, niin he tulivat keskelle Israelia molemmilta puolilta; ja he löivät heitä siihenasti ettei yhtään heistä elämään jäänyt, eikä myös päässyt pois.
Alouke taminaw ni kho thung hoi a tâco awh teh, khikpacu laihoi a tuk awh dawkvah, Ai kho e taminaw hah buet touh hai pâhma laipalah a thei awh.
23 Ja Ain kuninkaan ottivat he elävänä kiinni ja veivät hänen Josuan tykö.
Ai siangpahrang hah a hring lah a man awh teh, Joshua koe a hrawi awh.
24 Ja kuin Israel oli lyönyt kuoliaaksi kaikki Ain asujat kedolla ja korvessa, johonka he heitä ajoivat takaa, ja he lankesivat kaikki miekan terällä, siihenasti että he loppuivat; niin koko Israel palasi Aihin ja löi kaiken sen miekan terällä.
Isarel miphunnaw ni tanghling dawk kaawm e naw, kahrawngum kaawm e naw, Ai miphunnaw abuemlah tahloi hoi koung a tâtueng awh hnukkhu, kho thung bout a kâen awh teh, tahloi hoi a thei awh.
25 Ja kaikki ne, jotka lankesivat sinä päivänä sekä miehistä että vaimoista, heitä oli kaksitoistakymmentä tuhatta, kaikki Ain kansa.
Hot hnin vah, Ai kho e tami tongpa napui 12,000 touh hane a due awh.
26 Ja ei Josua kättänsä vetänyt puoleensa, jolla hän oli ojentanut keihään, siihenasti kuin hän oli tappanut kaikki Ain asuvaiset.
Ai kho thung e tami pueng abuemlah be a raphoe awh hoehroukrak Joshua ni tahroe a nue e kut teh hno hoeh.
27 Mutta kaupungin karjan ja saaliin jakoi Israel keskenänsä, Herran sanan jälkeen, niinkuin hän oli käskenyt Josualle.
Hateiteh, BAWIPA Cathut ni Joshua koe lawk a thui e patetlah saringnaw hoi, kut hoi a hmu awh e hnonaw hah Isarel miphunnaw ni amamouh hane a kuem awh.
28 Ja Josua poltti Ain ja teki siitä kiviraunion ijankaikkiseksi, joka vielä autiona on tähän päivään asti.
Joshua ni Ai kho hmai a sawi teh, sahnin totouh, raphoe e songnawng lah ao awh.
29 Ja antoi hirttää Ain kuninkaan puuhun ehtooseen asti; ja kuin päivä oli laskenut, käski hän ottaa hänen ruumiinsa puusta pois, ja he heittivät sen kaupungin portin eteen ja kokosivat suuren kiviraunion hänen päällensä, joka siellä on vielä nyt tähän päivään asti.
Ai siangpahrang teh, tangduem totouh, thing dawk a bang awh teh, khohmo torei Joshua ni lawk a ceng e patetlah, a ro teh thing dawk e a la awh teh, kho longkha koe a tâkhawng awh. A ro e van vah talungnaw a racawt sin awh. Hote talung a racawt awh e teh, sahnin totouh ao.
30 Silloin rakensi Josua Herralle Israelin Jumalalle alttarin Ebalin vuorella,
Hahoi Joshua ni Ebal mon dawk Isarel miphunnaw e BAWIPA Cathut hanelah thuengnae khoungroe a sak awh.
31 Niinkuin Moses Herran palvelia Israelin lapsille käskenyt oli, niinkuin Moseksen lakikirjassa kirjoitettu on: alttarin kokonaisista kivistä, joihinka ei ole rauta sattunut. Ja he uhrasivat Herralle sen päällä polttouhria ja kiitosuhria.
BAWIPA e san Mosi ni Isarel miphunnaw hah lawk a thui e teh, Mosi e kâlawk cauk dawk thut e patetlah sum hoi sak e hnopai hno mahoeh. A hoeh rae talungnaw hoi thuengnae khoungroe na sak vaiteh, BAWIPA hanelah, hmaisawi thuengnae sathei, roum thuengnae satheinaw hoi a bawk awh.
32 Ja hän kirjoitti siellä kiviin sen lain muodon, jonka Moses Israelin lapsille kirjoittanut oli.
Joshua ni hote talung dawkvah Mosi e kâlawk phung hah Isarelnaw e a hmalah bout a thut.
33 Ja koko Israel vanhimpainsa, päämiestensä ja tuomareinsa kanssa seisoivat molemmilla puolilla arkkia pappein Leviläisten edessä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin kotonakin syntyneet, puoli heitä Grisimin vuoren kohdalla ja toinen puoli Ebalin vuoren kohdalla, niinkuin Moses Herran palvelia käskenyt oli ensisti siunaamaan Israelin kansaa.
Isarel miphunnaw yawhawi poe han a ngai dawkvah BAWIPA e san Mosi ni lawk a thui e patetlah Isarel miphunnaw, kacuenaw, ukkungnaw, lawkcengkungnaw, vaihmanaw, Levihnaw ni a hrawm awh e BAWIPA lawkkam thingkong, avoivang lah a kangdue awh teh, miphun katang hoi, ramlouk e taminaw khuehoi, Gerizim mon dawk tami tangawn, Ebal mon dawk tangawn ao awh.
34 Sitte kuulutti hän kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, kaiken sen jälkeen kuin kirjoitettu on lakikirjassa.
Kâlawk cauk dawk thut e patetlah yawhawinae lawk hoi, thoebonae lawknaw pueng hah a touk pouh.
35 Ei ollut yhtäkään sanaa kaikista mitä Moses käskenyt oli, jota ei Josua kuuluttanut koko Israelin seurakunnan edessä, vaimoin ja lasten ja muukalaisten, jotka olivat heidän seassansa.
Joshua ni Mosi e lawk thui e pueng lawklung buet touh hai pâhma hoeh. Napui camo ramlouk e khuehoi, Isarel miphunnaw rangpuinaw hmalah koung a touk pouh.